RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21620, VALTO

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Imatran seutukunnassa oli 06/2018 yhteensä 679 pitkäaikaistyötöntä työnhakijaa, joista Parikkalan kunnassa pitkäaikaistyöttömänä oli 59, Rautjärven kunnassa 75 ja Ruokolahden kunnassa 78 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi on olemassa joukko työelämästä jo syrjäytyneitä henkilöitä, jotka eivät näy näissä luvuissa siksi, että ko. henkilöt eivät ole työhallinnon asiakkaina, vaan mahdollisesti jonkun muun julkisen palvelun piirissä tai ns. ”kadoksissa”. Myös pajatoimintaan ohjautuvien henkilöiden toimintakyvyn heikkeneminen on työpajatoimijoiden kokemuksen mukaan alati paheneva ongelma. Työpajatoimintaan ohjautuvista asiakkaista yhä suuremmalle joukolle on muodostunut ongelmaksi erilaiset toimintakyvyn rajoitteet, jotka estävät heitä sitoutumasta minkään säännölliseen toiminnan piiriin. Näille henkilöille esim. perinteinen kuntouttava työtoiminta on palveluna liian haastava, eikä se vastaa ko. asiakkaiden motivaatiota, toimintakykyä ja palvelutarpeita. Näille kaikkein haasteellisimmassa asemassa oleville pitkäaikasityöttömien ryhmille arjenhallintataitojen normalisoiminen ja työelämämotivaation löytyminen ovat pitkäntähtäimen tavoitteita, jotka toteutuakseen vaativat runsaasti uudenlaista motivoivaa matalan kynnyksen ryhmätoimintaa. VALTO-Hankkeessa kokeiltavassa ja mallinnettavassa palvelussa kysymys on sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan rajapintapalvelusta, joka luo pitkäaikaistyöttömille valmiuksia kiinnittyä ryhmätoiminnan jälkeen varsinaisiin julkisen sektorin tarjoamiin työelämäosallisuutta tukeviin palveluihin.

VALTO –hankkeen päätavoitteena on selvittää, kokeilla ja mallintaa pitkäaikaistyöttömien asiakastarpeita vastaavan, pajaympäristön ulkopuolella tapahtuvan, uudenlaisen matalan kynnyksen ryhmätoiminnan tarvetta, sisältöä ja toteuttamistapoja. Tiivistetysti hankkeen päätavoitteena on mallintaa kokeilun avulla matalan kynnyksen kuntouttavan työtoiminnan palvelua, jonka kautta pitkäaikaistyötön löytää ”polun alun” kohti yhteiskuntaosallisuutta, koulutusta ja työelämää silloin kun voimaantuminen nykymuotoisessa työpajatoiminnassa ei ole mahdollista. Hankkeessa mallinnettava uusi kaikkein matalimman kynnyksen palvelu, tarjoaa välineen aikuisikäisten sosiaalisen kuntoutuksen/kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseen. Hankkeen seurauksena osallistujasta tulee enenevässä määrin aktiivinen toimija oman elämänsä haasteiden ratkaisemisessa. Hankkeessa mallinnettava palvelu vahvistaa kohderyhmähenkilöiden uskoa tulevaisuuteen, omiin mahdollisuuksiin, voimavaroihin ja vahvuuksiin. Hanke tukee pitkäaikaistyötöntä kiinnittymään hänelle tarjottuihin palveluihin ja ottamaan itse vastuuta omasta elämästään sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa jatkopolkuaan. Hankkeessa mallinnettavan palvelun avulla kohderyhmähenkilöt motivoituvat ja saavat valmiuksia siirtyä työpajajaksolle ja siitä edelleen kohti työelämää, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, muihin palveluihin esim. kuntoutukseen tai eläkeselvittelyyn. Hankkeen kautta kerättyä tietoa hyödyntämällä voidaan arvioida nykyistä paremmin hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden realistisia valmiuksia hyötyä työelämään suuntautuvista palveluista. Mikäli arvioinnin tuloksena todetaan, että asiakas ei hyödy työelämään suuntautuvista palveluista ohjataan asiakas hankkeen aikana sosiaalitoimen tarjoamiin sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin.

