Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21617

Hankkeen nimi: StageRight - Osaajille tutkintoja

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Myllypurontie 1

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Auli Sillanpää

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Osaamisaluepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: auli.sillanpaa(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 631 6374

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

StageRight-hankkeen valmistelu käynnistettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelmassa vuonna 2017 järjestämällä kysely tapahtuma– ja teatteritekniikan alan organisaatioille nykyisistä ja tulevaisuuden osaamistarpeista ja -vajeista, osaamisen kehittämisestä työpaikoilla sekä koulutuskokemuksista. Kyselyn tuloksista ilmeni, että jopa 65%:lta vastanneiden organisaatioiden esitysteknisestä henkilöstöstä puuttuu esitys- ja teatteriteknisen ammattialan koulutus. Osaamisen kehittäminen ja henkilöstön kouluttaminen on tulosten mukaan työnantajille tällä hetkellä tärkeää ja ajankohtaista, mutta työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ei ole menetelmiä ja osaamista. Koulutuksen saavutettavuutta pidettiin keskeisenä ongelmana. Kyselystä saatiin myös tietoa seuraavien vuosien oleellisimmista osaamisvajeista.

StageRight-hankkeen tavoitteena on kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen. Hankkeen ensisijainen tavoite on kehittää täydennyskoulutusjärjestelmä, jonka kautta ilman tutkintoa olevat esitys- ja teatteritekniikan alalla työskentelevät saavat koottua itselleen tarpeen mukaan osatutkintoja ja tutkinnon. Täydennyskoulutuksen toteutuksessa tavoitteena on kehittää täydennyskoulutusmalleja verkko-oppimisessa sekä englanninkielistä osaopetuskokonaisuutta. Koulutus tulee siten vastaamaan tapahtumateollisuuden englanninkielisen työn osaamisen tarpeita.

Alalle luonteenomaista on nopeasti etenevä teknologinen ja tuotannollinen muutos. Verkko-opetuksen oppimisympäristöt muuttavat koulutukseen osallistumisen mahdollisuuksia merkittävästi. Osana hanketta kehitetään kotimainen ja kansainvälinen osaamisverkosto, jota on pitkään kaivattu alalle. Tapahtuma- ja teatteritekniikan alan kenttä on hajanainen. Tuotannot ja työkäytännöt hakevat yhteisiä, kansainvälisiä standardeja. Tapahtumateollisuuden merkitys taloudelle ja yhteiskunnalle sekä yritystoiminnalle on suuri. Johtavissa tapahtumamaissa tapahtumateollisuutta pidetään yhtenä kärkialoista ja keskeisenä taloudellisena toimijana.

Hankkeen päätoteuttaja on Metropolia AMK. Hanke on 2-vuotinen. Hankkeessa on keskeistä yhteistyö alan yritysten, esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelman neuvottelukunnan ja audiovisualisen teknisen alan yritysten ja järjestöjen kanssa. Metropolia AMK vastaa uusien teknologioiden osaamisen kautta tulevaisuuden palveluvientikapasiteetin kasvuun. Hankkeessa vastataan nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin ja parannetaan työssä olevien ja työttömyysuhanalaisten ammattitaitoa ja osaamista sekä mahdollisuutta osallistua elinikäisen oppimiseen.

Hanke tukee Metropolian strategiaa ja innovaatiotoimintaa sekä toteuttaa Uudenmaan strategisten painopisteiden kohtaa Hyvinvoiva ja menestyvä ihminen sekä menestyvä ja vastuullinen business. Tulevaisuuden osaavat uusmaalaiset ja elinikäisen oppimisen mallit tuovat lisäarvoa menestykseen. Osaamisen päivittäminen ja uuden työn tekemisen tavat muuttavat ansaintalogiikkaa ja työelämänsopimusjärjestelmiä. Tapahtumateollisuuden merkitys taloudelle ja yhteiskunnalle sekä yritystoiminnalle on suuri.

Hanke edistää suoraan kestävää kehitystä sosiaalisesti ja kulttuurisesti sekä välillisesti taloudellista ja ekologista kestävän kehityksen linjaa. Se luo myös edellytyksiä
yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumiselle. Uudella teknologialla voidaan tulevaisuudessa parhaassa tapauksessa luoda uusia mahdollisuuksia ja lieventää eriarvoisuutta. Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma ottamalla huomioon naisten vähäinen määrä kohderyhmässä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat esitys- ja teatteritekniikka-alalla työskentelevät henkilöt.

1. Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömyysuhan alaisina olevat esitys- ja teatteritekniikan osaajat, joilta puuttuu alan tutkinto ja työelämän kehitykseen riittävä osaaminen. Osaajat, jotka ovat pitkään työskennelleet alalla ja oppineet työn tekemällä. He tarvitsevat osaamisen lisäksi päivitystä uusiin työn tuomiin haasteisiin, kuten uusien teknologioiden osaamiseen, turvallisuusstandardeihin ja uusien energianlähteiden käyttöön. Kohderyhmänä ovat myös kesken opiskelujen työelämään temmatut, joilta on jäänyt opiskelu kesken. Kohderyhmälle tiedotetaan Metropolian amk:n yhteistyöverkoston kautta täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Ilman tutkintoa työskentelevät jäävät usein alalle tekemään pätkätöitä ja osa-aikatöitä. Työsuhteeseen vaaditaan yhä useammin muodollinen pätevyys, jolla taataan osaaminen dokumentoidusti.

2. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös esitys- ja teatteritekniikan amk-tutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka ovat olleet pitkään työelämässä mutta jotka tarvitsevat päivittämistä alan uusiin vaatimuksiin. Työelämässä olevat alan ammattilaiset, jotka tarvitsevat valmiuksia esimiestyöhön, johtamiseen ja projektinhallintaan sekä kansainväliseen yhteistyöhön.

Molemmille kohderyhmille tiedotetaan Metropolian yhteistyöverkoston kautta täydennyskoulutusmahdollisuuksista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmänä ovat alan opetushenkilökunta ja alalla toimivat yrittäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 194 562

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 361 803

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Kirkkonummi, Vantaa, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 72

