Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21619

Hankkeen nimi: Tekoälyllä työelämään - nuorten maahanmuuttajien työllistäminen kohdennetun koulutuksen avulla

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Integrify ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2868613-9

Jakeluosoite: Hietaniemenkatu 7A

Puhelinnumero: 0505650448

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.integrify.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niklas Tenovuo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Operatiivinen johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: niklas.tenovuo(at)integrify.io

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 9708734

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kohdennetun ja osallistujille maksuttoman koulutuksen avulla parantaa maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymismahdollisuuksia Suomessa erityisesti teknologia-alalla. Maahanmuuttajien huono työllistyminen sekä teknologia-alan osaajapula ovat konkreettisia ongelmia Suomessa. Yleisen hyvinvoinnin sekä kansantalouden kannalta molempiin ongelmiin tulisi löytää ratkaisuja mahdollisimman nopeasti.

Teknologia-alan työvoimapula on akuutti haaste Suomessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Vuoteen 2020 mennessä teknologia-alan avointen työpaikkojen ennustetaan yltävän 25 000:een. Osaamisvajeen hinta Tivian (8/2017) mukaan on vuodesta 2020 alkaen n. 10 miljardia euroa vuosittain ja kasvaa jatkuvasti. Samaan aikaan tekoälysovelluksia ja koneoppimista hyödyntävät menetelmät, esimerkiksi melkeinpä minkä tahansa alan yrityksen toiminnassa tulevat arviolta yleistymään merkittävästi (mm. Valtioneuvoston viestintäosasto 10/2016, VTT - Policy Brief 1/2017, Talouselämä 4/2018).

Käytännön toimenpiteinä hankkeessa on tarkoitus:

1. Suunnitella ja luoda yhteistyössä teknologiayritysten kanssa intensiivinen, yhdeksän kuukautta kestävä kurssi, jonka tarkoituksena on opettaa tekoälysovellusten ja koneoppimisen ohjelmointia maahanmuuttajanuorille.
2. Järjestää hankkeen aikana kaksi kyseistä kurssia yhteensä noin 60 maahanmuuttajanuorelle.
3. Valmentaa maahanmuuttajanuoria suomalaiseen työnhakuprosessiin sekä työskentelyyn suomalaisissa teknologia-alan yrityksissä.
4. Luoda yhteyksiä maahanmuuttajanuorten ja suomalaisten yritysten välille järjestämällä yritystapahtumia ja työpajoja sekä järjestää osallistujille työhaastatteluita teknologia-alan yrityksiin.

Hankkeen päätavoitteeseen, eli maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymisen edistämiseen pureudutaan hankkeessa järjestämällä hankkeen aikana ohjelmoinnin perusteita tunteville maahanmuuttajille intensiivinen, asiantuntijoiden suunnittelema ja opettama kurssi, jonka jälkeen hankkeeseen osallistuneilla on valmiudet työskennellä teknologia-alalla tekoälyyn liittyvien sovellusten ohjelmoinnin parissa. Hankkeen aikana järjestetään osallistujille työnhakuun sekä itse työelämään valmentavaa opetusta ja toimintaa. Hankkeen aikana ollaan myös yhteydessä alan yrityksiin ja avustetaan konkreettisesti hankkeeseen osallistuneita ensimmäisen työpaikan saamisessa esimerkiksi työhaastatteluita järjestämällä.

Hankkeen tuloksena nuoret maahanmuuttajat saavat paremmat valmiudet työllistyä ja kotoutua Suomeen sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan kokonaisvaltaisella tavalla. Suuremmassa mittakaavassa hankkeen vaikutukset näkyvät työllisyyden kohentumisena, yhteiskunnallisten kustannusten laskuna, suomalaisen työelämän monimuotoisuutena ja kilpailukyvyn kasvamisena sekä syrjäytymisen ehkäisemisenä. Toimintaa määrittävinä tekijöinä ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus.