Hankkeessa hyödynnetään uutena työmuotona ns. etsivän aikuistyön -mallia, jonka kautta hanketyöntekijät jalkautuvat työpajalta kohderyhmän joukkoon ja ohjaavat potentiaalisia asiakkaita hankkeen tarjoamien palvelujen piiriin. Toiminnassa edistetään pitkäjänteisen tuen avulla kohderyhmän valmiuksia pysyvään elämäntapamuutokseen, nyky-yhteiskunnassa toimimiseen sekä sitoutumiseen mielekkääseen, eteenpäin vievään toimintaan, joka edistää kohderyhmään kuuluvien yhteiskuntaosallisuutta ja työllistymismotivaatiota.

Hankkeen kohderyhmänä ovat, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden ja kuntien alueen vaikeassa työllisyysasemassa olevat pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat syrjäytyneet ja joille on tarjolla vähän tarpeita vastaavaa voimaannuttavaa palvelua. Kohderyhmään kuuluvat henkilöt eivät pysty hyötymään nykymuotoisesta työpajatoiminnasta, vaan kaipaavat motivoinnin lisäksi intensiivistä tukea elämäntilanteensa selvittelemiseen, arjenhallinnan parantamiseen, pysyvän elämäntapamuutoksen toteuttamiseen, tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen sekä työllistymis- ja/tai koulutusvalmiuksien lisääntymiseen. Kohderyhmään kuuluvilla on motivaatio-ongelmien lisäksi haasteita myös monilla muilla elämän osa-alueilla, esim. näköalattomuutta, vähän sosiaalisia kontakteja ja yhteiskunnallista ulkopuolisuutta ja erilaisia todentamattomia oppimiskyvyn ja tarkkaavuuden haasteita, jotka lisäävät riskiä erilaisiin päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä velkaantumiseen. Kohderyhmälle tunnusomaista on, että erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden seurauksena heillä on huomattavia vaikeuksia hyötyä nykyisessä palvelujärjestelmässä olevista palveluista. Kohderyhmään kuuluu tyypillisesti henkilöitä, joilla ei ole ammatillista koulutusta ja joiden suuntautumishalu työelämään on heikko/haastava ja he tarvitsevat motivaatiota työelämäosallisuutensa vahvistamiseksi. Hanke toimii fyysisesti Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Asiakkaat ohjautuvat toimintaan em. kuntien alueelta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien alueen vaikeassa työllisyysasemassa olevat pitkäaikaistyöttömät, erityisesti miehet, jotka ovat syrjäytyneet ja joille on tarjolla vähän tarpeita vastaavaa voimaannuttavaa palvelua. Kohderyhmään kuuluvat henkilöt eivät pysty hyötymään nykymuotoisesta työpajatoiminnasta (kuntouttava työtoiminta), vaan kaipaavat motivoinnin lisäksi intensiivistä tukea elämäntilanteensa selvittelemiseen, arjenhallinnan parantamiseen, pysyvän elämäntapamuutoksen toteuttamiseen, tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen sekä työllistymis- ja/tai koulutusvalmiuksien lisääntymiseen.

Kohderyhmään kuuluvilla on motivaatio-ongelmien lisäksi haasteita myös monilla muilla elämän osa-alueilla, esim. näköalattomuutta, vähän sosiaalisia kontakteja ja yhteiskunnallista ulkopuolisuutta ja erilaisia todentamattomia oppimiskyvyn ja tarkkaavuuden haasteita, jotka lisäävät riskiä erilaisiin päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä velkaantumiseen. Esim. päihteidenkäyttö aiheuttaa kohderyhmälle useita palvelujen keskeytyksiä ja taas uudelleen aloituksia. Tiuhaan toistuvat aloitukset ja keskeytykset murentavat asiakkaan jo ennestään heikkoa itsetuntoa eivätkä edistä asiakkaan tilannetta ja vastaa näin asiakkaan valmennus- ja/tai kuntoutustarpeeseen.

Kohderyhmälle tunnusomaista on, että erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden seurauksena heillä on huomattavia vaikeuksia hyötyä nykyisessä palvelujärjestelmässä olevista palveluista. Kohderyhmään kuuluu tyypillisesti henkilöitä, joilla ei ole ammatillista koulutusta ja joiden suuntautumishalu työelämään on heikko/haastava ja he tarvitsevat motivaatiota työelämäosallisuutensa vahvistamiseksi. Etelä-Karjalan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) arvion mukaan hankkeen kohderyhmään kuuluu noin 50-70% hankkeen toiminta-alueen kuntien rakennetyöttömistä. Näiltä henkilöiltä puuttuu usein sekä tarvittava henkilökohtainen tuki että heidän kiikkumissäteellään olevat palvelut.

