|
|
|
Hankekoodi: S21606
Hankkeen nimi: Tempo – Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja maahanmuuttajille, osaavia tekijöitä yrityksille
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 28.2.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1474763-1
Jakeluosoite: Ilkantie 4
Puhelinnumero: 0400349390
Postinumero: 00400
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.humak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jenny Honka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: päätoiminen tuntiopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jenny.honka(at)humak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400349243
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tempo-hankkessa yhdistyy uudenlainen maahanmuuttajatyön ja yritysneuvonnan monialainen osaaminen, joka mallinnetaan joustavaksi ja vuorovaikutteiseksi palvelupoluksi. Palvelupolku vastaa Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tarpeisiin.
Tempo-hankkeessa valmennetaan maahanmuuttajia yrittäjämäiseen asenteeseen ja edistetään siten heidän mahdollisuuksiaan menestyä työelämässä ja yrittäjinä. Asenteen merkitystä painotetaan julkisessa keskusteluissa sekä työnhaussa että työelämässä. Yrittäjämäisen asenteen valmennuksilla tuetaan maahanmuuttajien toimijuutta, osallistumista ja kykyä unelmoida uudessa kotimaassa. Valmennukset toteutetaan toiminnallisina työpajoina, tapahtumina ja henkilökohtaisina valmennuksina.
Tempo tukee työnantajia järjestämällä muun muassa rekrytointitilaisuuksia ja muuta työllistämiseen tarvittavaa räätälöityä tukea. Tuki on tärkeää erityisesti varsinaissuomalaisten pk-yritysten näkökulmasta. Tempo edistää työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista ja tätä kautta vaikuttaa asenteisiin maahanmuuttajatyönhakijoihin kohdistuvan syrjinnän vähentämiseksi. Samalla Tempo selvittää, mitä osaamista, taitoja ja asennetta työnantajat työnhakijoilta käytännössä odottavat. Työssä hyödynnetään jo olemassa olevaa Töissä täällä-verkostoa.
Moni maahanmuuttaja kokee yrittäjäksi ryhtymisen kiinnostavana vaihtoehtona työllistyä. Kuitenkin valtaosa yrityspalveluista on kehitetty kantasuomalaisten näkökulmasta. Tällä hetkellä haasteena on esim. heikko tuki liikeidean arvioimiseen, erikielisen neuvonnan vähäinen tarjonta ja tiedon puute maahanmuuttajan yrittäjäksi ryhtymiseen liittyvistä lupakäytännöistä. Jo toimivilla maahanmuuttajataustaisilla yrittäjillä tiedetään puolestaan olevan vaikeuksia selviytyä mm. suomalaisen lainsäädännön velvoitteista. Tempo-hankkeessa kehitetään myös heidän osaamistaan yrityksen johtamisessa ja verkotetaan heitä olemassa oleviin palveluihin avoimella työpajatyöskentelyllä.
Tempo-hankkeessa kartoitetaan yritysneuvojien ja maahanmuuttajayrittäjien tarpeita ja järjestetään näiden pohjalta työpajoja. Lisäksi Tempo kokoaa ja tuottaa kieli- ja kulttuuritietoista kohderyhmälle suunnattua uutta tietoa yritysneuvonnan tueksi, jota integroidaan hankkeen aikana kehitettävään e-learning-materiaaliin. Materiaali tukee neuvojia kulttuurisensitiiviseen ja maahanmuuttajataustaisten yrittäjien erityistarpeet huomioivaan neuvontaan. Yksi osa tästä on sähköinen työkalu, jota yrittäjäksi haluavat maahanmuuttajat voivat käyttää ennen yritysneuvojalla vierailua.