Horisontaaliset periaatteet (sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys) huomioidaan tunnistamalla ja reagoimalla kummallekin sukupuolelle tyypillisiin työllisyyshaasteisiin, kohdellaan kaikkia ohjelmaan osallistuvia yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti sekä suositaan kestävän kehityksen periaatteita käyttämällä liikkumiseen julkisia kulkuvälineitä ja viestintään paperittomia ratkaisuja sekä etätyöskentelytapoja mahdollisuuksien mukaan. Luomalla mahdollisuuksia kyvykkyyksien löytämiseen ja työelämään ohjaamiseen myös ulkomaalaistaustaisille, edistetään heidän tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa. Tämä tuo tasavertaisempaan asemaan sekä maahanmuuttajat keskenään, että maahanmuuttajat ja suomalaissyntyiset kansalaiset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat Suomessa jo asuvat nuoret, työttömät maahanmuuttajat, joilla on:

1) pohjaosaamista ohjelmoinnista ja mahdollisesti alan koulutusta

2) korkea oppimismotivaatio ja halukkuus työllistyä teknologia-alalle Suomessa

Sekä:
3) englanninkielisiä ohjelmoinnin osaajia työllistävät suomalaiset yritykset


Kohderyhmä on ihannetilanteessa teknologia-alalle koulutetut, motivoituneet, 18-40 -vuotiaat työttömät maahanmuuttajat, joilla on aikaisempaa ohjelmointikokemusta tai osaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa englannin kielen taitoisia, motivoituneita nuoria maahanmuuttajia, joilla on ohjelmointitaustaa harrastuneisuuden, työn tai koulutuksen kautta sekä oleskelulupa Suomessa. Koska ulkomaalaisten naisten työllistyminen Suomessa on tällä hetkellä vaikeampaa kuin miesten, naisten osuuteen kohderyhmässä kiinnitetään erityistä huomiota markkinoimalla hanketta tavalla joka kannustaa myös naisia hakemaan ohjelmaan.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat suurten ja keskisuurten yritysten lisäksi mm. startup- ja pk-yritykset, jotka kärsivät työvoimapulasta, ovat ennakkoluulottomia työnantajia, ja tavoittelevat uusilla teknologioilla kasvua ja vientiä vastuullisesti.

Integrifyn yhteistyökumppaneina tässä hankkeessa ovat mm. seuraavat teknologia-alan yritykset: Digia, Wunder, Videoly.co, Kodit.io, Freska, Etsimo ja Blidz sekä startup-yhteisö Maria01.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat:

1) työttömien maahanmuuttajien perheet, jotka hyötyvät välillisesti siitä, että heidän perheenjäsenensä työllistymistä edistetään.

2) yrittäjyystoimijat ja järjestökenttä (Slush, Aaltoes, Startup Sauna, Junction, Dash jne.), jotka toimivat kanavana kohderyhmään tutustumiseen ja rekrytointiin.

3) TE-toimistot sekä kaupunkien työllisyyspalvelut, jotka pyrkivät edesauttamaan asiakkaidensa työllistymistä

