|
|
|
Hankekoodi: S21609
Hankkeen nimi: Hyvissä handuissa himassa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 28.2.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2094551-1
Jakeluosoite: PL 4000
Puhelinnumero: 09 7424 5000
Postinumero: 00079
Postitoimipaikka: Metropolia
WWW-osoite: http://www.metropolia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Heitto
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.heitto(at)metropolia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407698714
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa sote-alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden moniammatillista ja -alaista työelämäosaamista ja verkostoissa toimimista sekä sujuvoittaa opintojen suorittamista ja siirtymistä työelämään. Tavoitteena on lisätä kotihoidossa tehtävän työn kiinnostavuutta. Pidemmällä aikavälillä hanke vastaa osaltaan kotihoidon kasvavaan työvoimatarpeeseen.
Hankkeessa rakennetaan työelämän ja oppilaitosten välille kehittäjäkumppanuutta opintojen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi. Kehittäjäkumppanuus tukee opiskelijan moniammatillisen osaamisen kehittymistä ja työelämäverkostoissa toimimista. Kumppanuus rakentuu työelämä- ja asiakaslähtöisen monialaisen tiimiharjoittelun ja konsultatiivisen työskentelyn malleista, oppimisalustasta, kotihoitoon rakennetusta osaamisen tunnistamisen työkalusta ja innovaatiopolusta. Innovaatiopolku linkittää työelämästä nousseet kehittämiskohteet osaksi Metropolian innovaatiokeskittymiä ja niiden Minno-opintoja, TKI-hankkeita ja Ratkaisujen Areena -työskentelyä. Kehittämisellä on mahdollista luoda uusia tuotteita ja palveluita ja lisätä yrittäjyyttä. Kehittämistoiminnassa huomioidaan digitalisaation ja teknologian mahdollisuudet. Kehittämistoiminta tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä, aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä.
Hankkeen tuloksena sote-alan opiskelijoiden opintojen suorittaminen ja siirtyminen työelämään, erityisesti kotihoitoon, sujuvoituu. Opiskelijoiden itseohjautuvuus ja kyky toimia moniammatillisissa ja -alaisissa verkostoissa kasvaa. Opiskelija oppii luottamaan omiin taitoihin ja tunnistamaan omaa osaamistaan. Kehittäjäkumppanuus työelämän, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen, kotihoidon sidosryhmien ja asiakkaiden välillä lisääntyy. Opiskelijoiden ja moniammatillisessa työryhmässä toimivien ammattilaisten osaaminen, keskinäinen arvostus ja ymmärrys erilaisen osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista kotona asuvien tukemisessa vahvistuu. Sote-alan opiskelijat kiinnostuvat kotihoidosta työpaikkana tai yritystoiminnasta kotona asumisen tukeen liittyen. Hankkeessa ammatillisen osaamisen kehittämisen alustana toimii kotihoito, mutta kehittämistyöstä saatavaa tietoa voidaan soveltaa myös muihin ammatteihin ja työympäristöihin. Kehittämisellä vastataan hallituksen kärkihankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää ikäihmisten kotihoitoa.
Hankkeen toteutuksesta vastaa Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin, Stadin ammattiopiston ja kotona asumista tukevien sidosryhmien sekä valtakunnallisen Harkat-hankkeen kanssa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat opiskelijat, harjoitteluja ohjaavat opettajat, tutoropettajat/opinto-ohjaajat/uraneuvojat, oppilaitosten lehtorit ja opettajat sekä työelämäohjaajat Helsingissä
- Erityisesti sairaanhoidon, vanhustyön, sosiaalialan, toimintaterapian ja fysioterapian, optometrian, jalkaterapian, osteopatian ja terveydenhoidon sekä muut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijat
- Lähihoitajaopiskelijat toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa
- Työnantajat (Kotihoitoa järjestävät yksiköt)
Kotihoidon esimiehet ja toiminnan kehittäjät, resurssoinnista vastaavat
Ammattikorkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa terveys- ja hyvinvointialan kehittäjät ja johto
Yrittäjät ja muut sidosryhmät, jotka osallistuvat innovaatiopolun jatkotyöstöön
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 222 826
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 222 803
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 297 103
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 297 072
