|
|
|
Hankekoodi: S21612
Hankkeen nimi: Vamos Lab Lahti
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.5.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0116480-8
Jakeluosoite: Alppikatu 2
Puhelinnumero: 0977501
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.hdl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vesa Sarmia
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.laine(at)hdl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35850 413 0718
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää työn tai koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille valmennus/palveluprosessi, jonka tavoitteena on työelämävalmiuksien parantuminen ja siirtyminen työhön, koulutukseen tai työllistymistä edistävään palveluun. Monen nuoren kohdalla ensisijainen tavoite on psyykkisen toimintakyvyn vahvistaminen, jotta siirtyminen elämässä eteenpäin tulisi mahdolliseksi. Hankkeessa kehitettävä malli rakennetaan niin, että se täydentää paikallista nuorten palvelujärjestelmää parhaalla mahdollisella tavalla. Hankkeessa vahvistetaan alueen yritysten/ työnantajien ja työllisyyshankkeiden välistä yhteistyötä tiiviisti muiden Lahden alueen työllisyys-, sotealan-, hanke- ja -3. sektorin toimijoiden, erityisesti Ohjaamon kanssa. Hankkeessa pyritään löytämään rohkeita työllistymistä edistäviä toimintamalleja ja että synergiaa hanke- ja yritys/työnantajayhteistyöhön saadaan tiiviimmäksi. Toiminta juurrutetaan Päijät-Hämeen alueen palvelukenttään niin, että toimintamalli on toteuttamiskelpoinen hankkeen jälkeen paitsi HDL: n mutta myös muiden organisaatioiden toimesta.
Hankkeen toimenpiteitä ovat toteuttaa Vamos-palveluissa kehitettyä intensiivistä yksilö- ja ryhmävalmennusta, jota edelleen kehitetään hankkeessa aikaisempaa tuloksellisemmaksi vaikuttavuusanalytiikkaa hyödyntäen. Digitaalisuus integroidaan systemaattisesti osaksi valmennusta. Viestintää nuorten tavoittamiseksi esim. sosiaalisen median ja digitaalisten kanavien kautta sekä perinteisellä tavalla kuten verkostoissa tehtävällä tiiviillä yhteistyöllä ja tapahtuvalla hankkeesta tiedottamisella ja viestinnällä. Valmennus muotoillaan palvelujärjestelmään siten, että toiminta täydentää nykyisen järjestelmän aukkokohtia ja edistää syrjäytymisriskissä olevien nuorten itsenäistä selviytymistä koulutus- ja työuralla.
Hankkeessa kannustetaan työnantajia työllistämään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia nuoria. Uusien toimintamallien kehittämisessä ja soveltamisessa toimintaympäristön vaatimuksiin hyödynnetään palvelumuotoilua ostopalveluna.
Hankkeen toimintaa suoritetaan ja muotoillaan Lahden alueen tarpeita vastaavaksi siten, että paikallisilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla nuorilla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa toiminnan toteuttamiseen.
Hankkeessa tehtävällä kehittämistyöllä edistetään toimijoiden edellytyksiä valmistautua 2021 tapahtuvaan maakuntauudistukseen, pilotoiden ketteriä toimintamalleja huomioiden SOTE- ja maakuntauudistuksen aiheuttamat muutokset.
Hankkeen tuloksena 180 kohderyhmään kuuluvaa nuorta on osallistunut intensiiviseen valmennukseen, jonka seurauksena heistä 60%: lle on saatu aikaan positiivinen vaikutus. 1/3 on siirtynyt palkkatyöhön ja 2/3 koulutuspoluille tai työllistymistä edistäviin palveluihin. 85% valmennukseen osallistuneista nuorista kokee työ- ja toimintakykynsä sekä hyvinvointinsa kohentuneen valmennusjakson päätteeksi.
Hankkeen tuloksena on syntynyt yhteinen toimintamalli, jonka avulla kyetään vastaamaan paremmin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien 16-29 –vuotiaiden nuorten tarpeisiin. Hankkeen onnistuneimmat ja kokeillut yhteistoimintamallit on palvelumuotoiltu käyttöönoton helpottamiseksi sekä näkyvyyden lisäämiseksi. Toimintamalli on juurrutettu Päijät-Hämeen alueen palvelukenttään ja se on toteuttamiskelpoinen hankkeen jälkeen paitsi HDL: n mutta myös muiden organisaatioiden toimesta.
