Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21615

Hankkeen nimi: Palvelukulttuuri ja alustatalous liiketoiminnan uudistajina teollisissa yrityksissä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2018 ja päättyy 30.10.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: Kampusranta 11

Puhelinnumero: 020 1243000

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pauliina Talvitie

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.talvitie(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408302382

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Teollisen alan yrityksen elävät murroksessa. Perinteinen teollinen tuotanto ilman palveluliiketoiminnan ja digitalisaation huomioimista ei enää riitä kilpailussa pärjäämiseen. Pk-yritysten digitalisaatiota ja siihen liittyvää osaamista on kehitetty useilla hankkeilla, mutta ongelmana ei välttämättä ole teknologinen osaaminen, vaan palvelukulttuurin vaatima ajatustavan muutos. Uusia toimintamalleja ei voi suoraan rakentaa vanhan teollisen tuotannon toimintamallien päälle, vaan uudistuminen vaatii kokonaan uutta toimintalogiikkaa. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisen palveluliiketoiminnan, joka puolestaan vaatii koko organisaation läpäisemää palvelukulttuuria. Palveluliiketoiminnan kehittämisen kannalta alustatalous tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on kiinnittänyt alustatalouteen erityistä huomiota vuonna 2017, ja sen ohjauksessa on julkaistu kolme aiheeseen liittyvää selvitystä (TEM julkaisu 4/2017 ja TEM julkaisu 14/2017 sekä Digitaalisen alustatalouden tiekartasto). Aiheesta on olemassa paljon tietoa, mutta silti alustatalouden mahdollisuuksia selvitysten mukaan hyödynnetään Suomessa vielä varsin vähän.
Hankkeen tavoitteena on kehittää eteläpohjalaisten teollisen alan pk-yritysten kykyä vastata toimialalla tapahtuneisiin muutoksiin tuottamalla työkaluja palvelukulttuurin ja alustatalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on lisätä eteläpohjalaisten teollisen alan pk-yritysten liiketoiminnallista kasvua ja sitä kautta luoda uusia työpaikkoja Etelä-Pohjanmaan alueella. Tuotetut työkalut ja mallit toimivat laadukkaamman koulutuksen ja osaamisen kehittämisen välineinä. Niitä voivat hyödyntää yritysten lisäksi koulutusorganisaatiot ja asiantuntijapalvelua tarjoavat yritykset. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat eteläpohjalaiset teollisen alan pk-yritykset ja alueen korkeakoulut sekä välillisenä kohderyhmänä alueella toimivat muut koulutusorganisaatiot (ammatillinen koulutus, täydennyskoulutus) sekä asiantuntijapalveluja pk-yrityksille tuottavat yritykset. Välillistä kohderyhmää ovat myös alueen elinkeinoyhtiöt ja elinkeinoasiamiehet, samoin koulutusorganisaatioissa opiskelevat opiskelijat.
Hankkeessa testataan palvelukulttuurin kehittämisen työkaluja eteläpohjalaisissa pk-yrityksissä ja kehitetään niitä edelleen pk-yrityskenttään sopiviksi. Alustatalouden osalta tehdään benchmarkkausta innovatiivisista esimerkeistä, joita teollisen alan pk-yritykset voivat hyödyntää oman palveluliiketoimintansa kehittämisessä. Hanke järjestää kohderyhmälle aiheeseen liittyviä työpajoja. Hankkeen tuloksena syntyy testatut työkalut ja mallit teollisen alan pk-yrityksille palveluliiketoiminnan ja palvelukulttuurin kehittämiseksi. Työkaluja ja malleja voivat pk-yritysten ja korkeakoulujen lisäksi hyödyntää muut koulutusorganisaatiot, elinkeinoyhtiöt ja elinkeinoasiamiehet sekä asiantuntijapalveluja tarjoavat yritykset. Tuloksena syntyy myös digitaalinen opas alustatalouden mahdollisuuksista teollisen alan pk-yrityksille ja verkossa julkaistu käsikirja kaikista hankkeen tuloksista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat eteläpohjalaiset teollisen alan pk-yritysten työntekijät sekä asiantuntijapalveluja pk-yrityksille tuottavat yritykset ja organisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat alueella toimivat koulutusorganisaatiot (ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, täydennyskoulutus). Välillistä kohderyhmää ovat myös alueen elinkeinoyhtiöt ja elinkeinoasiamiehet, samoin koulutusorganisaatioissa opiskelevat opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 137 751