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa kehitettävät työelämälähtöiset opinnot ja innovaatiopolku tukevat paikallisen työvoimaresurssien hyödyntämistä ja elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Lisäksi innovaatiopolku yhdessä jatkokehittämisen kanssa edistää paikallista työllisyyttä ja yrittäjyyttä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeessa kehitettävä innovaatiopolku tukee paikallisen työvoimaresurssien ja innovaatioiden hyödynnettävyyttä ja aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Arjen haasteiden tunnistaminen ja innovaatiopolun avulla toteutuva yhteiskehittäminen vahvistaa kotihoitoon annettavien aineettomien palveluiden laatua ja tarjontaa ja sitä kautta lisää niiden käytettävyyttä. Innovaatiopolku tukee paikallisen yrittäjyyden vahvistumista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Hankkeessa kehitetään malleja, joiden avulla vahvistaa kotihoidossa toimivien organisaatioiden ja sidosryhmien yhteistyötä, millä voi olla vaikutusta alueen ulkopuolelta ostettavien palveluiden tarpeeseen ja liikkumiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 8 |
| Hanke kehittää kotihoidossa ja kotona asuvien tukemisessa olevia palveluja, yhteistyötä ja ammatillisuutta. Toimenpiteet edistävät sekä asiakkaiden että työntekijöiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä sekä lisäävät heidän osallisuutta palvelujen ja työn kehittämiseen. Hankkeen kehittäjäkumppanus pitää sisällään kaikkien toimijoiden roolit myös jatkossa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 6 |
| Hanke kehittää kotihoidossa ja kotona asuvien tukemisessa olevia palveluja, yhteistyötä ja ammatillisuutta. Toimenpiteet edistävät sekä asiakkaiden että työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa-arvoisen kohtelun ja henkilökohtaisten haasteiden ratkaisemista. Kehitettävät mallit purkavat perinteisiä sukupuolikäsityksiä kotihoidossa tehtävästä työstä sekä koulutuksessa että työelämässä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 6 |
| Hanke kehittää kotihoidossa ja kotona asuvien tukemisessa olevia palveluja, yhteistyötä ja ammatillisuutta. Toimenpiteet edistävät sekä asiakkaiden että työntekijöiden ja opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua, erilaisuuden hyväksymistä ja kulttuurillisten erojen huomioimista asiakastyössä ja työyhteisössä. Kehitettävät mallit vahvistama monialaista työotetta ja monikulttuurisuuden huomioimista sekä koulutuksessa että työelämässä | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia | ||
Hyvissä handuissa himassa -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kehittäjäkumppanuutta työelämän ja oppilaitosten välille opintojen työelämälähtöisyyden lisäämiseksi. Kehittäjäkumppanuuden tavoitteena oli tukea ja edistää sote-alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden moniammatillista ja -alaista työelämäosaamista ja verkostoissa toimimista sekä sujuvoittaa opintojen suorittamista ja siirtymistä työelämään. Tavoitteena oli lisätä kotihoidossa tehtävän työn kiinnostavuutta. Pidemmällä aikavälillä hankeen tuloksilla ollaan osaltaan vastaamassa kotihoidon kasvavaan työvoimatarpeeseen.
Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli, että hankkeen loputtua siihen on osallistunut 90 opiskelijaa, joista 90% on oppinut tunnistamaan omaa osaamistaan, luottamaan omiin taitoihinsa kotihoidossa ja 50 % on kiinnostunut kotihoidosta työpaikkana ja 5 % näkee yrittäjyyden oman työllistymisen mahdollisuutena. Tavoitteena oli myös, että hankkeeseen on osallistunut 40 työelämäohjaajaa ja harjoitteluja ohjaavaa lehtoria (ml.yrittäjät). Tavoitteena oli, että nämä osallistujat kokevat mallin toimivaksi ja ovat sitoutuneita kehittämään sitä edelleen.
Hankkeessa kehittäjäkumppanuutta rakennettiin Helsingin kauppungin itäisen kotihoidon ja oppilaitosten välille.
Hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa kehitettiin työelämä- ja asiakaslähtöistä monialaista tiimiharjoittelumallia, konsultatiivisen työskentelyn mallia, osaamisen tunnistamisen työkalua, innovaatiopolkua sekä materiaalipankkia, josta hankkeen keskeiset kehittäjäkumppanuutta edistävät toimintamallit ja -konseptit vietäisiin helposti löydettäviksi. Kukin näistä muodosti hankkeessa oman työpaketin.
Kehittäjäkumppanuutta edistäviä toimintamalleja ja konsepteja kehitettiin työpaketeittain reflektiivisellä yhteiskehittelyprosessilla (Plan-Do-Check-Act). Yhden PDCA -syklin kesto oli puoli vuotta ja näin koko hankkeen aikana toteutettiin viidestä kuuteen sykliä kehitettävästä mallista tai konseptista riippuen. Syklin päätti aina yhteiskehittelytyöpaja, jonne oli kutsuttu hankkeen kohderyhmän edustajia. Hankken kohderyhmäksi oli määritelty opiskelijat, työelämäohjaajat ja opettajat. Näin kohderyhmää osallistamalla malleista ja konsepteista pystyttiin kehittämäään käyttökelpoisia sekä kohderyhmän toiveita ja tarpeita vastaavia.