Hankkeen päättyessä maahanmuuttajien ymmärrys omista mahdollisuuksistaan Suomessa on parantunut, työnantajien näkemys maahanmuuttajien osaamisesta on monipuolistunut ja yritysten elinvoimaisuus on lisääntynyt. Tempon toiminta on tukenut vahvasti alueen positiivista rakennemuutosta ja palvelupolku on mahdollistanut sen, että maahanmuuttajat ovat työllistyneet, perustaneet uusia yrityksiä ja Varsinais-Suomen työnantajat ovat saaneet uusia työntekijöitä. Tempossa kehitettyjä palveluja on tuotettu yhteistyössä eri organisaatioiden ja viranomaisten kanssa ja tällä mahdollistettu niiden saatavuus myös hankkeen jälkeen.
1. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat, kuten naiset, nuoret, pitkään työttöminä olleet ja syrjäytymisvaarassa olevat
2. Nuoret (18–29 -vuotiaat) oleskeluluvalla olevat tai jo Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat
3. Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät
4. Varsinaissuomalaiset yritykset, jotka työllistävät maahanmuuttajia nyt ja tulevaisuudessa
5. Yritysneuvojat Varsinais-Suomessa (tuki maahanmuuttajan neuvomiseen yrittäjyyteen)
Hankkeen kohderyhmät on valittu Baana-hankkeessa ja muissa hankkeissa sekä laajemmissa selvityksissä havaittujen tarpeiden (vrt. tarve tälle hankkeelle) mukaisesti. Kohderyhmänä ovat painotetusti nuoret maahanmuuttajat ja naiset, mutta hankkeen toimenpiteet on tarkoitettu myös muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville maahanmuuttajille. Aktiivisella ohjauksella hankkeen kohderyhmät saadaan osallistumaan yhteiskuntaan ja elinkeinoelämän kehitykseen. Jotta saavutetaan hankkeen tavoitteet, on myös olennaista sitouttaa yritykset sekä alueen yritysneuvojat hankkeeseen mukaan varsinaisina kohderyhminä. Varsinaissuomalaiset yritykset on sovittu jaettavan Turun kaupungin toteuttaman Osaamiskeskuksen/Turun osaamispisteen ja Tempon kesken seuraavasti: Osaamiskeskus keskittyy kontaktoimaan suuryrityksiä ja palvelemaan heitä, kun taas Tempo pyrkii rakentamaan pk-yritysverkostoa.
1. Maahanmuuttajien työllistymisen kanssa tekemisissä olevat organisaatiot, hankkeet, ohjauspalveluiden asiantuntijat, virkamiehet ja viranomaiset Turun seudulla ja implementointivaiheessa ympäri Suomen (tiedonjako, asiakasohjaus, yhteiset tapahtumat)
2. Maahanmuuttajia työssään ohjaavat neuvojat, viranomaiset ja virkamiehet (asiakasohjaus)
3. TE-toimiston virkailijat ja Turun Osaamiskeskuksen asiakaspalveluhenkilöstö sekä muiden hankkeiden/palveluiden ohjaajat (esim. JOK-hanke) (asiakasohjaus)
4. Muita yrittäjyyspalveluita niin alkaville yrittäjille kuin pidempään yrittäjänä toimiville tarjoavat verkostot, organisaatiotja muut asiantuntijat (tuki kulttuurisensitiiviseen työhön ja maahanmuuttajien polkuun yrittäjyyteen liittyen)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 434 782
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 364 358
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 549 131
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 460 122
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Salon, Vakka-Suomen, Turun, Åboland-Turunmaan
Kunnat: Vehmaa, Kemiönsaari, Salo, Taivassalo, Pyhäranta, Paimio, Lieto, Sauvo, Kustavi, Rusko, Nousiainen, Naantali, Mynämäki, Turku, Masku, Uusikaupunki, Kaarina, Laitila, Parainen, Raisio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 85
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 67
Suunniteltu: 217
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 6 |
| Hankkeessa hyödynnetään ennen kaikkea sähköistä viestintää ja materiaaleja hankkeen projektihenkilöstön, ohjausryhmän, verkoston ja kohderyhmien sekä hankkeen tulosten levittämisen kanssa. Hankkeessa vältetään turhaa printtaamista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 6 |
