Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21609

Hankkeen nimi: Hyvissä handuissa himassa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Heitto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.heitto(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407698714

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa sote-alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden moniammatillista ja -alaista työelämäosaamista ja verkostoissa toimimista sekä sujuvoittaa opintojen suorittamista ja siirtymistä työelämään. Tavoitteena on lisätä kotihoidossa tehtävän työn kiinnostavuutta. Pidemmällä aikavälillä hanke vastaa osaltaan kotihoidon kasvavaan työvoimatarpeeseen.

Hankkeessa rakennetaan työelämän ja oppilaitosten välille kehittäjäkumppanuutta opintojen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi. Kehittäjäkumppanuus tukee opiskelijan moniammatillisen osaamisen kehittymistä ja työelämäverkostoissa toimimista. Kumppanuus rakentuu työelämä- ja asiakaslähtöisen monialaisen tiimiharjoittelun ja konsultatiivisen työskentelyn malleista, oppimisalustasta, kotihoitoon rakennetusta osaamisen tunnistamisen työkalusta ja innovaatiopolusta. Innovaatiopolku linkittää työelämästä nousseet kehittämiskohteet osaksi Metropolian innovaatiokeskittymiä ja niiden Minno-opintoja, TKI-hankkeita ja Ratkaisujen Areena -työskentelyä. Kehittämisellä on mahdollista luoda uusia tuotteita ja palveluita ja lisätä yrittäjyyttä. Kehittämistoiminnassa huomioidaan digitalisaation ja teknologian mahdollisuudet. Kehittämistoiminta tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä, aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä.

Hankkeen tuloksena sote-alan opiskelijoiden opintojen suorittaminen ja siirtyminen työelämään, erityisesti kotihoitoon, sujuvoituu. Opiskelijoiden itseohjautuvuus ja kyky toimia moniammatillisissa ja -alaisissa verkostoissa kasvaa. Opiskelija oppii luottamaan omiin taitoihin ja tunnistamaan omaa osaamistaan. Kehittäjäkumppanuus työelämän, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen, kotihoidon sidosryhmien ja asiakkaiden välillä lisääntyy. Opiskelijoiden ja moniammatillisessa työryhmässä toimivien ammattilaisten osaaminen, keskinäinen arvostus ja ymmärrys erilaisen osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista kotona asuvien tukemisessa vahvistuu. Sote-alan opiskelijat kiinnostuvat kotihoidosta työpaikkana tai yritystoiminnasta kotona asumisen tukeen liittyen. Hankkeessa ammatillisen osaamisen kehittämisen alustana toimii kotihoito, mutta kehittämistyöstä saatavaa tietoa voidaan soveltaa myös muihin ammatteihin ja työympäristöihin. Kehittämisellä vastataan hallituksen kärkihankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää ikäihmisten kotihoitoa.

Hankkeen toteutuksesta vastaa Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin, Stadin ammattiopiston ja kotona asumista tukevien sidosryhmien sekä valtakunnallisen Harkat-hankkeen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat opiskelijat, harjoitteluja ohjaavat opettajat, tutoropettajat/opinto-ohjaajat/uraneuvojat, oppilaitosten lehtorit ja opettajat sekä työelämäohjaajat Helsingissä
- Erityisesti sairaanhoidon, vanhustyön, sosiaalialan, toimintaterapian ja fysioterapian, optometrian, jalkaterapian, osteopatian ja terveydenhoidon sekä muut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijat
- Lähihoitajaopiskelijat toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa
- Työnantajat (Kotihoitoa järjestävät yksiköt)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kotihoidon esimiehet ja toiminnan kehittäjät, resurssoinnista vastaavat
Ammattikorkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa terveys- ja hyvinvointialan kehittäjät ja johto
Yrittäjät ja muut sidosryhmät, jotka osallistuvat innovaatiopolun jatkotyöstöön