Asiakkaiden ohjautuminen hankkeeseen:
Osallistujat etsitään hankkeeseen ”etsivän aikuistyön” menetelmällä kohdaten osallistujia heidän aidoissa toimintaympäristöissään osallistujien omien elämänhaasteiden keskellä. Asiakkaita voi ohjautua hankkeeseen myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten aikuissosiaalityön, Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen (TYP) tai Kaakkois-Suomen TE-toimiston kautta. Hankkeessa ei ole valmista ryhmätoiminnan mallia, vaan toiminta muotoutuu kiinnittyvien asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Toiminta on säännöllistä, mutta myös asiakkaan tarpeista lähtien joustavaa. Alkuvaiheessa jokainen osallistuja määrittelee itse oman rytminsä. Jos kohderyhmäasiakas on jo pudonnut työmarkkinoiden ulkopuolelle, ohjautuu hän hankkeeseen aikuissosiaalityön kautta saaden toimeentulotukea. Kun ohjautuminen tapahtuu TYP:in tai TE-toimiston kautta, kiinnittyy asiakas hankkeeseen kuntouttavan työtoiminnan statuksella. Toimintajakson pituus määräytyy kohderyhmäasiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen mukaan. Toiminta aloitetaan ryhmänä, mutta ryhmää täydennetään tarpeen mukaan uusien kohderyhmään kuuluvien henkilöiden löytyessä. Tavoitteena on, että jokainen toimintaan kiinnittyvä osallistuisi toimintaan säännöllisesti noin kerran viikossa, mutta joustavasti oman rytminsä mukaan. Tavoitteellinen ja säännöllinen sitoutuminen toimintaan edesauttaa henkilön siirtymistä eteenpäin henkilökohtaisella kuntoutumispolullaan. Ryhmätoiminnassa osallistujilta edellytetään päihteettömyyttä, mutta palvelu ei pääty ensimmäisestä ”hairahduksesta”, vaan toimintaan voi tulla mukaan uudestaan seuraavalla kerralla selvänä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat hanketoimijoiden omat organisaatiot sekä yhteistyöverkostot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 101 906

