Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21621

Hankkeen nimi: Kainuun Digitie - Aktiivisesti ajassa ja kehityksessä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 1)

Puhelinnumero: 08618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitalisaatio on yksi aikamme globaaleista megatrendeistä ja se koskettaa kaikkia yrityksiä. Se vaikuttaa kaikilla toimialoilla ja sillä tehostetaan tuotantoa, parannetaan palveluja ja helpotetaan työntekoa sekä arkipäivän elämää. Se muuttaa osaamistarpeita monin tavoin. Onnistunut digitalisaatio edellyttää riittävää osaamista ja ymmärrystä niin yrityksen johdon (strateginen taso) kuin työntekijöidenkin (operatiivinen taso) osalta. Lisäksi tarvitaan niitä tukevat laitteistot ja järjestelmät (tekninen taso).

Tutkimuksissa on havaittu, että digitalisaatiolla ja yritysten menestyksellä on selvä yhteys. Eniten digitalisaatioon panostaneet yritykset kasvoivat muita nopeammin. Digitalisaatiolla ja sen kehittämisellä on keskeinen rooli yritysten tuottavuuden kehittämisessä. Kiristyvä kilpailu pakottaa yritykset tehostamaan toimintojaan. Digitalisaatio mahdollistaa sen monilla aloilla. Digitalisaatio vaikuttaa työhyvinvointiin ja työoloihin eri tavoin. Teknologian kehitys mahdollistaa asioiden tekemisen eri tavalla kuin ennen.

Kainuun Digitie -hankkeen tarve pohjautuu sekä valtakunnallisiin digitaalisuuden kehittämistavoitteisiin, Kainuun maakuntaohjelman mukaisiin tavoitteisiin että suoraan kainuulaisilta yrityksiltä selvitettyihin tarpeisiin. Hankkeessa huomioidaan myös se, että digitalisaatio haastaa erityisesti yritysten ikääntyneemmän henkilökunnan. Digitalisaatioon liitetään usein ”vastavoimina” sellaisia käsitteitä, kuin digistressi, digihämmennys ja digiähky. Nämä tekijät on tärkeä huomioida, kun digitalisaatiota lähdetään viemään eteenpäin.

Hankkeen taustalla on tieto siitä, että kaikilla yrityksillä ei ole vielä ymmärrystä siitä, kuinka digitalisaatio tulee muuttamaan oman yrityksen toimintakenttää. Yrityksillä ei myöskään ole välttämättä edes tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia digitaalisuus voi tuoda yrityksen toiminnan kehittämiseen. Hankkeessa nostetaan myös Kainuun kuntien digitaalista osaamista ja valmiuksia digitaalisten palveluiden edelleen kehittämiseen.

Hankkeessa nostetaan kainuulaisten yritysten ja niiden henkilöstön digitaalisen osaamisen tasoa ja kehitetään sitä kautta konkreettisesti yritysten liiketoimintaa, johtamista ja henkilöstökäytäntöjä. Samalla kehitetään yritysten tuottavuutta toimintatapoja ja -menetelmiä uudistamalla. Työtapojen ja -menetelmien kehittämisen myötä vaikutetaan yritysten henkilöstön hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Tavoitteena on yritysten pitkäkestoiset prosessit digitaalisuuden kehittämisessä osana yrityksen kokonaiskehitystä.

