Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21605

Hankkeen nimi: Tolkkupaja

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1928736-3

Jakeluosoite: PL215

Puhelinnumero: 044 4181556

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seinajoki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Piia Lampinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piia.lampinen(at)seinajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444700290

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tolkkupaja-hanke on Seinäjoen kaupungin nuorisopalveluiden kehittämishanke. Tolkkupaja-hankkeen tavoitteena on tukea ja ohjata 90 heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevia alle 30-vuotiaita nuoria osalliseksi työelämään, koulutukseen ja osallisuutta edistäviin toimintoihin ja palveluihin. Tavoitteena on vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja toimintakykyä sekä sosiaalisia taitoja ja valmiuksia, jolloin nuorten osallistuminen ja ohjaaminen ryhmätoimintoihin ja palvelujen piiriin onnistuu sekä tulevaisuuden suunnitelmat selkeytyvät. Tolkkupaja-hankkeen aikana kehitetään kohderyhmän nuorille suunnattu matalakynnyksinen, toiminnallinen ja tavoitteellinen palvelukonsepti, joka tarjoaa nuorille onnistumisen kokemuksia, sosiaalista osallisuutta ja väylän tulevaisuuden hahmottamiselle.

Hankkeessa toteutetaan toimintaryhmiä ja projekteja, jotka rakentuvat tuetusti nuorten omista ideoista ja lähtökohdista käsin. Toimintaryhmiä ja projekteja kehitetään ja toteutetaan ohjatusti eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Hankkeessa käytetään toiminnallisia ja luovia menetelmiä, joiden avulla tuetaan nuorten omien vahvuuksien löytämistä, korostetaan kokemuksellista oppimista ja vahvistetaan osaamista. Hankkeessa yksilöohjauksella tuetaan nuorta kiinnittymään palveluun ja tarvittaessa hakeutumaan muihin tarvitsemiin palveluihin.

Tolkkupaja-hankkeen osallistuvilla nuorilla elämäntilanne saattaa olla erittäin haasteellinen ja pystyvyyteen liittyvät vaikeudet osallistua toimintoihin ja palveluihin saattavat eristää nuoren yhteiskunnasta, jolloin nuoren näkemys tulevaisuudesta saattaa kapeutua, jopa toivottomuuteen saakka. Tolkkupaja-hankkeen tehtävä on auttaa ja vahvistaa nuoren omia käsityksiään voimavaroistaan ja vahvuuksistaan sekä tukea nuorta tulevaisuuden suunnitelmissa. Tolkkupaja-hankkeessa nuori saa tukea, ohjausta ja vastuuta sekä vertaistukea ja kokemuksia siitä, että hän on hyväksytty sellaisena kun hän on. Tolkkupaja-hankkeessa korostetaan yhdessä tekemistä, verkostoitumista, sosiaalisten taitojen ja itsen ja muihin luottamuksen vahvistamista. Hanke valmentaa nuoret tiedostamaan mahdollisuuksiaan ja valintojen merkityksiä.

Tolkkupaja-hanke tarjoaa matalakynnyksisen toiminnallisen ja luovia menetelmiä korostavan pajatyöskentelyn, jonka kautta haasteellisessa elämäntilanteessa oleva nuori saa valmiuksia ja eväitä osallistua työelämään suuntaaviin palveluihin, hakeutua koulutukseen tai toteuttaa muita myönteisiä siirtymiä. Tolkkupaja-hankkeessa nuori harjoittelee taitojaan ja sitoutumista toimintaan pienin askelin. Toiminnassa korostuu nuorten kanssa yhdessä toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen monialaisen asiantuntijaverkoston kanssa, avoin pienryhmätoiminta ja projektityöskentely yhdistettynä henkilökohtaiseen tukeen ja ohjaukseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä alle 30 -vuotiaat nuoret
Syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret
Työttömät nuoret
Maahanmuuttajataustaiset nuoret
Koulupudokkaat
Muut erityisryhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Oppilaitokset ja muut koulutuspalvelujen tuottajat
Seinäjoen kaupungin toimialueet; elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi ja sivistys, sosiaali- ja terveyspalvelut, kaupunkiympäristö sekä konsernipalvelut
Kaks´Kättä työpaja
Toimintojentalo
Työllistymistä ja kuntoutusta edistävät palveluntuottajat
Kela
TYP
TE-palvelut
Ohjaamo
Rise eli Rikosseuraamuslaitos
Seurakunta
Järjestötalo
Olkkari
Buusti ry
Preppaamo-hanke
Muut alueen hankkeet, jotka voisivat kohdentua Tolkku-pajan kohderyhmään