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 97 563

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 112 775

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 102 546

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran

Kunnat: Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Imatran seutukunnassa oli 06/2018 yhteensä 679 pitkäaikaistyötöntä työnhakijaa, joista miehiä oli 57,6 %. Parikkalan kunnassa pitkäaikaistyöttömänä oli 59, Rautjärven kunnassa 75 ja Ruokolahden kunnassa 78 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi on olemassa joukko työelämästä jo syrjäytyneitä henkilöitä, jotka eivät näy näissä luvuissa siksi, että ko. henkilöt eivät ole työhallinnon asiakkaina, vaan mahdollisesti jonkun muun julkisen palvelun piirissä tai ns. ”kadoksissa”. Hankkeessa etsitään ratkaisuja erityisesti miesten syrjäytymisen katkaisuun pitkäaikaistyöttömien osallisuutta edistävän sosiaalisen kuntoutuksen keinoin. Projektissa kehitetään kohderyhmälle kaikkein matalimman kynnyksen palvelua huomioiden erityisesti miesten näkökulma, koska hanketoimijoiden kokemuksen mukaan hankkeeseen ohjautuvista henkilöistä suurempi osa on miehiä kuin naisia. Hankkeen toteutuksessa on varauduttu huomioimaan tarvittaessa kuitenkin myös menetelmien soveltuvuus naisille.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen kohderyhmässä painottuu miesten edustus. Asiakkaita kiinnitetään hankkeen toimintaan asiakkaiden henkilökohtaisten tarpeiden pohjalta, mutta toimintaan ohjautuvista henkilöistä on olettamuksen mukaan huomattavasti suurempi osa miehiä kuin naisia. Hankkeessa hyödynnettävät sosiaalisen kuntoutuksen menetelmät ja toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan niin, että toiminnassa huomioidaan erityisesti miesten tarpeet, näkemykset ja tukitoimenpiteisiin soveltuvuudet. Hankkeen toteutuksessa on varauduttu huomioimaan tarvittaessa kuitenkin myös menetelmien soveltuvuus naisille.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen toimenpiteiden vaikutukset on suunniteltu niin, että ne vastaavat erityisesti miesten palvelutarpeisiin, pohjautuen aina lopulta kuitenkin yksilön tarpeisiin. Hankkeen tavoitteissa ei tehdä erottelua sukupuolen mukaan, mutta hanketoimijoiden kokemuksen mukaan hankkeeseen tulee osallistumaan enemmän miehiä kuin naisia. Koska hankkeeseen voi osallistua kuitenkin myös naisia on hankkeen toteutuksessa varauduttu huomioimaan tarvittaessa myös menetelmien soveltuvuus naisille.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta pinta ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan ja (kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta materiaaliin ja jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	4
Hankkeessa testataan ja kokeillaan matalan kynnyksen ryhmävalmennusta syrjäytyneille pitkäaikaistyöttömille. Hankkeen seurauksena saadaan tietoa minkälainen tulisi olla uusi palveluprosessi, joka parantaisi syrjäytyneiden pitkäaikaistyöttömien henkilöiden yhteiskunta- ja työelämäosallisuutta.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	7
Hankkeessa kokeillaan ja testataan matalan kynnyksen ryhmävalmennusta syrjäytyneille pitkäaikaistyöttömille. Hankkeen toimenpiteet lieventävät kohderyhmään kuuluvien syrjäytymisen vaikutuksia, edistävät heidän toimintakykyään ja tarjoavat mahdollisuuden voimaantua kohti yhteiskuntaosallisuutta- ja työelämää. Hankkeeseen osallistuvat voivat kertoa myös lähipiirilleen ja ystävilleen hankkeessa tehtävästä työstä ja tätä kautta herättää kiinnostusta hankkeen toiminnan kautta mallinnettavaa uutta valmennuspalvelua kohtaan.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Hankkeen toimenpiteet eivät edistä tasa-arvoa. Molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan henkilökohtaisten palvelutarpeiden pohjalta. Hanketoimijoiden kokemuksen mukaan hankkeen kohderyhmään kuluu kuitenkin enemmän miehiä kuin naisia. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan niin, että vaikka hankkeeseen osallistuu todennäköisesti enemmän miehiä kuin naisia, niin toiminnassa huomioidaan tarvittaessa myös naisten tarpeet palvelun sisällössä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	5
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla kohderyhmään kuuluville henkilöille yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea ja sosiaalista kuntoutusta ratkaisukeskeisesti, mikä rakentaa osallistujien yhteiskuntaosallisuutta ja työelämäosallisuutta. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla myös syrjäytyneille työttömille mahdollisuuden yhteiskuntaosallisuuteen ja aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen, sillä kohderyhmään kuuluville ei ole tällä hetkellä tarjolla heidän tarpeidensa mukaista palvelua. Hankkeeseen osallistuvat voivat kertoa myös lähipiirilleen ja ystävilleen hankkeessa tehtävästä työstä ja tätä kautta herättää kiinnostusta hankkeen kautta mallinnettavaa uutta valmennuspalvelua kohtaan.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

VALTO – Valmiuksia toimia-hanke oli Laptuote-säätiö sr:n ja SaimaanVirta ry:n yhteishanke, joka pohjautui alueella havaittuun yli 30-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeeseen. Työpajatoimijoiden kokemuksen mukaan yhä suuremmalle joukolle asiakkaista on perinteinen kuntouttava työtoiminta ollut palveluna liian haastavaa, eikä se ole vastannut ko. asiakkaiden motivaatiota, toimintakykyä ja palvelutarpeita. Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana Parikkalan kunnan alueella toimi Laptuote-säätiö sr ja osatoteuttajana Ruokolahden ja Rautjärven kuntien alueella SaimaanVirta ry.