| Hankkeen henkilöstön ja sidosryhmien tapaamiset ja kohderyhmien työpajat pidetään julkisella liikenteellä saavutettavissa paikoissa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia pinta-, pohjavesiin, maaperä sekä ilma ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia Natura-alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 6 |
| Hankkeessa hyödynnetään ennen kaikkea sähköistä viestintää ja materiaaleja. Lisäksi kaikki painettava materiaali pyritään painamaan ympäristömerkitylle kierrätyspaperille. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 3 |
| Uusiutuvien energialähteiden huomioiminen sellaisissa yrittäjyyskoulutuksissa, jossa energialähteet tulevat esille. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeessa saadaan Varsinais-Suomeen uusia työntekijöitä, tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia työllistymään ja siten edistetään sosiaalista kestävää kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteet ovat pitkälti aineettomia ja hankkeessa kehitetään toimintoja, joiden seurauksena saadaan yhteistyössä toteutettuja palvelumalleja, kuten uudenlaiset rekrytointitavat yrittäjille sekä yrittäjämäisen asenteen huomioiminen työnhakuvalmennuksissa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hankkeessa suositaan julkisia liikennevälineitä kaikessa hankkeeseen liittyvässä liikkumisessa. Neuvontoja ja ohjausryhmän kokouksia järjestetään tarvittaessa videoneuvottelulaitteilla. Lisäksi ostopalvelut ja tarjoilut yms. tarvikkeet hankitaan lähiseudulta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Toiminta edistää vahvasti hyvinvointia sekä välittömästi (kohderyhmän maahanmuuttajat oppivat uusia taitoja, saavat itsetuntemusta sekä integroituvat kotipaikkakuntaansa) että välillisesti (maahanmuuttajien radikalisoituminen ja syrjäytyminen Varsinais-Suomessa vähenevät ja kahdensuuntainen integraatio lisääntyy kun maahanmuuttajat pääsevät enenevissä määrin osaksi suomalaista yhteiskuntaa työn kautta). Erityiset naiset saavat uusia näkökulmia, osaamista ja työllistymistä edistäviä keinoja ja siten se vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa tuetaan maahanmuuttajien pääsyä työelämään samanarvoisina hakijoina kantasuomalaisten kanssa. Hankkeessa panostetaan erityisesti maahanmuuttajanaisten ja nuorten maahanmuuttajien työllisyyden lisääntymiseen järjestämällä naisille erillisiä työpajoja ja suuntaamalla hankkeen palveluiden markkinointia kohdennetusti naisille. Nuoret maahanmuuttajat huomioidaan erityisenä kohderyhmänä mm oppilaitosyhteistyössä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteillä vastataan yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen maahanmuuttajien osalta. Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyy, kun heikossa työmarkkina-asemassa olevat saavat löytävät uusia keinoja menestyä työelämässä. Luodaan keinoja edistää yhdenvertaisuutta mahdollistamalla heikossa asemassa oleville tukea ja apua työllistymistä edistävässä yrittäjämäisen asenteen valmennuksessa | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Hankkeessa toteutettavien valmennusten ja muiden toimintojen avulla maahanmuuttajista tulee aktiivisia kansalaisia suomalaiseen yhteiskuntaan, jolloin myös heidän halunsa osallistua kulttuuriympäristön säilyttämiseen ja kehittämiseen kasvavat selvästi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Hankkeen toiminnoissa ja valmennuksissa on lähtökohtana ympäristöystävällinen ajattelutapa, joka välittyy myös hankkeen toimintoihin osallistuville maahanmuuttajille. | ||
Tempo-hankkeessa on valmennettu varsinaissuomalaisia maahan muuttaneita henkilöitä yrittäjämäiseen asenteeseen ja yrittäjyyteen. Näin ollen heidän mahdollisuuksiaan menestyä työelämässä ja yrittäjinä on tuettu. Yrittäjämäisen asenteen valmennuksilla (työpajoilla, koulutuksilla, tapahtumilla ja henkilökohtaisilla valmennuksilla) on tuettu maahanmuuttajien toimijuutta, osallistumista ja rohkaistu unelmointiin. Hankkeeseen on osallistunut satoja maahan muuttaneita henkilöitä.
