Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21622

Hankkeen nimi: Maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 029 469 6000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lea Rättyä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lea.rattya(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 765 8735

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy, 2553600-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yritystoiminnan kehittäminen. Hanke on sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan maakuntastrategioiden tavoitteiden mukainen. Kainuun maakuntastrategia painottaa riittävän liiketoimintaosaamisen välttämättömyyttä ja merkitystä kaikilla Kainuun toimialoilla. Myös työelämän laadun (työturvallisuus, työhyvinvointi) kehittämiseen yrityksissä tulee strategian mukaan panostaa. Yritykset tarvitsevat tukea työn tuottavuden parantamisessa ja toimintatapojen uudistamisessa. Yritysten henkilöstön osaamista tulee tukea koko heidän työuransa ajan niin, että huomioidaan eri ikäisten työntekijöiden, myös iäkkäämpien työntekijöiden tuen tarpeet. Kehittämisen tulisi olla osa työtä ja työyhteisöjen arkea. Hankkeessa lisätään metsien käyttöä virkistykseen ja ekosysteemipalvelujen tuotantoon. Lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön luontoon (Green Care -palvelut) ja kulttuuriin perustuvia terveys- ja hyvinvointipalveluja. Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia (2014–2020) painottaa innovaatiotoimintaa, työssä jaksamista, vertaisoppimista ja työn uudelleen organisoimista. Strategian avulla edistetään ihmisten hyvää arkea, johon sisältyy mm. mielekäs työ, riittävä toimeentulo, elävä yhteisöllisyys sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöön ja yhteisöön.

Hanke painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan ja työuupumuksen ehkäisemiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hanke avaa uusia näkökumia yritystoiminnan johtamiseen, työn kehittämiseen ja työyhteisönä työskentelyyn. Hanke toteutetaan työpakettien avulla. Johtamisosaamisen ja liiketoimintaosaamisen työpaketit keskittyvät tuloksellisen yritystoiminnan edellyttämien taitojen vahvistamiseen. Vertaistoiminnan ja yhteisöllisyyden työpaketin avulla yrittäjien keskinäisen osaamisen jakaminen lisääntyy sekä osallisuus yhteisössä vahvistuu. Toimiva vuorovaikutus työyhteisössä työpaketti keskittyy sosiaalisten taitojen ja työyhteisönä toimimisen vahvistamiseen. Hyvin toimiva vuorovaikutus ja hyvä työilmapiiri vaikuttavat positiivisesti yrityksen tuottavuuteen. Työhyvinvoinnin työpaketti kokoaa yhteen aiempien työpakettien sisältöjä niitä täydentäen sekä tuottavuutta tukien. Työpaketeissa painottuvat Pohjois-Pohjanmaan alueellisen maaseudun kehittämisstrategian (2014–2020) teemoista yritys- ja johtamisosaaminen, yrittäjien yhteistyö, verkostoituminen, yhteisöllisyys, maatilapalvelujen ja maaseudun palvelujen kehittäminen sekä hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen tuloksena valmistuu malli maaseutuyrittäjien työhyvinvointia tuottavista ja edistävistä tekijöistä. Mallia ja hankkeen tuloksia voidaan levittää ammattikorkeakoulujen kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kautta laajemmin hyödynnettäviksi.

Hankkeen tuloksena maaseutuyrittäjien johtamis, liiketoiminta ja kehittämisosaaminen lisääntyvät, jolloin yritystoiminnan kannattavuus paranee ja toiminnan taloudelliset riskit vähenevät. Yrittäjien työkyky ja työssä jaksaminen paranevat, koska he saavat uusia välineitä ja keinoja työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Työilmapiirin ja työkulttuurin paranemisen myötä työn mielekkyys lisääntyy ja yhteisöllisyys vahvistuu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat maaseutuyrittäjät (yrityksen johto ja eri työntekijäryhmät)
Hankkeen kohderyhmän tavoittamiseksi hanketta markkinoidaan ja siitä tiedotetaan tehokkaasti sekä maakuntatasolla että paikallisesti eri järjestöjen, seurakunten, muiden yhteistyöorganisaatioiden ja alueella toimivien muiden hankkeiden kautta. Hankeviestinnässä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia viestintäkanavia (lehtiartikkelit, www-sivut, somekanavat, esitteet, infotilaisuudet, esittelyt ym.). Hankkeelle rekrytoidaan muutamia kohderyhmään kuuluvia alueellisia yhteyshenkilöitä, joiden kautta hankeinfo leviää ja jotka voivat ohjata maaseutuyrittäjiä hankkeen toiminnan piiriin. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa on oltu yhteydessä kohderyhmän edustajiin, eri järjestöihin, seurakuntiin ja aihepiirin alueellisten hankkeiden projektihenkilöstöön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat ne yrittäjien läheiset,jotka eivät työskentele yrityksessä sekä paikalliset yhteistyökumppanit ja verkostot. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun asukkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 122 393

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 987

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Koillismaan, Kajaanin, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan, Kehys-Kainuun