VALTO-hankkeen päätavoitteena oli selvittää, kokeilla ja mallintaa pitkäaikaistyöttömien asiakastarpeita vastaavan, pajaympäristön ulkopuolella tapahtuvan, uudenlaisen matalan kynnyksen ryhmätoiminnan tarvetta, sisältöä ja toteuttamistapoja. Uutena työmuotona hyödynnettiin etsivän nuorisotyön toimintatapoja aikuisväestön keskuudessa etsivänä aikuistyönä. Hankkeen päätavoite jakautui kahteen alatavoitteeseen seuraavasti:

Tavoite 1: Turpakäräjät – Jalkautuminen asiakkaiden luokse

Hankkeen tavoitteena oli mallintaa kokeilun avulla uudenlaisia joustavia tapoja kohderyhmän henkilöiden tavoittamiseksi ns. ”matalalla profiililla”. Hankkeen aikana jalkauduttiin asiakkaiden luokse (etsivä aikuistyö) ja annettiin hankkeeseen osallistuville henkilöille yksilöllistä tukea. Tämä toimintatapa mahdollisti tiedon tuottamiseen asiakkaan tilanteesta niin, että hankkeessa voitiin tehdä näkyväksi asiakkaan tarvitsema tuen tarve ja rakentaa asiakkaan kehityspolkua kohti elämäntapamuutosta.

Tavoite 2: Tupatapaamiset – Matalan kynnyksen ryhmätoiminta

Hankkeen toisena tavoitteena oli mallintaa kokeilun avulla uutta kohderyhmän henkilöiden asiakastarpeita vastaavaa kaikkein matalimman kynnyksen ryhmätoimintaa, jossa pitkäjänteisen tuen avulla edistetään kohderyhmän yhteiskuntaosallisuutta ja luodaan edellytyksiä sitoutua mielekkääseen, eteenpäin vievään toimintaan.
Hankkeen aikana toiminnan painopistettä siirrettiin hankkeeseen osallistuvan henkilön yksilölliseen tukeen ja tiedon tuottamiseen asiakkaan tilanteesta. Ryhmätoiminnan toimivuutta ja toteutusta arvioitiin kuitenkin koko ajan asiakastyön edetessä. Hankkeeseen osallistuneiden asiakkaiden keskuudessa ei ollut halukkuutta säännöllisille ryhmätapaamisille. Koronakriisin vaikutuksesta asiakastyötä tehtiin turvallisuusohjeistukset huomioiden mikä myös tuki toiminnan painotusta yksilölliseen tukeen. Yhteistyö Eksoten aikuissosiaalityön, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä työvoiman palvelukeskuksen virkailijoiden kanssa tiivistyi hankkeen aikana. Parikkalan seurakunnan diakoniatyöstä muodostui merkittävä yhteistyötaho asiakkaiden tavoittamisessa, koska he kohtaavat työssään VALTO -hankeen kohderyhmään kuuluvia henkilöitä.

Tiivistyneestä yhteistyöstä huolimatta kohderyhmän asiakkaiden tavoittaminen koettiin hankkeen toteutuksessa haasteelliseksi tehtäväksi. Hankkeen toimintaan osallistui yhteensä 12 henkilöä.
Laptuote-säätiön osahankkeessa palveluun kiinnittyi 10 henkilöä, joista 8 oli miehiä ja 2 naisia. Hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden keski-ikä oli 47 vuotta. Lopettamisilmoitukset saatiin 8 henkilöltä. Yksi hankkeeseen osallistuneista henkilöistä muutti hankeaikana toiselle paikkakunnalle ja yksi henkilö menehtyi. Parikkalassa hankkeeseen osallistuneista asiakkaista 2 ohjautui hankejakson jälkeen kuntouttavaan työtoimintaan ja 1 työkokeiluun.

SaimaanVirta ry:n osahankkeessa palveluun kiinnittyi 2 naista Rautjärven kunnan alueella. Ko. henkilöiden keski-ikä oli 54,5 vuotta. Rautjärvellä kaksi asiakasta ohjautui kuntouttavaan työtoimintaan. Hanketyöntekijän työpanos kohdentui tiiviiseen yhteistyöhön kunnan sekä Eksoten kanssa.
Ruokolahden kunnan alueella palveluun ei kiinnittynyt henkilöitä. Kohderyhmän asiakkaat ohjautuivat Ruokolahdella kunnan työllisyyskoordinaattorin palveluihin. Ruokolahden työllisyyskoordinaattori ohjasi asiakkaat pääsääntöisesti kunnan ja Eksoten yhteisiin kuntouttavan työtoiminnan ryhmiin ja palkkatuelle. Ruokolahden työllisyyskoordinaattori ja SaimaanVirta ry:n hanketyöntekijä kävivät asiakkaat läpi. Kohdejoukossa ei ollut Valton kohderyhmää.

Yhteensä 41,7 % hankkeeseen kiinnittyneistä henkilöistä ohjautui työllistymistä edistäviin palveluihin.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat