Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21614

Hankkeen nimi: Kipinä - vahvuudet ja taidot työllistymisen tukena

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016341341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi/koke

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pauliina Keskinarkaus

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.keskinarkaus(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1324 508

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kipinä - Vahvuudet ja taidot työllistymisen tukena -hanke edistää sesonki- ja projektiluonteisten alojen työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia, edistää käytännönläheisesti työnhakijoiden ja työnantajien rekrytointia ja verkostoitumista sekä ennaltaehkäisee toistuvaistyöttömyyttä. Kehittämällä osaamista joustaviin ja työntekijöiden työn organisoimista helpottaviin käytäntöihin lisätään myös alojen ja uuden tyyppisten työsuhteiden houkuttelevuutta. Kohderyhmä: työttömät ja työttömyysuhan alla olevat työnhakijat, erityisesti nuoret alle 30-vuotiaat sekä Lapin alueen työnantajat.

Lapin alueella kausityöllisyys on elinkeinorakenteesta johtuen tyypillistä: matkailuala sekä esimerkiksi teollisuus-, rakennus- ja luonnonvara-alat työllistävät työntekijöitä tyypillisesti sesonkiluonteisesti. Kausityöllisyyden toisella puolella on kausityöttömyys, johon hankkeella haetaan ratkaisua. Hankkeella vastataan näin erityisesti nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämään ohjaukseen, valmentamiseen ja työllistymistä edistävään tukeen. Samalla vahvistetaan työnantajien rekrytointiosaamista muun muassa vastuullisen rekrytoinnin sekä työntekijöiden osaamispotentiaalin tunnistamisessa ja hyödyntämisessä.

TOIMENPITEET

A) Kipinä - vahvuudet ja taidot työllistymisen tukena -ohjaus työnhakijoille
Ohjaukset sijoittuvat Lapissa tunnistettavien kesä- ja talvisesonkien rekrytointikausiin. Työnhakijoita ohjataan oman osaamisen laajuuden tunnistamisessa ja työllistymisessä, jotta projekti- tai sesonkitöistä kiinnostuneet työnhakijat voivat ennakoiden luoda itselleen työllistymismallin koko vuodelle. Työntekijän kannalta tämä tarkoittaa eri toimialoille ja vuodenajoille ajoittuvien töiden yhdistämistä ympärivuotisiksi kokonaisuuksiksi sekä usean työnantajan vähäisen tai ajoittaisen työtarpeen yhdistämistä kokoaikaisiksi työpaikoiksi. Työnhakijoiden kanssa kartoitetaan heille potentiaalisia työnantajia, joihin työnhakijat toimittavat työhakemuksia ohjauksen aikana.

B) Työnantajille
Työnantajia kontaktoidaan ja heille järjestetään osallistavia asiantuntijavetoisia verkostoitumistilaisuuksia työnantajien ja –hakijoiden kohtauttamiseen. Kohderyhmät kehittävät keinoja saavuttaa tavoitteensa ja tuottaa ratkaisuja osaamisen tunnistamisen, rekrytoinnin ja sesonki toisensa jälkeen työhön palaamisen suhteen. Työnantajat voivat tarjota työnhakijoille mahdollisuuden tutustua yrityksen työtehtäviin.

C) Julkaisu
Kipinässä tuotetaan sesonkiluonteisten alojen työntekijöille ja työnantajille arvokas vahvuudet ja taidot työllistymisen tukena -käytänteiden julkaisu. Yksilölliset vahvuudet ja taidot huomioivia työllistymiskäytänteitä kootaan ohjaukseen osallistuneiden kokemuksista ja työnantajien näkökulmista.

TULOKSET

Työnhakijat ovat työllistyneet ja tai ryhtyneet aktiiviseen työnhakuun ja tunnistavat vahvemmin ura- ja työllistymistavoitteensa sekä osaamisensa sesonkityyppisillä aloilla.

Työnantajat ja työnhakijat ovat verkostoituneet ja saaneet kiinnostavaa, ajankohtaista tietoa vastuullisen rekrytoinnin, osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisen teemoista sekä useiden työsuhteiden yhteen- tai peräjälkeen sovittamisesta ympärivuotisen työllistymisen edistämiseksi.

Kokemuksellisuuteen, case-esimerkkeihin ja tutkimustietoon pohjautuva julkaisu tuo Lapin alueelle arvokasta tietoa siitä, millaiset ratkaisut työnhakijatasolla johtavat työllistymisen sekä millaisia haasteita ja toisaalta työnantajan odotuksia sesonki- ja projektiluonteisilla aloilla on esimeriksi osaamisen tunnistamiseen ja tarpeisiin liittyen. Tuotettua tietoa voivat hyödyntää erityisesti Lapin alueen elinkeinoelämä ja sen kehittäjät.