Hankkeen toimenpiteet digitalisaation kehittämisessä ja hyödyntämisessä voidaan jakaa seuraavasti: 1. Yritysten sisäiset prosessit ja tehokkuus, 2. Uudet asiakkaat ja markkinointi, 3. Lisäarvo ja uudet tuotteet.
Hankkeen toimenpiteet muodostuvat toimenpidekokonaisuuksista (TPK), joita ovat
- TPK1. Yleiset kaikille suunnatut digitaalisuuteen liittyvät tilaisuudet, tapahtumat, koulutukset digitalisaatiosta, sen nykytilasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tavoitteena yleinen aktivointi, tietoisuuden lisääminen digitalisaatiosta
ja sen mahdollisuuksista sekä asenteisiin vaikuttaminen.
- TPK2. Yrityskohtaiset kartoitukset - tarpeet ja osaamisen tasot. Nykytilan, tavoitetilan ja osaamiskapeikkojen selvittäminen sekä yritystasolla että yksilötasolla.
- TPK3. Yrityskohtaiset toimenpiteet, yrityksen digistrategia ja kehittämissuunnitelman laadinta (pohjan muodostavat lähtötilanteen kartoitukset)
- TPK4. Yrityskohtaiset toimenpiteet, kehittämissuunnitelman toteutus. Osaamisen kehittäminen. Teemaan liittyvät ajankohtaiset valmennukset, asiantuntijapalvelut ja tapahtumat. Teemat nousevat esille toimenpidekokonaisuuksien 1-3 kautta. Yritysten tarpeita ja tavoitteita kartoitetaan systemaattisesti em. toimenpidekokonaisuuksissa. Yrityskohtaisia kehittämissuunnitelmia viedään eteenpäin räätälöityjen yrityskohtaisten asiantuntijapalveluiden avulla esimerkiksi seuraavissa teemoissa:
- Henkilöstön ja johdon osaaminen ja ammattitaidon parantuminen
- Viestintä, viestintäkäytännöt, asenteet
- Johtaminen ja esimiestyö
- Työturvallisuus
- Kannattavuus ja kilpailukyky
- Työssäjaksaminen, työssäpysyvyys
- TPK5. Kuntakohtaiset toimenpiteet
- Kuntakohtaiset digitalisaatiokartoitukset
- Kuntakohtainen digitalisaation tiekartta/kehittämissuunnitelma
- Kuntakohtaiset toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteiden tavoitteet ovat kaksijakoiset. Ensinnäkin tavoitteena on yleisen tietoisuuden tason nostaminen digitalisaatiosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Toiseksi tavoitteena ovat yrityskohtaiset pitkäkestoiset kehittämisprosessit. Yritykset sitoutetaan pitkäjänteiseen kehittämistyöhön, jossa vaihe vaiheelta kehitetään yritysten digitaalisuuden eri osa-alueita osana yrityksen kokonaiskehittämistä. Näiden tavoitteiden ja niitä tukevien toimenpiteiden kautta vaikutetaan yritysten tuottavuuteen sekä työhyvinvointiin.

Hankkeen toteutuksessa huomioidaan hankkeiden horisontaaliset periaatteet digitalisaation edistämisessä. Joillakin aloilla naisten ja miesten roolit ja osaamiset poikkeavat edelleen toisistaan. Digitalisaation edistämisessä pyritään yhdenvertaisuuteen kehityksessä. Hankkeen tavoitteet tukevat suoraan pyrkimystä vähähiilisempään talouteen ja sitä kautta kestävämpään kehitykseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke keskittyy Kainuun elinkeinotoiminnan kannalta keskeisille toimialoille. Painopistetoimialoja ovat Biotalous-, metsä- ja puu-, ICT- ja elektroniikka-, metalliteollisuus- sekä matkailualan yritysten johto ja henkilöstö. Hanke on kuitenkin lähtökohtaisesti toimialariippumaton. Hankkeen yrityskohtaisiin toimenpiteisiin otetaan mukaan 50 yritystä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös Kainuun kunnat. Kunnissa mietitään osaltaan digitalisaation vaikutuksia kuntien toimintaan. Toimenpiteillä nostetaan Kainuun kuntien digitaalista osaamista ja valmiuksia digitaalisten palveluiden edelleen kehittämiseen. Samalla vaikutetaan kuntien henkilöstön työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

Kohderyhmissä huomioidaan se, että yritysten osaaminen ja valmiudet digitaalisaatioon liittyen ovat eri tasoilla. Toteutettavissa kartoituksissa yritykset tullaan ryhmittelemään osaamisen, tavoitteiden ja valmiuksien mukaan eri osaamistasokategorioihin. Tätä voidaan hyödyntää myös siinä, kuinka yrityksiä voidaan ohjata jatkotoimenpiteisiin. Jatkotoimenpiteitä toteutetaan tarpeen mukaan myös yhteistyöhankkeiden kautta (Digimentori esiselvityshanke, SKILLS+-hanke).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat:
- hankkeessa mukana olevien yritysten asiakkaat ja alihankkijat
- yrityspalveluita tarjoavat tahot
- koulutusorganisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 418 403

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 400 748

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 557 870

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 534 330

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Suomussalmi, Paltamo, Ristijärvi, Kajaani, Sotkamo, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 1)