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 222 826

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 222 803

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 297 103

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 297 072

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on huomioitu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden naisvaltaisuus. Ala on tilastokeskuksen mukaan naisvaltaisin ala. Valmisteluvaihe perustuu toteutuneesta kokeilusta saatuun kokemukseen ja palautteeseen. Valmisteluun osallistui laajasti alalla olevia toimijoita (naisia ja miehiä). Valmisteluvaiheen tuloksia peilattiin alan kirjallisuuteen. Valmistelun perusteella hankkeen lähtökohdaksi valittiin kotihoito ja siihen liittyvät tutkinnot laaja-alaisesti. Kotihoidon palvelut ovat pitkälti naisten suunnittelemia ja onkin tärkeää, että asiakkaat otetaan mukaan kehittämiseen ja eri sukupuolten näkökulmat huomioidaan. Kehittämisotominnan lähtökohdaksi identifioitiin kotihoidon vetovoimaisuuden lisääminen sekä uusien tutkintojen linkittäminen siihen. Uudet tutkinnot tuovat myös miesopiskelijoita (rakennus, tekniikka, kuntoutus) kotihoitoon. Uudet tutkinnot lisäävät miesten osallisuutta hankkeessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen aloitusvaiheessa tarkistetaan sukupuolten välisen tasa-arvon varmistaminen ja valtavirtaistaminen hankkeen työ- ja arviointisuunnitelmissa projektihenkilöstön yhteistapaamisessa sekä hankkeessa toteutettavassa itsearviointiprosessissa (vähintään kolme kertaa hankkeen aikana). Hankkeessa tuetaan opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan yksilöllisesti ei sukupuoleen pohjautuen. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan niin, että ne tukevat sekä naisopiskelijoiden että miesopiskelijoiden kiinnittymistä kotihoitoon ja nostavat esiin sterotyyppisiä käsityksiä kotihoidosta ja kotona asuvien tukemisesta työpaikkana. Vetovoimaisuuden lisäämistä tarkastellaan molempien sukupuolien näkökulmasta. Konsultatiivisen työskentelyotteen kehittäminen ja sen mukanaan tuomat uudet tutkinnot lisäävät miesten osuutta hankkeessa ja vahvistavat heidän näkökulman mukaan saamista tuotettaviin malleihin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa työelämän ja oppilaitosten kehittäjäkumppanuutta kotihoidossa ja sen avulla sujuvoittaa sote-alan opintoja ja työelämään kiinnittymistä naisvaltaisella alalla. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on hankkeen välillinen tavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Hankkeessa kehitettävät työelämälähtöiset opinnot ja innovaatiopolku tukevat paikallisen työvoimaresurssien hyödyntämistä ja elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Lisäksi innovaatiopolku yhdessä jatkokehittämisen kanssa edistää paikallista työllisyyttä ja yrittäjyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
Hankkeessa kehitettävä innovaatiopolku tukee paikallisen työvoimaresurssien ja innovaatioiden hyödynnettävyyttä ja aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Arjen haasteiden tunnistaminen ja innovaatiopolun avulla toteutuva yhteiskehittäminen vahvistaa kotihoitoon annettavien aineettomien palveluiden laatua ja tarjontaa ja sitä kautta lisää niiden käytettävyyttä. Innovaatiopolku tukee paikallisen yrittäjyyden vahvistumista.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Hankkeessa kehitetään malleja, joiden avulla vahvistaa kotihoidossa toimivien organisaatioiden ja sidosryhmien yhteistyötä, millä voi olla vaikutusta alueen ulkopuolelta ostettavien palveluiden tarpeeseen ja liikkumiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Hanke kehittää kotihoidossa ja kotona asuvien tukemisessa olevia palveluja, yhteistyötä ja ammatillisuutta. Toimenpiteet edistävät sekä asiakkaiden että työntekijöiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä sekä lisäävät heidän osallisuutta palvelujen ja työn kehittämiseen. Hankkeen kehittäjäkumppanus pitää sisällään kaikkien toimijoiden roolit myös jatkossa.
Tasa-arvon edistäminen 3 6
Hanke kehittää kotihoidossa ja kotona asuvien tukemisessa olevia palveluja, yhteistyötä ja ammatillisuutta. Toimenpiteet edistävät sekä asiakkaiden että työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa-arvoisen kohtelun ja henkilökohtaisten haasteiden ratkaisemista. Kehitettävät mallit purkavat perinteisiä sukupuolikäsityksiä kotihoidossa tehtävästä työstä sekä koulutuksessa että työelämässä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 6
Hanke kehittää kotihoidossa ja kotona asuvien tukemisessa olevia palveluja, yhteistyötä ja ammatillisuutta. Toimenpiteet edistävät sekä asiakkaiden että työntekijöiden ja opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua, erilaisuuden hyväksymistä ja kulttuurillisten erojen huomioimista asiakastyössä ja työyhteisössä. Kehitettävät mallit vahvistama monialaista työotetta ja monikulttuurisuuden huomioimista sekä koulutuksessa että työelämässä
Kulttuuriympäristö 0 0
ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 0
ei voida osoittaa merkittäviä, suoria eikä välillisiä vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hyvissä handuissa himassa -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kehittäjäkumppanuutta työelämän ja oppilaitosten välille opintojen työelämälähtöisyyden lisäämiseksi. Kehittäjäkumppanuuden tavoitteena oli tukea ja edistää sote-alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden moniammatillista ja -alaista työelämäosaamista ja verkostoissa toimimista sekä sujuvoittaa opintojen suorittamista ja siirtymistä työelämään. Tavoitteena oli lisätä kotihoidossa tehtävän työn kiinnostavuutta. Pidemmällä aikavälillä hankeen tuloksilla ollaan osaltaan vastaamassa kotihoidon kasvavaan työvoimatarpeeseen.

Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli, että hankkeen loputtua siihen on osallistunut 90 opiskelijaa, joista 90% on oppinut tunnistamaan omaa osaamistaan, luottamaan omiin taitoihinsa kotihoidossa ja 50 % on kiinnostunut kotihoidosta työpaikkana ja 5 % näkee yrittäjyyden oman työllistymisen mahdollisuutena. Tavoitteena oli myös, että hankkeeseen on osallistunut 40 työelämäohjaajaa ja harjoitteluja ohjaavaa lehtoria (ml.yrittäjät). Tavoitteena oli, että nämä osallistujat kokevat mallin toimivaksi ja ovat sitoutuneita kehittämään sitä edelleen.


Hankkeessa kehittäjäkumppanuutta rakennettiin Helsingin kauppungin itäisen kotihoidon ja oppilaitosten välille.
Hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa kehitettiin työelämä- ja asiakaslähtöistä monialaista tiimiharjoittelumallia, konsultatiivisen työskentelyn mallia, osaamisen tunnistamisen työkalua, innovaatiopolkua sekä materiaalipankkia, josta hankkeen keskeiset kehittäjäkumppanuutta edistävät toimintamallit ja -konseptit vietäisiin helposti löydettäviksi. Kukin näistä muodosti hankkeessa oman työpaketin.

Kehittäjäkumppanuutta edistäviä toimintamalleja ja konsepteja kehitettiin työpaketeittain reflektiivisellä yhteiskehittelyprosessilla (Plan-Do-Check-Act). Yhden PDCA -syklin kesto oli puoli vuotta ja näin koko hankkeen aikana toteutettiin viidestä kuuteen sykliä kehitettävästä mallista tai konseptista riippuen. Syklin päätti aina yhteiskehittelytyöpaja, jonne oli kutsuttu hankkeen kohderyhmän edustajia. Hankken kohderyhmäksi oli määritelty opiskelijat, työelämäohjaajat ja opettajat. Näin kohderyhmää osallistamalla malleista ja konsepteista pystyttiin kehittämäään käyttökelpoisia sekä kohderyhmän toiveita ja tarpeita vastaavia.

Covid-19 pandemia oli ennakoimaton haaste hankkeelle, mikä osittain hidasti hankeen etenemistä. Pandemia haastoi hanketta ja sen toimijoita etsimään erilaisia ratkaisuja hankkeen etenemiseksi. Toisaalta Covid-19 vauhditti hankkeessa digitalisuuden hyödyntämistä ja haastoi testaamaan digitalisuuden mahdollisuuksia kehitettävien toimintamallien toteuttamisessa.