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty hankevalmistelun yhteydessä. Johtuen miesten yliedustuksesta esitys- ja teatteritekniikan alalla. Esitys- ja teatteritekniikka on ollut perinteisesti miehinen ala. Kohderyhmällä ei ole oman ammattialan tai mahdollisesti minkään alan koulutusta. Alan toiminnan jatkuva kasvu, teknologinen nopea kehitys ja kansainvälisesti muuttuvat tuotantomallit asettavat esitys- ja teatteritekniseen osaamiseen uudet valmiudet. Alalla tapahtuva sukupolvenvaihdos tuo vähitellen osaajien joukkoon myös naistyöntekijöitä. Sukupolvenvaihdos on luonut myös uudenlaisia tarpeita osaamisen päivittämiseen ja koulutukseen. Tutkinnon suorittaminen on yhä useammin alan työntekijöiden tavoitteena. Ala on jakaantumassa ns. vanhan koulukunnan miehiin ja uusiin osaajiin. Ilman tutkintoa alalla työskentelevät ovat pääasiassa yli 40-vuotiaita miehiä. Työelämän uusien käytäntöjen tuntemus ja tutkinnon suorittaminen ovat monesti edellytyksenä töiden jatkumiselle ja saamiselle. Tutkinnon puute ja vanhentunut osaaminen ennustavat yhä suurempaa työttömyysuhkaa vakinaisessa työssä oleville yli 40 vuotialle miehille. Tämä lisää eriarvoisuutta työmarkkinoilla. Hankkeen toiminnot on suunniteltu yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti. Metropoliassa on lain edellyttämät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joita noudatetaan hankkeen toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Hankkeessa pyritään purkamaan syrjiviä sukupuolirakenteita ja ennakkoasenteita ottamalla sukupuolinäkökulma huomioon täydennyskoulutuksen sisällön suunnittelussa. Esitys- ja teatteritekniikan tekninen henkilökunta on tullut mesteri-kisälli oppimisen kautta alalle töihin. Ajatus, että vain miehet osaavat teknisen puolen, on ollut vallalla viime vuosiin saakka. Uusi sukupolvi tuo alalle kauan kaivattua naisnäkökulmaa ja naisosaajia. Kuitenkin hankkeen kohderyhmää ovat nämä vanhan koulukunnan miehet. Heille ei ole välttämättä tullut edes mieleen sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa. Hankkeessa pyritään purkamaan mm. koulutuksen avulla esitys- ja teatteriteknisen alan syrjiviä sukupuolirakenteita.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Hankkeen vaikutus on lievästi positiivinen. Nykyään monet tapahtumat saavat energiansa generaattoreista, jotka polttavat runsaasti fossiilisia polttoaineita. Tämän huomioiminen ja ympäristöosaamisen kasvattaminen koulutuksen kautta kuuluu hankkeen keskeisiin sisältöihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen vaikutus on neutraali.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen vaikutus on neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen vaikutus on neutraali.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen vaikutus on neutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen vaikutus on neutraali.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Hankkeessa tiedostetaan, että tapahtumien tuotannoissa kulutetaan runsaasti fossiilisia polttoaineita. Tähän pyritään vaikuttamaan mm. koulutuksen sisällöillä. Toisaalta ymmärretään, että tapahtumien energialähteille ei välttämättä ole tällä hetkellä realistisia uusiutuvia vaihtoehtoja, mutta selvä muutos on tapahtumassa. Tämä kuitenkin vaatii jatkuvaa koulutusta ja perehdytystä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hankkeen vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen on positiivinen. Esitys-ja teatteritekniikka on kasvu- ja rakennemuutosala, joka kansainvälisyydestään huolimatta on paikallista, kulttuuri- ja paikasidonnaista toimintaa. Tapahtumatuotannot vahvistavat paikallisyhteisöjä, elävöittävät niitä, tuovat kasvua paikkalliseen elinkeinoelämään ja synnyttävät uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Oikein toteutettuna tapahtumat herättävät kansainvälistä huomiota ja kiinnostusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 10
Hankkeen vaikutus aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen on positiivinen. Esitys- ja teatteritekniikka on kasvu- ja rakennemuutosala, joka vaatii monialaisuutta ja verkostoja sekä huippuosaamista. Se nojaa enemmän ja enemmän robotiikkaan, digitalisaatioon ja automatiikkaan. Tästä huolimatta tekniikan ja taiteen rajapinnassa toimiminen vaatii aina ihmistyövoimaa. Tapahtumatuotannot ovat lisäksi suuri aineettomia elämyksiä ja sisältöjä tuottava ala.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Hankkeen vaikutus liikkumiseen ja logistiikkaan on lievästi positiivinen. Tapahtumatuotannot ketjuttuvat kansainvälisesti ja hanke edistää sitä, että logistiset ketjut voidaan toteuttaa tehokkaammin ja ekologisemmin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 9
Hankkeen vaikutus hyvinvoinnin edistämiseen on positiivinen. Esitys- ja teatteritekniikan toimintaympäristön kehittyminen luo uusia työmahdollisuuksia, yrittäjyyttä, verkostoja ja osaamista alan toimijoille. Osaamisen paraneminen ja päivittäminen edistää työllisyyttä ja ehkäisee työelämästä syrjäytymistä. Erilaisten tuotantojen kautta laajat yleisöt pääsevät osallistumaan tapahtumiin. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat myös merkittävä näkökulma.
Tasa-arvon edistäminen 4 8
Hankkeen vaikutus tasa-arvon edistämiseen on positiivinen. Esitys- ja teatteritekniikka on perinteisesti hyvin miesvaltainen ala. Hankkeessa pyritään purkamaan syrjiviä rakenteita tekemään ala houkuttelevaksi ja saavutettavaksi myös muille sukupuolille koulutuksen avulla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Hankkeen vaikutus yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen on positiivinen. Esitys- ja teatteritekniikka on luonteeltaan kansainvälinen ala, ja se mahdollistaa kaikkia yhteiskuntaryhmiä, ilmiöitä ja asioita puhettelvien teemojen esiintuomisen.
Kulttuuriympäristö 3 4
Hankkeen vaikutus kulttuuriympäristöön on positiivinen. Tapahtumattuotannot muokkavat erilaisia kulttuuriympäristöjä, vahvistavat paikallisyhteisöjä ja elävöittävät niitä.
Ympäristöosaaminen 3 7
Hankkeen vaikutus ympäristöosaamiseen on positiivinen. Esitys- ja teatteritekniikan toimijat tarvitsevat ympäristöön liittyvää kokonaisvaltaista osaamista. Nykyään monet tapahtumat saavat energiansa generaattoreista, jotka polttavat runsaasti fossiilisia polttoaineita. Tapahtumien toteuttamisen liittyy myös se, että ne jättävät jälkensä ympäristöön. Näiden huomioiminen ja ympäristöosaamisen kasvattaminen koulutuksen kautta kuuluvat varsinaisen hankkeen keskeisiin sisältöihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-