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 286 410

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 239 255

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 286 410

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 239 255

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ulkomaalaistaustaiset miehet työllistyvät lähes yhtä hyvin kuin suomalaistaustaiset miehet (UTH, 2015). Toisaalta, UTH-tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset naiset työllistyvät yli 17 prosenttiyksikköä heikommin kuin suomalaistaustaiset naiset, vaikka ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä sukupuolesta riippumatta työllisyys koheneekin kolmen maassaolovuoden aikana (Työ- ja Elinkeinoministeriö, 2014). Lisäksi, ulkomaalaiset naiset tekevät miehiä enemmän osa-aikatöitä, määräaikaisia töitä ja vuorotyötä ja heillä on ulkomaalaistaustaisiin miehiin nähden pienemmät palkat. Ulkomaalaistaustaiset miehet tosin jättävät useammin koulun kesken kuin ulkomaalaistaustaiset naiset. Samalla riski työttömäksi jäämiseen kasvaa. (UTH)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota naispuolisten maahanmuuttajien tarpeisiin ja heidän auttamiseen eteenpäin työllistymisessä. Naisten osalta on tärkeää myös huomioida työn jatkuvuuteen liittyvät tekijät ja kohentaa kokoaikaisten työsopimusten määrää. Hanketta pyritään konkreettisesti tekemään naisille houkuttelevammaksi markkinoimalla hanketta myös naisia kiinnostavalla tavalla esimerkiksi lisäämään naishakijoille tietoisuutta naisten kasvavasta osuudesta ohjelmointi-alalla sekä teknologia-aloilla yleensä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke palvelee motivoituneita maahanmuuttajanuoria tasapuolisesti sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeessa käytetään viestinnässä mahdollisimman paljon digitaalisia kanavia paperin säästämiseksi. Lisäksi kokouksissa, tapaamisissa ja tapahtumissa pyritään välttämään paperin käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ei suoraan vähennetä, mutta vaikutus näkyy välillisesti. Tarpeettomia tapaamisia vältetään (paikalle liikkuminen autolla) ja suositaan sähköistä viestintää sen sijaan, ja tärkeissä tapaamisissa suositaan julkisten kulkuneuvojen käyttöä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus eivät ole hankkeen suorien vaikutusten ytimessä, mutta toiminnan periaatteissa on kussakin hankkeen vaiheessa otettu huomioon jätteiden lajittelu, jätteen määrän minimointi ja kestävien materiaalien käyttäminen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoraa yhteyttä Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Kaikissa hankkeen vaiheissa korostetaan paperintonta työskentelyä. Tiedottaminen tapahtuu verkossa sähköisesti. Hankkeeseen liittyvissä tilaisuuksissa painotetaan kestävien ratkaisujen ja kierrätyksen merkitystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole hankkeen keskiössä, mutta sen periaatteita noudatetaan toiminnan taustalla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Paikallista elinkeinorakennetta kohennetaan tunnistamalla maahanmuuttajien kykyjä ja ohjaamalla heitä töihin paikallisiin yrityksiin. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat startup- ja pk-yritykset jotka kärsivät työvoimapulasta ja ovat ennakkoluulottomia työnantajia, ja jotka tavoittelevat uusilla teknologioilla kasvua ja vientiä vastuullisesti. Kannustamme myös yrittäjyyteen ja pyrimme parhaamme mukaan auttamaan sen aloittamisessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 0
Hankkeessa perustetaan uusi koulutusohjelma jota vastaavaa Suomessa ei ole vielä yleisölle tarjolla. Koulutusohjelman arvioidaan merkittävästi parantavan ohjelman suorittaneiden henkilöiden työllistymismahdollisuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeeseen liittyviin matkoihin käytetään julkisia kulkuvälineitä, sekä pyritään järjestämään kokoukset sähköisesti mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi Skypen välityksellä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Työllistämisen ja kotoutumisen edistämisen myötä luodaan hyvinvointia sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla monikulttuurisuuden kasvaessa ja henkilökohtaisen toimeentulon sekä siitä seuraavan hyvinvoinnin saralla.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Luomalla mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja työllistymiseen myös ulkomaalaistaustaisille, edistetään heidän tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa, korostuneesti etenkin naisten osalta. Tämä tuo tasavertaiseen asemaan sekä maahanmuuttajat keskenään että maahanmuuttajat ja suomalaissyntyiset kansalaiset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 0
Luomalla yhdenvertaisia mahdollisuuksia maahanmuuttajille työllistyä, vähennetään eriarvoisuutta ja lisätään kulttuurillisia oikeuksia ja monimuotoisuutta. Hankkeessa huomioidaan maahanmuuttajien mahdollisuuksien yhdenvertaistaminen keskenään mutta myös verrannollisena suomalaissyntyisiin kansalaisiin.
Kulttuuriympäristö 7 0
Kulttuuriympäristön monimuotoisuutta edistetään osallistamalla maahanmuuttajia erityisesti suomalaiseen työkulttuuriin mutta myös edistämällä heidän kotoutumista.
Ympäristöosaaminen 0 3
Ympäristöosaaminen ja tietoisuus kasvavat hankkeen myötä yhteistyöyritysten kautta. Hankkeessa suositaan yhteistyötä yritysten kanssa, jotka allekirjoittavat kestävän kehityksen periaatteet ja toimivat ympäristöasioissa vastuullisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli nuorten ja motivoituneiden maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen tarjoamalla heille maksutonta tekoälykoulutusta. Samaan aikaan kun korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat työttöminä tai työskentelevät koulutustaan vastaamattomissa työtehtävissä, suomalainen IT-ala kärsii osaajapulasta. Tekoäly ja koneoppiminen ovat yhä merkittävämmässä asemassa yhteiskunnassa ja suomalaisissa yrityksissä ja tarve tämän alan osaajista kasvaa nopeasti. Puute osaajista näkyy yritysten ja yhteiskunnan kasvumahdollisuuksissa. Tekoälyllä työelämään - hanke on omalta osaltaan tarjonnut ratkaisun tähän kohtaanto-ongelmaan.