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 137 751

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 183 670

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 183 670

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Teuva, Karijoki, Kauhajoki, Alajärvi, Soini, Kurikka, Lappajärvi, Seinäjoki, Kauhava, Lapua, Ähtäri, Vimpeli, Ilmajoki, Isojoki, Evijärvi, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 64

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Teollisten yritysten henkilökunnassa on usein enemmän miehiä kuin naisia. Koulutuksessa tekninen ala houkuttelee myös enemmän miehiä. Analyysi on otettu huomioon hanketta valmistellessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen tavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Digitaalisuus ja uudenlaiset alustatalouden ratkaisut vähentävät tarvetta fyysisille palvelutapahtumille, mikä vuorostaan vähentää tarvetta matkustaa. Palvelut ovat myös aineettomia, eivätkä siten kuormita ilmastoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3
Hiilidioksidipäästöt vähenevät, koska palvelullistuminen ja digitaaliset ratkaisut vähentävät tarvetta matkustaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
: Palveluliiketoiminnan lisääntyminen vähentää konkreettisen jätteen määrää, jos sen osuus kasvaa suhteessa tuotantoon. Palvelut ovat aineettomia tuotteita, jotka eivät sinällään tuota jätettä. Toisaalta uusia palveluja voidaan rakentaa tuotannon alku- tai loppupäähän kiertotalousajattelua hyödyntämällä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Etelä-Pohjanmaalla on teollisuusyrityksiä suhteessa kaikkien toimialojen yrityksiin yli 2 % enemmän kuin koko maassa, mutta määrä on laskenut Etelä-Pohjanmaalla enemmän kuin koko maassa. Teollisuus myös työllistää Etelä-Pohjanmaalla suhteessa kaikkien toimialojen henkilöstön määrään n. 9 % enemmän väkeä kuin koko maassa. Kehittämällä teollisten yritysten osaamista vastata rakennealan muutokseen, vahvistetaan alueen elinkeinorakennetta ja uusien työpaikkojen syntymistä palvelullistumisen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 10
Hankkeen toimenpiteet tähtäävät siihen, että teolliset yritykset kehittävät uusia aineettomia palveluja hyödyntämällä palvelukilpailun logiikkaa sekä alustatalouden uusia mahdollisuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Alustatalouden ratkaisut mahdollistavat logistiikan tehostamisen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Työpaikkojen säilyminen ja lisääntyminen alueella vahvistaa alueen työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvointia. Työntekijöiden osaamisen kasvaminen edistää myös hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Palvelukulttuurin ja palveluliiketoiminnan osaaminen vaatii monialaisuutta, mikä voi mahdollistaa teollisuuden sukupuolijakauman tasoittumista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke sai alkunsa teollisen alan murroksesta, jossa perinteinen teollinen tuotanto ilman palveluliiketoiminnan ja digitalisaationhuomioimista ei enää riitä kilpailussa pärjäämiseen. Hankkeen toivottiin vastaavaan haasteeseen, jossa pk-yritysten ongelmana ei välttämättä ole teknologinen osaaminen, vaan palvelukulttuurin vaatima ajatustavan muutos. Uusia toimintamalleja ei voi suoraan rakentaa vanhan teollisen tuotannon toimintamallien päälle, vaan uudistuminen vaatii kokonaan uutta toimintalogiikkaa, ja palveluliiketoimintaan siirtyminen koko organisaation läpäisemää palvelukulttuuria. Lisäksi nähtiin, että alustatalous tarjoaa uusia mahdollisuuksia palveluliiketoiminnan kasvattamiselle.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää eteläpohjalaisten teollisen alan pk-yritysten kykyä vastata toimialalla tapahtuneisiin muutoksiin tuottamalla työkaluja palvelukulttuurin ja alustatalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Hanke jakautui seuraaviin alatavoitteisiin:
1) Lisätä teollisen alan pk-yritysten työntekijöiden tietoisuutta alustatalouden mahdollisuuksista.
2) Kehittää työkaluja ja malleja pk-yritysten palvelukulttuurin ja palveluliiketoiminnan uudistamiseen.
3) Parantaa teollisen alan yritysten nykyisten ja tulevien työntekijöiden tarvitsemaa koulutuksen laatua.
4) Kehittää alueellista osaamista palveluliiketoiminnasta, palvelukulttuurista ja alustataloudesta.