Hankeen toteutumista arvioitiin hankkeen eri vaiheissa 3x3 arviointityökalun avulla. Arviointiin osallistettiin hankkeen ohjausryhmä, hanketyöntekijät sekä hankkeen kohderyhmän edustajia mahdollisimman laajasti.

Hankkeessa oli mukana 151 opiskelijaa ja 43 työelämäohjaajaa ja opettajaa (ml yrittäjät). Hanke saavutti hyvin määrälliset tavoitteensa. Hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ja -konseptien voitiin osoittaa vastaavan hankkeelle asetettuihin laadullisiin tavoitteisiin. Hankkeen toiminnoissa mukana olleista sote -alan opiskelijoista suurin osa koki saaneensa mm. vahvistusta itseohjautuvuuteen ja kykyyn toimia moniammatillisissa ja -alaisissa verkostoissa. Opiskelijoiden ja moniammatillisessa työryhmässä toimivien ammattilaisten osaaminen, keskinäinen arvostus ja ymmärrys erilaisen osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista kotona asuvien tukemisessa vahvistui. Opiskelijat oppivat luottamaan omiin taitoihinsa ja tunnistamaan omaa osaamistaan.

Kehittäjäkumppanuudessa toimiminen lisäsi opiskelijoiden motivaatiota opintojaan kohtaan, jonka voidaan ajatalla edistävän opintojen sujuvoitumista ja valmistumista. Opiskelijoista valtaosan mielikuva kotihoidosta muuttui myönteisemmäksi kotihoidon kanssa kehittäjäkumppanuudessa toimimisen myötä. Myönteinen ja jopa yllättävä tulos oli myös se, että valtaosa näki kohdallaan yrittäjyyden mahdollisuutena työskennellä ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa. Kaksi hankkeessa toiminutta opiskelijaa perusti valmistuttuuan kotiin vietäviä palveluja tuottavan yrityksen.

Hankkeessa kehitetyt mallit ja konseptit koettiin työelämän ja opettajien mielestä mielekkäinä ja omaa työtä kehittävinä. Hankkeessa mukana olleet toimijat sitoutuivat kehittämistyöhön hankkeen alusta loppuun saakka.

Kehittämistyön tuloksena, hankkeen keskeisinä tuotoksina hankkeen tavoitteita ja kehittäjäkumppanuutta hankkeen jälkeenkin tukemaan syntyi seuraavat sähköisenä Theseuksesta saatavat julkaisut:
Hyvissä handuissa! Käsikirja monialaiseen tiimiharjoitteluun sosiaali- ja terveysalalla
Ammattien välinen yhteistyöosaaminen ja sen arviointi sosiaali- ja terveysaloilla
Konsultatiivisen työskentelyn malli sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa
Innopolkukonseptin kuvaus (blogitekstinä).
Hankkeen keskeiset tuotokset on löydettävissä myös ThingLink -alustalta.

Hanke on osoittanut, että kehittäjäkumppanuus, jossa aktiivisena toimijana ovat niin opettajat, työelämä kuin opiskelijat, tuottaa pääomaa, joka on enemmän kuin osiensa summa. Opintojan aikaista uudenlaista moniammatillista ja -alaista osaamista vahvistavaa, työelämälähtöistä yhteistyötä on tärkeää mahdollistaa osana opiskelijoiden opintoja. Samalla on tärkeää kehittää opettajien moniammatillista ja -alaista yhteistyötä. Valmiit toimintamallit ja -konseptit madaltavat kynnystä tarttua moniammatilliseen yhteistyöhön ja uudenlaiseen kumppanuudessa toimimisen tapaan työelämän kanssa.

Hankkeen toteutuksesta vastasi Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Helsingin kaupungin kotihoidon, Stadin aikuis- ja ammattiopiston, kotona asumista tukevien sidosryhmien ja kotona asuvien ikäihmisten kanssa.