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 62

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 186

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen pohjana ovat tiedot aiemmista osin samalle kohderyhmälle suunnatuista hankkeista. Niissä naisten osuus kohderyhmästä (sekä yrittäjiä että yritysten henkilöstöä) on ollut 40-55%. Naisosallistujia on ollut jonkin verran keskimääräistä enemmän suhteutettuna naisyrittäjien määrään koko Kainuun yrittäjämäärästä (n. 1/3 naisia). Hankkeen kohderyhmänä toimivilla toimialoilla lähtökohtaisesti on kuitenkin keskimäärin enemmän miehiä kuin naisia. Ainoastaan matkailualalla on naisten edustus muita toimialoja suurempaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan erityisesti siinä vaiheessa, kun yrityskohtaisia kartoituksia ja toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan. Siinä vaiheessa tarkastellaan, onko tämä teema ko. yrityksissä erityisen huomion arvoinen. Lähtökohtana on kuitenkin kaikissa toimissa sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu. PISA-tutkimuksen mukaan suomalaiset tytöt ovat OECD-maista vähiten kiinnostuneita hakeutumaan tekniikan ja luonnontieteen aloille. Hankkeessa huomioidaan se, että digitalisaation kehittämisessä myös naiset ovat osaltaan aktiivisesti mukana kehitystyössä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 5
Hankkeen keskiössä on digitaalisuus ja sen kehittäminen yrityksissä. Lähtökohtaisesti digitaalisten palveluiden oletetaan vähentävän luonnonvarojen käyttöä. Toimintamallit, joissa digitaaliset ratkaisut korvaavat aiemmat paperilla tehdyt tai mekaanisesti toteutetut toimet, vähentävät luonnonvarojen käyttöä. Samoin myös aktiivinen videoneuvottelun ja vastaavien menetelmien käyttöönotto ja siihen valmentautuminen vähentää matkustamista ja siten ympäristökuormitusta. Digitaalisten menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto on yhä enemmän yritysten kannalta myös imagokysymys. Yhä useammat asiakkaat tekevät ostopäätöksensä myös ympäristönäkökulmasta. Näin ollen digitaalisuus voi olla sekä kilpailuvaltti että jatkossa myös välttämätön ehto kilpailussa pärjäämiselle. Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat kainuulaiset biotalousalan yritykset. Näiden yritysten toiminta perustuu uusiutuvien luonnonvarojen käytölle. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien tuotteiden ja palveluiden globaali kysyntä kasvaa koko ajan. Tällaisten yritysten digitalisaation edistäminen on kestävän kehityksen näkökulmasta hyödyllistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 2
Digitalisaation keinoin on mahdollista vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä matkustamista. Hanke lisää myös tietoisuutta siitä, millaisia positiivisia vaikutuksia digitalisaatiolla voi olla ilmastonmuutoksen kannalta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 4
Digitaaliset menetelmät pääsääntöisesti korvaavat aiempia menetelmiä ja toimintatapoja, joissa esim. paperin käyttö on ollut paljon suurempaa. Digitaalisuuden tulo tuotantoon (esim. 3d-tulostus) voi merkittävästi vähentää hukkaa varsinaisessa tuotantovaiheessa, kun esim. muottien rakentaminen voi jäädä pois. Nämä toimet vähentävät yritystoiminnan mahdollisia ympäristölle haitallisia vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Osa hankeyrityksiä on biotaloudessa toimivia yrityksiä. Niiden digitalisaation kehittäminen voi vaikuttaa välillisesti myös uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 7
Hankkeessa kehitetään ja uudistetaan Kainuun alueella toimivia yritysten toimintaa yritysten ja alueen tarpeista lähtien. Tämä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Hankkeessa saatetaan mahdollisuuksien mukaan myös yhteen yrityksiä, joilla on samankaltaisia kehittämistavoitteita ja -ongelmia. Hankkeen kehittämistoimenpiteillä vaikutetaan yritysten toimintaan myös pitkällä aikavälillä. Kehittämistoimet ovat osa koko yrityksen strategista kehittämistä. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen omaa asiantuntijuutta. Tätä kautta alueen osaamispääoma digitaalisuuden ympärillä kertautuu. Hanke kokoaa alueen eri toimijoista digitoimintaryhmän, joka linjaa alueella yhteisesti toteutettavia toimenpiteitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Hankkeessa kehitetään ja uudistetaan yritysten toimintatapoja ja prosesseja. Toimintatapojen ja prosessien juurruttamisen kautta uudistetaan koko yrityksen toimintaa. Digitalisaation myötä saattaa myös syntyä aivan uudenlaisia, digitalisaation perustuvia, tuotteita. Kehitetään työorganisaatioille aineettomia toimintamalleja ja tapoja, joita juurrutetaan osaksi jokapäiväistä toimintamallia.
Liikkuminen ja logistiikka 10 2
Yritysten digitaalisuuden lisääminen on merkittävä tekijä yritysten energian kulutuksen näkökulmasta. Esimerkiksi videoneuvottelujen tehokkaampi ja suunnitelmallinen hyödyntäminen mahdollistaa liikkumisen vähentämisen. Hankkeen järjestämiä valmennuksia ja koulutuksia tullaan järjestämään niin, että niihin on mahdollista osallistua etäyhteyden kautta. Tämä vähentää merkittävästi tarvetta matkustamiseen Kainuun sisällä eri paikkakuntien välillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 3
Hankkeen lähtökohtaisena toiminta-ajatuksena on tukea hyvinvointia työorganisaatioissa työmenetelmien ja prosessien uudistamisen kautta digitaalisuuden edistämisen keinoin. Hankkeessa huomioidaan myös se, että digitaalisuudella voi olla myös negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin, jos koko henkilöstön tarpeita ja osaamista ei lähtötilanteessa huomioida riittävän hyvin. Tässä huomioidaan mm. työntekijöiden ikä yhtenä muuttujana. Ns. ”diginatiivilla” on erilaiset lähtökohdat uuden teknologian hyödyntämiseen ikääntyneempiin työntekijöihin verrattuna.
Tasa-arvon edistäminen 5 2
Hankkeen kohderyhmiin kuuluu toimialoja, joissa perinteisesti yrityksissä on ollut selkeä miesenemmistö. Hankkeen toiminnan avulla pyritään osaltaan purkamaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä. Digitaalisuuden kehittämisen ja osaamisen kehittämisen keinoin edistetään tasa-arvon kehittämistä. Hankkeen yrityskohtaisissa kartoituksissa selvitetään mahdollisuuksien mukaan myös sitä, kuinka sukupuolten välinen tasa-arvoisuus toteutuu yritysten sisällä ja välillä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 0
Hankkeessa huomioidaan tarpeen mukaan yritysten henkilöstön erilaiset taustat ja niiden mahdolliset vaikutukset uusien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 5 0
Digitaalisuuden kehittäminen nousee esille osana kestävän kehityksen näkökulmaa. Se lisää osaltaan tietoisuutta ympäristöasioiden merkittävyydestä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digitalisaatio on yksi aikamme globaaleista megatrendeistä ja se koskettaa kaikkia yrityksiä. Se vaikuttaa kaikilla toimialoilla ja sillä tehostetaan tuotantoa, parannetaan palveluja ja helpotetaan työntekoa sekä arkipäivän elämää.