Hankkeen pääasialliset toimenpiteet:
6 (9) - kuukauden tekoäly ja koneoppiminen - opetusohjelman rakentaminen
Järjestää kaksi kurssia yhteensä 60 maahanmuuttajalle.
Tarjota osallistujille valmennusta liittyen työnhakuun ja suomalaisella IT-alalla työskentelyyn
Luoda yhteyksiä hankkeen osallistujien ja suomalaisten yritysten välille ja edistää tätä kautta maahanmuuttajien työllistymistä

Hankkeen tulokset:

Hankkeen aikana on rakennettu tekoälyyn ja koneoppimiseen keskittyvä ohjelma maahanmuuttajille joilla on jo ennestään kokemusta tietojenkäsittelystä tai matematiikasta. Ohjelmassa alansa ammattilaiset tarjosivat osallistujille intensiivistä asiantuntijakoulutusta päivittäin. Lisäksi, opetusohjelma sisälsi valmennusta joka valmisti osallistujia työelämään ja voimaannutti heidät etsimään töitä Suomesta. Osallistujien työllistymistä on myös edistetty järjestämällä heille työhaastatteluita sekä järjestämällä inspiroivia luentoja ja työpajoja.

Hankkeessa järjestettyyn ensimmäiseen yhdeksän kuukauden kurssiin osallistui 28 henkilöä. Kerätyn palautteen perusteella kurssin kestoa lyhennettiin kuuden kuukauden pituiseksi ja osallistujien tulokset paranivat selkeästi lyhyemmän kurssin johdosta. Lisäksi kurssille osallistuneiden määrää pienennettiin 28 henkilöstä 20 henkilöön. Lopulta hankkeen kestoa pidennettiin kolmella kuukaudella jonka ansiosta hankkeessa pystyttiin järjestämään yhteensä kolme kurssi yhteensä 70 henkilölle.




Hankkeen ansiosta yli 70 maahanmuuttajaa sai kovassa kysynnässä työmarkkinoilla olevaa tekoälyosaamista joiden ansiosta heidän asemansa suomalaisille työmarkkinoilla on parantunut merkittävästi ja samalla hanke on edistänyt heidän integraationsa suomalaiseen yhteiskuntaan. 26 henkilöä on tähän mennessä työllistynyt tekoälyosaamista vaativiin työtehtäviin ja odotettavissa on, että luku kasvaa kun hankkeen lopussa valmistuneet henkilötkin aloittavat uusissa työpaikoissaan.

Hankkeen pitkän aikavälin vaikuttavuuteen kuuluvat kasvanut työllisyys, pienentyneet kustannukset yhteiskunnalle liittyen integraatioon ja työttömyyteen, lisääntynyt monimuotoisuus suomalaisessa työelämässä, parantunut kilpailukyky ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Horisontaaliset periaatteet kuten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys on otettu hankkeessa huomioon merkittävällä tavalla tunnistamalla ja vastaamalla haasteisiin jotka erityisiä naisille ja maahanmuuttajille. Hankkeessa on kohdeltu kaikkia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Luomalla mahdollisuuksia maahanmuuttajien työllistymiseen suomalaisiin yrityksiin, hanke on edistänyt monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.