Horisontaaliset periaatteet

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta perehtymällä mm. Tilastokeskuksen ja ELYn julkaisemiin tilastoihin ja selvityksiin sesonkityyppisten alojen työllisyydestä sekä Lapin ELY:n työllisyyskatsauksiin. Hankkeessa tullaan tiedostamaan, että työttömissä työnhakijoissa on enemmän miehiä kuin naisia, ja teollisen alan kausityöttömyys näyttäytyy erityisesti miehiä koskevana alojen miesvaltaisuuden vuoksi. Asiakaspalvelualoilla puolestaan työnhakijoina on enemmän naisia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kipinä -hankkeen ohjaustoimenpiteet on suunniteltu palvelemaan erityisesti sesonki- ja projektiluonteisille (esim. matkailu-, rakennus-, luonnonvara- ja jotkin asiakaspalvelualat) aloille kouluttautuneita (vähintään 2.asteen koulutus), joilla perustyöelämävalmiudet ja valmiudet työllistyä ovat hallussa.

Varsinaiset kohderyhmät:

• Nuoret (alle 30-vuotiaat), jotka tarvitsevat tukea ympärivuotisen työllistymisen suunnittelussa
• Työttömät ja työttömyysuhan alla olevat työnhakijat 
• Rovaniemen ja Lapin alueen (sesonki- ja projektiluonteisten toimialojen) työnantajat  

4.2 Välilliset kohderyhmät

• Te-palveluiden asiantuntijat 
• Alueen elinkeinoelämän kehittäjät 
• Lapin koulutusorganisaatiot 
• Eri organisaatioiden uraohjauksen ja rekrytoinnin ammattilaiset sekä erilaiset ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät asiantuntijat mm. ohjaamo -tyyppisissä palveluissa. 

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 168 823

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 165 953

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 211 028

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 207 442

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion

Kunnat: Simo, Ylitornio, Posio, Kolari, Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Muonio, Sodankylä, Inari, Tornio, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla, Enontekiö, Pello, Kittilä, Utsjoki, Kemijärvi, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta perehtymällä mm. Tilastokeskuksen ja ELYn julkaisemiin tilastoihin ja selvityksiin sesonkityyppisten alojen työllisyydestä sekä Lapin ELY:n työllisyyskatsauksiin. Hankkeessa tullaan tiedostamaan, että työttömissä työnhakijoissa on enemmän miehiä kuin naisia, ja teollisen alan kausityöttömyys näyttäytyy erityisesti miehiä koskevana alojen miesvaltaisuuden vuoksi. Asiakaspalvelualoilla puolestaan työnhakijoina on enemmän naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma suunnittelemalla uraohjaus ja -suunnittelu sellaiseksi, että se on mielekäs sekä mies- että naisasiakkaille. Palvelua toteutettaessa haetaan sellaisia työllistymistä edistäviä toimintatapoja ja toimenpiteitä, että etenkin miesasiakkaiden osallistuminen toimenpiteisiin tulee mielekkääksi. Miehillä on usein korkeampi kynnys lähteä hakemaan ohjausta tai neuvontaa urasuunnitteluun ja työllistymiseen, joten monimuotoiset ja uudenlaiset, esimerkiksi verkon kautta toteutettavat ohjauspalvelut sopivat monenlaiselle asiakkaalle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolierot ja tasa-arvo huomioidaan hankkeen toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa pyritään työllistämään ohjattavia avoimille työmarkkinoille, jolloin heidän osaamisensa olisi paikallisen elinkeino- ja työelämän käytössä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan uusia, sesonkityyppisten alojen työllistymistä edistäviä koulutus-, urasuunnittelu- ja ohjauspalveluita
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeessa tuotetaan saavutettavia uraohjauspalveluita, mitkä vähentävät yksityisautoilua ja mahdollistavat uraohjaukseen osallistumisen myös isojen kaupunkialueiden ulkopuolella
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeella ehkäistään nuorten ja toistuvaistyöttömien syrjäytymistä saattamalla heitä avoimille työmarkkinoille ja kehittämällä ja toteuttamalla erilaisia palveluita työllistymisen helpottamiseksi. Näin hanke edistää alueellista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeessa huomioidaan tasa-arvokysymykset ja -näkökulmat nuoria ja toistuvaistyöttömiä ja työnhakijoita ohjattaessa ja työelämään integroidessa. Hankkeen asiakkaiksi tavoitellaan etenkin miehiä, koska heillä on tilastollisesti suurempi vaara jäädä työttömiksi kuin naisilla. Hanke edistää näin ainakin välillisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeessa edistetään sesonkityyppisten alojen työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksia. Tavoitteena on välillisesti siis edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tilanteessa, jossa erityisosaamisvaatimukset luovat kohtaanto-ongelmia työmarkkinoille valtakunnallisesti.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Urasuunnitelmia, rekrytointeja ja verkostoitumista - ratkaisuja ympärivuotiseen työllistymiseen