Covid-19 pandemia oli ennakoimaton haaste hankkeelle, mikä osittain hidasti hankeen etenemistä. Pandemia haastoi hanketta ja sen toimijoita etsimään erilaisia ratkaisuja hankkeen etenemiseksi. Toisaalta Covid-19 vauhditti hankkeessa digitalisuuden hyödyntämistä ja haastoi testaamaan digitalisuuden mahdollisuuksia kehitettävien toimintamallien toteuttamisessa.
Hankeen toteutumista arvioitiin hankkeen eri vaiheissa 3x3 arviointityökalun avulla. Arviointiin osallistettiin hankkeen ohjausryhmä, hanketyöntekijät sekä hankkeen kohderyhmän edustajia mahdollisimman laajasti.
Hankkeessa oli mukana 151 opiskelijaa ja 43 työelämäohjaajaa ja opettajaa (ml yrittäjät). Hanke saavutti hyvin määrälliset tavoitteensa. Hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ja -konseptien voitiin osoittaa vastaavan hankkeelle asetettuihin laadullisiin tavoitteisiin. Hankkeen toiminnoissa mukana olleista sote -alan opiskelijoista suurin osa koki saaneensa mm. vahvistusta itseohjautuvuuteen ja kykyyn toimia moniammatillisissa ja -alaisissa verkostoissa. Opiskelijoiden ja moniammatillisessa työryhmässä toimivien ammattilaisten osaaminen, keskinäinen arvostus ja ymmärrys erilaisen osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista kotona asuvien tukemisessa vahvistui. Opiskelijat oppivat luottamaan omiin taitoihinsa ja tunnistamaan omaa osaamistaan.
Kehittäjäkumppanuudessa toimiminen lisäsi opiskelijoiden motivaatiota opintojaan kohtaan, jonka voidaan ajatalla edistävän opintojen sujuvoitumista ja valmistumista. Opiskelijoista valtaosan mielikuva kotihoidosta muuttui myönteisemmäksi kotihoidon kanssa kehittäjäkumppanuudessa toimimisen myötä. Myönteinen ja jopa yllättävä tulos oli myös se, että valtaosa näki kohdallaan yrittäjyyden mahdollisuutena työskennellä ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa. Kaksi hankkeessa toiminutta opiskelijaa perusti valmistuttuuan kotiin vietäviä palveluja tuottavan yrityksen.
Hankkeessa kehitetyt mallit ja konseptit koettiin työelämän ja opettajien mielestä mielekkäinä ja omaa työtä kehittävinä. Hankkeessa mukana olleet toimijat sitoutuivat kehittämistyöhön hankkeen alusta loppuun saakka.
Kehittämistyön tuloksena, hankkeen keskeisinä tuotoksina hankkeen tavoitteita ja kehittäjäkumppanuutta hankkeen jälkeenkin tukemaan syntyi seuraavat sähköisenä Theseuksesta saatavat julkaisut:
Hyvissä handuissa! Käsikirja monialaiseen tiimiharjoitteluun sosiaali- ja terveysalalla
Ammattien välinen yhteistyöosaaminen ja sen arviointi sosiaali- ja terveysaloilla
Konsultatiivisen työskentelyn malli sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa
Innopolkukonseptin kuvaus (blogitekstinä).
Hankkeen keskeiset tuotokset on löydettävissä myös ThingLink -alustalta.
Hanke on osoittanut, että kehittäjäkumppanuus, jossa aktiivisena toimijana ovat niin opettajat, työelämä kuin opiskelijat, tuottaa pääomaa, joka on enemmän kuin osiensa summa. Opintojan aikaista uudenlaista moniammatillista ja -alaista osaamista vahvistavaa, työelämälähtöistä yhteistyötä on tärkeää mahdollistaa osana opiskelijoiden opintoja. Samalla on tärkeää kehittää opettajien moniammatillista ja -alaista yhteistyötä. Valmiit toimintamallit ja -konseptit madaltavat kynnystä tarttua moniammatilliseen yhteistyöhön ja uudenlaiseen kumppanuudessa toimimisen tapaan työelämän kanssa.
Hankkeen toteutuksesta vastasi Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Helsingin kaupungin kotihoidon, Stadin aikuis- ja ammattiopiston, kotona asumista tukevien sidosryhmien ja kotona asuvien ikäihmisten kanssa.