Kunnat: Kempele, Alavieska, Siikalatva, Oulu, Siikajoki, Kärsämäki, Sievi, Oulainen, Pyhäjärvi, Suomussalmi, Utajärvi, Merijärvi, Paltamo, Kalajoki, Ii, Ylivieska, Ristijärvi, Taivalkoski, Lumijoki, Raahe, Reisjärvi, Hailuoto, Muhos, Tyrnävä, Haapajärvi, Pudasjärvi, Nivala, Puolanka, Kuusamo, Sotkamo, Haapavesi, Vaala, Kajaani, Pyhäntä, Liminka, Pyhäjoki, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 260

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristönä on Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Pohjois-Pohjanmaa painottuu hankkeessa hiukan enemmän väestöpohjan ja suuremman maaseutuyritysten määrän vuoksi. Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma siten, että tarjotaan tasapuolisesti sekä miehille että naisille mahdollisuus johtamis- ja liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, uudenlaisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Naisille suunnataan tarvittaessa heidän tarpeistaan lähtevää erillistäkin toimintaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kiinnitetään erityishuomiota sukupuolten tasa-arvon ja osallisuuden toteutumiseen. Hankkeen toimintaan kutsutaan mukaan molempien sukupuolten edustajia. Hankkeen tavoitteena on parantaa molempien sukupuolten työkykyä ja hyvinvointia sekä elämänlaatua ja tasa-arvoa maaseutuyrittäjänä. Toiminnassa huomioidaan molempien sukupuolten näkökulmat ja tarpeet. Sosiaalisten taitojen (kuunteleminen, kohtaaminen, vuorovaikutus ym.) paranemisen myötä ymmärrys toista sukupuolta kohtaan paranee.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen enisisijaisena tavoitteena ei ole sukupuolten valisen tasa-arvon edistäminen. Molemmat sukupuolet ovat tervetulleita hankkeen toimintaan, mutta sukupuolinäkökulma huomioidaan toiminnassa kohderyhmän toiveiden/tarpeiden mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 8
Hankkeessa kunnioitetaan luontoa ja eläimiä (Green Care toimintaideologia) sekä edistetään kestävää kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 7
Hanke huomioi luonnon suojelemisen, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen toiminnassaan. Ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaiseen maaseutuun ja maatalouteen (esim. tulevaisuuden viljelykasvit, sääolosuhteiden vaikutukset ym.) joten tietoisuuden lisääminen riskeistä on tärkeää.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 8
Green caressa oleellinen lähtökohta on luonnon, eliöiden ja kasvillisuuden monimuotoisuuden vaaliminen ja ympäristön hyvinvoinnista huolehtiminen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 6
Hankkeessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti ympäristön hyvinvointi ja sen edistäminen (erityisesti Green Care toiminnan ansiosta).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 7 7
Hankkeessa huomioidaan Natura 2000 ohjelma ja erityisesti luontomatkailun ja lähivirkistyksen aiheuttamat tekijät.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Hankkeessa toimitaan pääosin aineettomien tuotteiden ja palveluiden parissa. Digitaaliset materiaalit vähentävät jätteiden määrää välittömästi ja välillisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Green care -periaatteisiin liittyy luonnon ja toimintaympäristöjen hyvinvointi, jota kautta myös uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee huomioiduksi hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen toimenpiteet lisäävät maaseudun yrittäjien työhyvinvointia ja tuottavuutta. Lisäksi Green Care toimintamalli auttaa eri toimijoiden elinkeinon kestävää rakentamista. Green Care mahdollistaa esimerkiksi maaseutuyrittäjien toiminnan laajentamista ja kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hankkeen myötä maaseutuyrittäjien työkyky ja hyvivnvointi paranevat, jolloin heillä on paremmat edellytykset menetyksekkään ja tuottavan liiketoiminnan harjoittamiseen ja sen kehittämiseen. Lisäksi Green Care on uusi toimintamalli, joka auttaa eri toimijoiden elinkeinon rakentamista.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Hankkeen kohdealueen etäisyydet ovat pitkät, mutta hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon erilaisia verkkoalustoja, skype-kokouksia ja digitaalisia palveluja. Hanke painottaa myös lähiympäristön näkemistä ja kokemista voimaannuttavana ja virkistävänä ympäristönä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke edistää maaseutuyrittäjien hyvinvointia ja vaikuttaa siten myös heidän lähiyhteisönsä hyvinvointiin positiivisesti.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Green care -toiminnot sopivat kaikille, joten niitä tuodaan esiin kaikkien yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa edistäen. Hankkeessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvonäkökulma.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen myötä maaseudulla tapahtuva yritystoiminta vahvistuu, ja sillä on puolestaan positiivista vaikutusta alueen elinkeinoelämään ja vetovoimaisuuteen. Hanke vahvistaa maaseutukulttuuria ja maaseudun elinvoimaisuutta. Kulttuurisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta luonto ja eläimet ovat luonteva ja neutraali toimintaympäristö.
Kulttuuriympäristö 7 7
Hanke nostaa esiin maaseudun potentiaalia sekä yritystoiminnan että elinympäristön näkökulmista. Suomalaisella maaseutukulttuurilla on annettavaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Green care toiminta sitoo yhteen maaseutua ja kulttuuria.
Ympäristöosaaminen 7 8
Green Care osaamiseen liittyy olennaisesti ympäristöosaaminen ja luonnon ainutlaatuisuuden ja arvon tunnistaminen ja kunnioittaminen. Hankkeessa painotetaan kauttaaltaan kestävän kehityksen periaatteita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-