Hankkeessa päästiin tavoitteisiin suurelta osin. Hankkeessa lisättiin tietoisuutta alustatalouden mahdollisuuksista julkaisemalla alustataloudesta neljän videon, yhden podcastin ja usean kirjoitetun artikkelin opas osoitteessa paalut.seamk.fi. Lisäksi hankkeessa kehitettiin työkalut palvelukulttuurin ja palveluliiketoiminnan uudistamiseen. Tämä tapahtui haastattelemalla hankkeen alussa viittä yritystä, joista sitten neljä jatkoi palvelukulttuurin arviointityöpajaan. Työpajassa käytettiin työkaluna VTT:n oppaassa Arvioimalla oivallukseen (Airola, Nuutinen, Lappalainen & Valjakka, 2013) esitettyä Johdon suunnanmääritys -arviointimallia, jota muokattiin paremmin pk-yrityksille sopivaksi. Lisäksi hankkeessa jalostettiin em. jatkona Itä-Suomessa toteutetussa PALKKI-hankkeessa kehitetyn aineiston (Reijonen & Kokkonen, 2105) pohjalta Kohti palveluita -työpajamalli. Tätä testattiin yhdessä eteläpohjalaisessa teollisuusyrityksessä, jonka pohjalta muokattiin työkalu ”Kohti palveluita -prosessi”. Hankkeessa tuotiin lisäksi uusia sisältöjä teollisen alan yritysten kouluttajien käyttöön, julkaisemalla työkalut ja materiaalit sivustolla paalut.seamk.fi, jossa ne ovat kaikkien avoimesti hyödynnettävissä. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että hankkeen toimenpiteiden avulla edistettiin alueellista osaamista liittyen palveluliiketoimintaan, palvelukulttuuriin ja alustatalouteen.


Hankkeen tuloksena syntyi:
-testatut työkalut ja mallit teollisen alan pk-yrityksille palveluliiketoiminnan ja palvelukulttuurin kehittämiseksi
-opas alustatalouden mahdollisuuksista teollisen alan pk-yrityksille (sisältää videoita, podcastin, artikkeleita ja luentomateriaalia)
-tietoiskut (4 kpl), joissa esiteltiin työkaluja ja hankkeen tuloksia (muun muassa sivusto paalut.seamk.fi)
-Käsikirja, johon on koottu hankkeen työkalut ja joka on julkaistu os. paalut.seamk.fi (avoimesti kaikkien saatavilla)
-Uusia sisältöjä ammattikorkeakoulun soveltuvien koulutusohjelmien käytettäväksi
-noin 20 kolumnia/artikkelia/blogikirjoitusta hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista.
-sivusto paalut.seamk.fi, johon on kerätty kaikki hankkeessa palveluliiketoiminnan ja alustatalouden edesauttamiseksi tuotetut tulokset

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä oli eteläpohjalaiset teollisen alan pk-yritykset ja alueen korkeakoulut sekä välillisenä kohderyhmänä alueella toimivat muut koulutusorganisaatiot (ammatillinen koulutus,täydennyskoulutus) sekä asiantuntijapalveluja pk-yrityksille tuottavat yritykset. Välillistä kohderyhmää oli myös alueen elinkeinoyhtiöt ja elinkeinoasiamiehet, samoin koulutusorganisaatioissa opiskelevat opiskelijat.

Hanke ei onnistunut tavoittamaan suunniteltua määrää (17) yrityksiä. Suurimpana syynä tähän oli muuttuneiden olosuhteiden (covid19) vaikutukset hankkeessa suunniteltuihin toimenpiteisiin. Toisin sanoen, maakuntaan suunnitellut työpajat jouduttiin perumaan koronatilanteen takia. Kuitenkin tietoa hankkeesta ja sen puitteissa tehdyistä työkaluista/malleista, oppaasta ja käsikirjasta on levitetty laajalle hankkeessa järjestettyjen tlaisuuksien avulla. Esimerkiksi loppuseminaari "Digitalisaatio ja alustatalous" keräsi kahden viikon julkaisuaikanaan 210 katselukertaa.