Hankkeen taustalla oli tieto siitä, että kaikilla yrityksillä ei ole vielä ymmärrystä siitä, kuinka digitalisaatio tulee muuttamaan oman yrityksen toimintakenttää. Yrityksillä ei myöskään ole välttämättä edes tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia digitaalisuus voi tuoda yrityksen toiminnan kehittämiseen. Yritykset tarvitsevat ulkopuolisten tahojen ”työntöä” alkuvaiheessa uusin menetelmien tarjoamista mahdollisuuksista ja niiden käyttöönotosta. Digitalisaatio muuttaa osaamistarpeita monin tavoin. Onnistunut digitalisaatio edellyttää riittävää osaamista ja ymmärrystä niin yrityksen johdon (strateginen taso) kuin työntekijöidenkin (operatiivinen taso) osalta. Lisäksi tarvitaan niitä tukevat laitteistot ja järjestelmät (tekninen taso).

Kainuun Digitie -hankkeen tavoitteena oli auttaa kainuulaisten yritysten digitalisaation kehittämistä. Hankkeessa pilotoitiin myös kuntien digitalisaation kehittämistä Kainuun pienemmissä
kunnissa. Samalla selvitettiin laajemmin kuntien tarpeita digitalisaation kehittämisessä ja tukemisessa
tulevaisuudessa. Hankkeen tavoite jakautui kahteen alatavoitteeseen:
1. Yleisen tietoisuuden tason nostaminen digitalisaatiosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista
2. Yrityskohtaiset pitkäkestoiset digitalisaation kehittämisprosessit

Lisäksi hankkeen läpäisevänä tavoitteena oli digitalisaation kautta vaikuttaa yritysten työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Vaikutukset työhyvinvointiin ja tuottavuuteen tulevat pääsääntöisesti sitä kautta, että yrityksissä toimintatavat ja -menetelmät uudistuvat ja kehittyvät.