Julkisen- ja kolmannen sektorin työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmiin on saatu uutta tietoa vaikuttavuusanalytiikan kehittämisen myötä. Jatkopolkujen mekanismeja avaavat vaikuttavuusmallinnukset antavat relevanttia tietoa vaikuttavien palveluketjujen toteuttamiseen tulevaisuudessa. Toimijoiden tietoisuus ja ymmärrys palveluiden ja palvelupolkujen vaikuttavuudesta kohderyhmän osalta on lisääntynyt ja keinot palveluihin sekä työ- ja koulutuspoluille kiinnittymiseen ovat lisääntyneet. Tietoisuus koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tilanteesta Lahden alueella on lisääntynyt ja palveluita on kehitetty nuorilähtöisemmäksi hankkeessa tehdyn osallistamisen ansioista.
Alueen yrityksien kanssa on tehty yhteistyötä osatyökykyisten tai vaikeasti työllistyvien nuorten aseman parantamiseksi tulevaisuudessa ja nuoria on siirtynyt työkokeiluun tai palkkatyöhön alueen yrityksiin.
Hankkeen vaikutuksena lyhyellä aikavälillä työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä vähenee hankkeen toimintaympäristössä. Pitkällä aikavälillä uudet toimintatavat leviävät edistäen samalla palveluintegraatiota, ja saavuttaen tehokkaampia palveluita kohderyhmälle.
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen.
Hankkeen toiminta kohdistuu työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin 16-29 –vuotiaisiin lahtelaisnuoriin. Hankkeessa voidaan keskittyä erityisesti 25-29-vuotiaisiin nuoriin esimerkiksi tälle kohderyhmälle suunnatuilla valmennuksen muodoilla kuten ryhmävalmennus. Keskittyminen perustuu Lahden kaupungin työllisyyspalvelusta saatuun tietoon kohderyhmän erityisistä työllistymisen haasteista alueella. Tämän kohderyhmän työttömyys on mahdollisesti pitkittynyt, mutta myös motivaatio valmennukseen ja siten oman elämäntilanteensa kohentamiseen voi olla suotuisa.
Hankkeessa reagoidaan ja voidaan suorittaa ketterästi kohderyhmästä nouseviin tarpeisiin positiivisten muutosten aikaansaamiseksi. Toiminta painottuu pitkään työttömänä olleisiin, joiden 2. asteen tutkinto ei ole johtanut työllistymiseen tai heidän opintonsa ovat keskeytyneet. Hankkeessa valmennuksessa olevan kohderyhmän tavoite on työhön tai koulutukseen palaaminen siinä ajassa kuin se on hankkeen kesto ja resurssit huomioiden mahdollista. Kohderyhmän valintaan kiinnitetään huomiota ja tiiviin palveluintegraation johdosta nuoret jotka eivät kuulu tavoitteiltaan tai toimintakyvyltään tähän hankkeeseen ohjataan heille sopivimpien palveluiden piiriin.
Kohderyhmään kuuluvat nuoret ovat suuressa vaarassa syrjäytyä tai jo syrjäytyneet. Syrjäytyneellä nuorella tarkoitetaan määritelmän mukaisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Vamos-toiminnassa on valtakunnallisesti havaittu, että syrjäytyneillä nuorilla on usein työttömyyden lisäksi myös muita haasteita, jotka vaikeuttavat opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä. Vuosien 2013-14 aikana Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut haastatteli yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saaren kanssa 120 Vamoksen palveluja käyttävää helsinkiläistä ja espoolaista nuorta, jotka edustivat opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle jääneitä, huono-osasia nuoria (Alanen et al. 2014). Tutkimuksen mukainen kohderyhmän profiili on Vamoksen kokemuksen mukaan vastaavanlainen myös muissa kaupungeissa (Turku, Lahti, Kuopio), joten ei ole syytä epäillä, etteikö profiili vastaisi huono-osaisten nuorten erityispiirteitä valtakunnallisesti.
Tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista (N=120) koki itsensä yksinäiseksi (36 % osittain ja 20 % täysin), epäonnistuneeksi (40 osittain % ja täysin 17 %) ja masentuneeksi (31 % osittain ja 19 % täysin). Nämä subjektiiviset kokemukset lamauttavat nuoren toimintakyvyn, jolloin nuoret eivät pysty huolehtimaan itsestään. Osa nuorista oli saanut peruskoulun päättötodistuksen toisen asteen opintojen tai työelämän näkökulmasta puutteellisilla taidoilla, tai kärsinyt peruskoulussa kavereiden puutteesta, koulukiusaamisesta ja oppimisvaikeuksista, mikä vaikeuttaa etenemistä työelämään. Tutkituista nuorista suurin osa asui vuokra-asunnossa ja neljännes vanhempiensa luona. Tuetun asumisen piirissä oli noin joka kymmenes nuori ja asunnottomana suunnilleen yhtä moni. Asunnottomuus ei tarkoita nuorten kohdalla kadulla asumista, vaan niin sanottua putkikassielämää, jolloin nuoret nukkuvat tuttavien, sukulaisten ja kavereiden luona lyhyitä tai pidempiä ajanjaksoja. Tämä hidastaa nuoren kiinnittymistä opiskelu- ja työelämään ja voi olla tuhoisaa hänen hyvinvoinnilleen, koska pitkittyessään asunnottomuus lisää monien muiden hyvinvointiriskien aktualisoitumista kuten päihde- ja mielenterveysongelmia.
Nuorten toimeentulo koostui pitkälti sosiaalitukien eri muodoista. Yli puolet nuorista sai toimeentulotukea (60 %) ja työttömyyskorvausta runsas neljännes (28 %). Moni nuori ei kuitenkaan ollut hakenut toimeentulotukea, vaikka olisi oikeutettu, koska tuntenut tukijärjestelmää tai tiennyt oikeuksistaan. Merkittävällä osalla nuorista oli taustallaan traumatisoivia lapsuuden ja varhaisnuoruuden aikaisia kokemuksia. Ne liittyivät usein vuorovaikutuksellisiin tilanteisiin, ja näistä kokemuksista johtuen moni nuori pelkää sosiaalisia tilanteita. Monen taustasta löytyi erityisesti kiusaamiseen, epäonnistumiseen ja häpeän tunteeseen liittyviä kokemuksia. Ryhmässä tai julkisella paikalla oleminen on monelle heistä vaikeaa. Epäonnistuneen ihmisen identiteetti on muodostunut monelle jo varhaisessa vaiheessa. Yli viidesosalla nuorista oli lastensuojelutausta. Rikosoikeudellisen tuomion ilmoitti saaneensa 14 % tutkituista nuorista.
Isolla osalla nuorista oli ollut elämänsä aikana monta auttajaa, ja he olivat olleet lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena. Siksi monet nuoret suhtautuivat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin. Nuoret kertoivat esimerkiksi kokeneensa, ettei heitä kuunneltu eikä heidän kokemuksistaan oltu kiinnostuneita. Uskoa tulevaan luo kuitenkin se, että käytännössä kaikki Helsingin Diakonissalaitoksen tavoittamat ns. syrjäytyneet nuoret haluavat tulevaisuudessa löytää itselleen työpaikan ja elää tavallista elämää.
Hankkeen organisatorisia välillisiä kohderyhmiä ovat Lahden kaupungin työllisyys- sekä nuorisopalvelut, alueen nuorten parissa työskentelevät järjestöt sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Yhteiskehittämistä toteutetaan tiiviisti alueen verkostojen kanssa päällekkäisen toiminnan välttämiseksi ja synergiaetujen aikaansaamiseksi. Lahden Ohjaamon kanssa kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia psykososiaalisen tuen kehittämisen osalta. Konkreettiset yhteistyömuodot määrittyvät rahoituksen vahvistuttua.
Hanke edistää kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä työllisyyden hoitamiseksi. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kuntien ja järjestöjen työntekijät, oppilaitosten henkilöstö sekä vapaaehtoiset. Organisaatioiden työntekijät hyötyvät toimijoiden hallintokuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä, joka avaa ammatillisesti uusia näkökulmia työhön. Keskeistä hankkeessa ei kuitenkaan ole ammattilaisten yhteistyön kehittäminen, vaan riskiryhmien nuoria hyödyttävien konkreettisten yhteistoimintojen toteuttaminen ja toimintakulttuurin muuttaminen siten, että toimintamallit jäävät elämään organisaatioissa hanketoiminnan päätyttyä.
Uudenlaisten toimintamallien kautta järjestötoimijat pääsevät hyödyntämään julkisen sektorin asiantuntemusta ja palveluprosesseja oman toimintansa kehittämisessä. Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistoiminnan myötä voidaan toteuttaa yhä vaikuttavampia palveluita asiakaskunnalle ja siirtää toiminnan painopistettä syrjäytymistä ennaltaehkäisevään suuntaan. Kunnan toimijat puolestaan saavat järjestöjen kautta käyttöönsä uusia kanavia tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja heidän läheisiään. Vamos palvelut on osoittautunut vetovoimaiseksi myös niille nuorille, joilla on historiassaan negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä ja ovat tästä johtuen ajautuneet marginaaliin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 370 054
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 361 033
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 434 197
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 420 497
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Lahti
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 180
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Lahden kaupungilla on Natura 2000-ohjelman kohteita, mutta ne eivät liity hankkeen toteuttamiseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkinaasemassa olevat nuoret. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 3 |
| Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun ja uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 3 |
| Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista "naisten töinä" ja "miesten töinä". | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 2 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Diakonissalaitoksen Vamos Lahden -yksiköissä on 01/2019-05/2021 aikana toteutettu Vamos Lab Lahti esr-hankkeessa 16-29 vuotiaille työn- ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille kohdennettua valmennusta, jonka tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin ja työelämävalmiuksien edistäminen. Valmennuksen kehittämisen lähtökohtana on ollut luoda palvelu, joka täydentää alueen nuorille tarjolla olevaa kokonaisuutta tuottaen samalla tietoa sekä nuorten tilanteista että toimivista käytännöistä. Vähintään yhtä suuri painotus kehittämistyössä on ollut luoda palvelu, jonka nuori kokee itselleen merkitykselliseksi ja hyödylliseksi sekä arvostavaksi ja oikea-aikaseksi. Valmennusta on kehitetty vastaamaan erityisesti niiden nuorten tarpeisiin, joilla mielenterveyden haasteet ovat vaikuttaneet nuoren vuorovaikutussuhteisiin, itsearvostukseen sekä minäkuvaan ja niiden myötä myös nuoren mahdollisuuksiin kiinnittyä työ- tai koulutuspoluille.
Hanketoteutuksessa huomiota kiinnitettiin myös alueen nuorten palveluiden verkoston kanssa tehtävään yhteistyöhön, jotta palvelupoluista muodostuisi nuoren näkökulmasta sujuva ja selkeä kokonaisuus. Osana kehittämistyötä hankkeessa on toteutuksen alusta asti kerätty tietoa kohderyhmän nuorten alueellisesta tilanteesta sekä hankkeessa toteutetun valmennustyön vaikutuksista niihin. Kerättyä tietoa on myös hyödynnetty valmennusmallin kehittämistyössä hanketoteutuksen edetessä ja sitä on jaettu ja siitä on viestitty alueen päättäjille sekä sidosryhmille läpi hakekauden.
Hankkeessa toteutetun valmennuksen tuloksina valmennukseen osallistuneista (120) nuorista 47,5% ohjautui työ- tai koulutuspoluille tai työllistymistä edistävän palvelun piiriin. Näistä nuorista 53% siirtyi koulutuspoluille/tutkintoon johtavaan koulutukseen, 17% siirtyi työhön, työkokeiluun tai työpajatoimintaan ja 30% siirtyi työllistymistä edistävään palveluun. Hankkeen kehittämiskohteena olleelle valmennusmallille asetettuja laadullisia tavoitteita ja niiden toteutumista tarkasteltiin Tulostähti-aineiston sekä koetun hyvin voinnin kyselyn tulosten sekä nuorilta kerättyjen palautteiden perusteella. Välittömiä tuloksia voidaan muutosarvojen perusteella katsoa saavutetun mielenterveyden (muutos arvo 1,26), työn ja koulutuksen (muutosarvo 1,20), fyysisen terveyden (muutosarvo 0,98) sekä luottamuksen ja toivon (muutosarvo 0,96) osa-alueilla. Näillä muutoksilla voi arvioida olevan postiviinen vaikutus hankkeen toimintaan osallistuneiden nuorten elämään, vaikkei valmennuksella saavutetut suorat työllistämisvaikutukset olleet tavoitteiden mukaisia. Myös nuorilta kerätty suullinen ja kirjallinen palaute tukee tätä arviota. Valmennuksen päättyessä tehdyn koetun hyvinvoinnin kyselyn tulosten mukaan 85,2% vastaajista koki toimintakykynsä ja elämänlaatunsa parantuneen vähän tai selvästi. 74,1% koki erityisesti psyykkisen terveytensä parantuneen vähän tai selvästi.
Hankkeen kehittämiskohteena olleen valmennusmallin kehittämistyön tuloksena on julkaistu Vamos Lab Lahti -nuorten työelämävalmiuksia edistävä palvelumalli. Mallissa kuvataan hankeaikana toteutetun yksilö- ja ryhmävalmennuksen lisäksi onnistuneen palvelukokemuksen muodostumiseen vaikuttavat vaiheet.