Tempo on tukenut työnantajia kohtaamalla yli 60 varsinaissuomalaista työnantajayritystä, joilta on selvitetty, mitä osaamista, taitoja ja asennetta työnantajat työnhakijoilta käytännössä odottavat ja mitä työnantajien on huomioitava uusien työntekijöiden vastaanotossa. Havaittiin, että tukea tarvitaan paitsi rekrytointitilanteissa myös laajemmin hyvinvoivan työyhteisön rakentamisen, vastaanottavuuden ja asenteiden näkökulmista. Tämän kartoitustyön pohjalta rakennettiin infopaketti Kulttuurisesti moninaisen työyhteisön rakentaminen, jota pilotoitiin hankkeen aikana ja joka on työnantajien käytettävissä myös hankkeen jälkeen. Tempo edisti työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista ja tätä kautta vaikutti asenteisiin maahanmuuttajatyönhakijoihin kohdistuvan syrjinnän vähentämiseksi.
Moni maahan muuttanut kokee yrittäjäksi ryhtymisen kiinnostavana vaihtoehtona. Kuitenkin valtaosa yrityspalveluista on kehitetty kantasuomalaisten näkökulmasta. Haasteita ovat esim. heikko tuki liikeidean arvioimiseen, erikielisen neuvonnan vähäinen tarjonta ja tiedon puute maahanmuuttajan yrittäjäksi ryhtymiseen liittyvistä lupakäytännöistä. Jo toimivilla maahanmuuttajataustaisilla yrittäjillä tiedetään puolestaan olevan vaikeuksia selviytyä mm. suomalaisen lainsäädännön velvoitteista. Tempo-hankkeessa kehitettiin heidän osaamistaan yrityksen johtamisessa, tuotettiin materiaaleja mm. Humanistisen ammattikorkeakoulun luotsaama yrittäjyyskurssi ja verkkosivuilla julkaistu ohjekirja, haasteiden ennalta ehkäisemiseksi. Varsinais-Suomen Yrittäjät käynnistivät hankkeessa Avoimet aamut -konseptin ja hankkeessa luotiin verkostoja, joiden avulla yrityspalveluiden käyttämisen kynnys madaltui.
Tempo-hankkeessa kartoitettiin yritysneuvojien ja maahanmuuttajayrittäjien tarpeita ja järjestettiin näiden pohjalta työpajoja ohjaajille, opettajille ja neuvojille. Turun kaupungin Maahanmuuttajien Osaamiskeskuksen ja International House Turun (IHTU) asiantuntijoita koulutettiin Tempon valmennusmalliin ja yrittäjyysvalmennus on otettu osaksi IHTUn toimintaa. Lisäksi Tempo kokosi yritysneuvonnan tueksi yrittäjyyskurssin verkossa ja verkkomateriaalin neuvonnan tueksi. Materiaali tukee maahan muuttaneen henkilön yrittäjyysvalmennusta. Tempon, Turun kaupungin ja Turku Science Parkin kanssa yhteistyössä käynnistetyn International Working Womenin Empower Wednesday -ohjelma jatkaa kansainvälisten osaajien tukemista alueella.
Hankkeeseen osallistuneiden maahanmuuttajien ymmärrys omista mahdollisuuksistaan Suomessa on parantunut, työnantajien näkemys maahanmuuttajien osaamisesta on monipuolistunut ja yritysten elinvoimaisuus on lisääntynyt. Tempon toiminta on tukenut vahvasti alueen positiivista rakennemuutosta ja palvelupolku on mahdollistanut sen, että maahanmuuttajat ovat työllistyneet, perustaneet uusia yrityksiä ja Varsinais-Suomen työnantajat ovat saaneet uusia työntekijöitä. Tempossa kehitettyjä palveluja on tuotettu yhteistyössä eri organisaatioiden ja viranomaisten kanssa ja tällä mahdollistettu niiden saatavuus myös hankkeen jälkeen.