Tavoitteeseen 1. liittyen hanke järjesti kaikkiaan 44 (tavoite 30) erilaista koulutusta, tapahtumaa tai valmennusta. Osallistujia tilaisuuksissa oli kaikkiaan 1097 hlöä. Kaikkiin koulutuksiin oli alusta saakka mahdollista osallistua myös etänä. Suosittuja teemoja olivat mm. kaikki digitaaliseen markkinointiin liittyvät tilaisuudet, videoiden hyödyntäminen markkinoinnissa, verkkokauppa ja sen kehittäminen, myynti online -ajassa sekä yrityksen tietoturva.

Tavoitteen 2. osalta tehtiin yritysten digitarpeiden ja -tavoitteiden kartoituksia, yrityskohtaisia digitaalisuuden kehittämissuunnitelmia sekä konkreettisia yrityskohtaisia toimenpiteitä yritysten digitaalisuuden kehittämiseksi. Hankkeella oli mahdollisuus tukea yritysten kehittämistyötä ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntämällä. Hankkeen tuki vaihteli kustannuksista oli 50-90 %. Tuen suuruus riippui yrityksen koosta. Lisäksi pahimpana korona-aikana tuen suuruus nostettiin väliaikaisesti 90 %:iin. Yrityskohtaisiin toimenpiteisiin osallistui kaikkiaan 60 yritystä (tavoite 50). Tyypillisiä yritysten kehittämistarpeita digitalisaatiossa olivat:
*Digistrategia, Kuinka yrityksessä voidaan hyödyntää digitalisaatiota.
*Digitaalinen markkinointi. Tämä kiinnosti tavalla tai toisella kaikkia yrityksiä.
*Videoiden hyödyntäminen markkinoinnissa
*Olemassa olevien välineiden tehokkaampi hyödyntäminen. Esim. Office 365:n tarjoamat mahdollisuudet.
*Toiminnanohjausjärjestelmien ja asiakkuudenhallintajärjestelmien tehokkaampi hyödyntäminen
*Miten onnistua myynti- ja asiakaskohtaamisissa online-ajassa
*Asiakkuudet, prosessit ja työtavat digiajassa

Hankkeen kohderyhmänä olivat kainuulaiset mikro- ja pk-yritykset sekä Kainuun kunnat.

HAASTEITA JA HUOMIOITA DIGITALISAATION KEHITTÄMISESSÄ
*Koko ajan tarvitaan työntöä digitaalisuusteemassa
*tarvitaan hyviä esimerkkejä digitalisaatiosta
*Suurimmaksi osaksi yritysten tarpeet eivät ole olleet ”rakettitiedettä”, vaan käytännönläheisiä ratkaisuja, joissa hyödynnetään jo olemassa olevia välineitä ja kanavia
*Digitalisaatio on paljon muutakin kuin vain tietotekniikkaa. Keskiössä on kuitenkin ihminen.
*”Digikehitys on liikkuva maali”. Koko ajan pitää seurata mitä tapahtuu.
*Yritysten on helppo jäädä nykytilanteesees ajatuksella, että ”meillä menee ihan hyvin”. Digitalisaation lisääntyessä entinen menestys ei ole tae tulevasta.

Korona-aika vaikutti merkittävästi hankkeen toimintaan monella eri tavalla. Kaikki kasvotusten järjestettävät tilaisuudet peruttiin välittömästi ja hankkeen henkilöstö siirtyi etätöihin. Tilanne aiheutti suurta yleistä epävarmuutta yrityskentässä. Osa yrityksistä sanoi suoraan, että nyt ei pysty panostamaan uuteen eikä ”uskalla” käyttää maksullisia palveluita. Samaan aikaan kuitenkin osa yrityksistä on ollut halukkaita uudistamaan ja kehittämään toimintaansa.

Korona-aikana korostui myös hankehenkilöstön oma työ yritysten kanssa. Moni pienyrittäjä selvästi kaipasi keskustelukumppania siinä tilanteessa. Hankehenkilöstön rooli tuntui olevan siinä vaiheessa myös jonkin asteisen ”terapiatyön” tekeminen vuoden 2020 ja vielä myös osin 2021 aikana. Sen jälkeen kuitenkin yrityksillä alkoi olla enemmän jo katse eteenpäin.