Kipinä – vahvuudet ja taidot työllistymisen tukena -hankkeessa (ESR 1.5.2019 – 30.4.2022) toteutettiin ja kehitettiin nuorten työnhakijoiden yksilöllistä ohjausta erityisesti sesonki- ja projektiluontoisiin töihin Lapin alueella. Jokainen ohjattava sai uraohjaajan sparraajakseen suunnitelmalliseen työhakuun. Kipinän yksilöllisessä valmennuksessa paneuduttiin osaamisen ja vahvuuksien kirkastamiseen ja siirrettävyyteen. Valmennus vahvisti nuorten työnhakijoiden itsetuntemusta sekä itsensä johtamisen taitoja, joita erityisesti eri toimialoille ja eri vuodenajoille ajoittuvien töiden yhdistäminen edellyttää. Visuaaliset CV-pohjat, osaamisprofiilien luominen ja uraohjaajan työnantajakontaktit tehostivat työnhakua ja mahdollistivat monimuotoisten työnteon ratkaisujen löytymisen. Hankkeen uraohjaaja toimi linkkinä työnhakijan ja työnantajan välillä. Lisäksi työnhakijoiden ja työnantajien verkostoitumista ja rekrytointeja edistettiin kohtaamiseen ja keskusteluihin pohjautuvissa tapahtumissa. Keskeistä niissä oli matalan kynnyksen vuorovaikutus, työnantajien aktiivisuus sekä paikan päällä toteutetut haastattelut ja rekrytoinnit. Työnantajakontakteja ja rekrytointiratkaisuja syntyi myös yritysvierailujen ja hiljaisten hakujen kautta. Tavoitteena oli kehittää monipuolisesti nuorten työnhakijoiden projekti- ja sesonkityyppisiin töihin sijoittumista. Tässä onnistuttiin hyvin, ohjaukseen ja työpajoihin osallistuneista 65 työnhakijasta reilu 50 % työllistyi tavoitteensa mukaisesti ohjauksen päätteeksi.

Työnantajille toteutettiin verkostoitumistilaisuuksia, koulutuksia ja ratkaisuja kausirekrytointeihin. Erityisesti metsä- ja matkailualojen kausityönantajien osaamista vahvistettiin motivoivan ja kaudesta toiseen sitouttavan rekrytoinnin toteuttamiseksi aina työpaikkailmoituksesta työntekijän osaamisen kehittämiseen. Lisäksi hankkeessa mallinnettiin ympärivuotisen työllistämisen ratkaisuna työntekijän vuokraaminen toisen kausityönantajan tehtäviin osaksi vuotta.

Kipinä-hankkeessa kerätyt ja kehitetyt parhaat käytänteet kaudesta kauteen työllistymisen tueksi on koottu Kipinä – kehittämistoiminnan -julkaisuun sekä Kipinä korteiksi työnhakijoille ja työnantajille. Kortteja voivat hyödyntää myös uraohjaajat, oppilaitosten edustajat ja elinkeinoelämän kehittäjät. Sesonkityönantajaparin sekä ympärivuotisesti, kaksi kausityönantajaa yhdistäen, työllistyneiden kokemuksia on mallinnettu työn rytmittymisen, sopimuksien ja ydinosaamisen näkökulmista. Työntekijälle ja työnantajalle on koottu muistilistat mutkattomaan kaudesta toiseen siirtymiseen. Nämä tukevat mielekkään ja vaihtelevan työn rakentamista sekä työhön sitoutumista.

Kipinä – kehittämistoiminnan julkaisu ja Kipinä kortit – ratkaisuja ympärivuotiseen työllistymiseen ja työllistämiseen löytyvät osoitteesta: https://www.ulapland.fi/kipina

Kipinä kortteja on painettu 100 kpl ja ne on jaettu ohjausta tekevien käyttöön Te-palveluissa, yhteispalvelupisteillä, Lapin korkeakouluissa ja verkostoissa.
Kipinä-hankkeen toteutti Lapin yliopisto. Yhteistyötä on tehty tiiviisti TE-palvelujen, Rovaniemen työllisyyspalveluiden ja Ohjaamon, elinkeinoelämän sekä muiden työllisyyttä edistävien hankkeiden kanssa.