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 330 026

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 275 183

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 440 034

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 366 910

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen

Kunnat: Seinäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Puskantie 3

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Etsivän nuorisotyön asiakkaiden jakauma sukupuolen mukaan. Seinäjoella työttömien alle 30-vuotiaiden nuorten määrä sukupuolen mukaan. Vuonna 2018 nuoria on tavoitettu yhteensä 304, joista naisia oli yhteensä 166 ja miehiä 138. Useimmissa ikäluokissa eniten oli naisia, erityisesti 18-19 -vuotiaissa, eniten miehiä oli 25- ja 27-vuotiaissa, mutta muutoin sukupuolijakauma oli suhteellisen tasainen, jakautuen seuraavasti miehiä 45,4% ja naisia 54,6%.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen asiakkaiden sukupuolijakauma on lähellä 50/50.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon toiminnassa. Noudatetaan Seinäjoen kaupungin yhdenvertaisuusstrategiaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei juuri vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei juuri vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Tietoisuus luonnon monimuotoisuudesta lisääntyy.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Kierrätys ja tietoisuus lisääntyy.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Ei juurikaan vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
Yrittäjälähtöinen toiminta. Yrittäjyyteen tutustuminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hanke tuottaa pääasiallisesti aineettomia palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Julkisen liikenteen käyttö pääasiassa. Kannustaminen kimppakulkemiseen ja pyöräilyyn. Käytämme enimmäkseen lähipalveluita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Kohderyhmän nuorten elämänhallinta, itsetunto ja sosiaalisuus paranevat.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Kohderyhmän nuorten oikeudet ja velvollisuudet tulevat paremmin tiedostetuiksi. Palveluiden saatavuus ja nuorten ohjaaminen palveluihin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Nuorille tulee parempi käsitys opiskelumahdollisuuksisra ja työelämästä.
Kulttuuriympäristö 5 5
Nuoria ohjataan erilaisten harrastusten ja kulttuuritarjonnan pariin.
Ympäristöosaaminen 4 4
Kestävän kehityksen teemat ovat osa ryhmien toiminnan sisältöjä. Nuoret tunnistavat erilaisia valinnan mahdollisuuksia ympäristönäkökulmista esim. ruoka, kierrätys, tuunaaminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tolkkupaja-hanke 1.3.2019-28.2.2022 oli Euroopan sosiaalirahaston sekä Seinäjoen nuorisopalveluiden kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli kehittää alueelle matalan kynnyksen nuorten taidelähtöistä työpajatoimintaa. Kohderyhmäksi valikoitui heikossa työllisyysasemassa ja syrjäytymisvaarassa olevat alle 30-vuotiaat nuoret. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja toimintakykyä taidelähtöisiä, toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen sekä tukea ja edistää nuoria kohti osallisuutta ja työelämää.
Taidelähtöisiä noin kolmen kuukauden projekteja järjestettiin hankekauden aikana 14. Projektisisällöt olivat mm. kokeileva kuvataide, taideteoksia, media, teatteri, animointi sekä musiikki. Projekteja ohjasivat taiteenalan ammattilaiset ja hankkeella oli myös työllisyyttä edistävä näkökulma taidealan freelancereiden tai yhdistysten näkökulmasta. Tämän lisäksi hankkeessa kehitettiin matalan kynnyksen Avoin Tolkku, joka oli kerran viikossa olevaa toimintaa. Taidelähtöisyyden lisäksi molempia toimintamalleja yhdisti nuorten arjentaitoja tukeva toiminta kuten liikunta, erilaiset vierailu- ja tutustumiskäynnit nuoria tukeviin palveluihin, erilaiset hyvänmielentempaukset, ruoanlaitto sekä työelämätaidot.
Tolkkupajalla panostettiin vahvaan ryhmä- sekä yksilövalmennukseen sekä nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin. Hankkeen aikana tavoitettiin 126 heikossa asemassa olevaa nuorta. Nuoret ohjautuvat laajan yhteistyöverkoston kautta, joita olivat mm. etsivä nuorisotyö, TYP, työllisyyden kuntakokeilu, TE-palvelut, sairaanhoitopiiri, päihdepalvelut, yhdistykset, Nuotti-valmentajat, toisen asteen oppilaitokset, eri hankkeet sekä muut tahot. Jokaiselle nuorelle pyrittiin löytämään jatkopolku Tolkkupajan päättymisen jälkeen. Suurin osa nuorista siirtyivät muihin positiivisiin siirtymiin Tolkkupajan päättymisen jälkeen: kuntouttava työtoiminta tai työkokeilu. Koulutukseen päätyi hakemaan osa nuorista tai jatkamaan keskeytyneitä opintojaan toisen asteen oppilaitoksessa. Nuoria kannustettiin hakemaan aktiivisesti kesätöitä. Vain muutama nuori päätyi suoraan työelämään Tolkkupajan päättymisen jälkeen nuorten haasteellisten elämäntilanteiden vuoksi.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemän ulkoisen arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Tolkkupajalla on ollut selkeä asemoituminen muuhun nuorten toimintoihin sekä palveluihin. Nuorten intensiivinen kohtaaminen ja nuorten kokonaisvaltaisen tilanteen kartoittaminen ovat olleet Tolkkupajan yksi vahvuustekijöistä. Olennaista on ollut taidelähtöisten menetelmien projektimaisuus, joka on tuonut projekteihin rakennetta sekä mielenkiintoa ja sitouttanut nuoria mukaan toimintaan. Hankkeen onnistumista on syytä tarkkailla pidemmän tähtäimen palveluketjuna, jonka lopullinen prosessi syntyy usean nuorten palvelutuottajan yhteistyön tuloksena.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi