|
|
|
Hankekoodi: S21622
Hankkeen nimi: Maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 30.4.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 0115776-3
Jakeluosoite: PL 12
Puhelinnumero: 029 469 6000
Postinumero: 00511
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.diak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lea Rättyä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lea.rattya(at)diak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 765 8735
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yritystoiminnan kehittäminen. Hanke on sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan maakuntastrategioiden tavoitteiden mukainen. Kainuun maakuntastrategia painottaa riittävän liiketoimintaosaamisen välttämättömyyttä ja merkitystä kaikilla Kainuun toimialoilla. Myös työelämän laadun (työturvallisuus, työhyvinvointi) kehittämiseen yrityksissä tulee strategian mukaan panostaa. Yritykset tarvitsevat tukea työn tuottavuden parantamisessa ja toimintatapojen uudistamisessa. Yritysten henkilöstön osaamista tulee tukea koko heidän työuransa ajan niin, että huomioidaan eri ikäisten työntekijöiden, myös iäkkäämpien työntekijöiden tuen tarpeet. Kehittämisen tulisi olla osa työtä ja työyhteisöjen arkea. Hankkeessa lisätään metsien käyttöä virkistykseen ja ekosysteemipalvelujen tuotantoon. Lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön luontoon (Green Care -palvelut) ja kulttuuriin perustuvia terveys- ja hyvinvointipalveluja. Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia (2014–2020) painottaa innovaatiotoimintaa, työssä jaksamista, vertaisoppimista ja työn uudelleen organisoimista. Strategian avulla edistetään ihmisten hyvää arkea, johon sisältyy mm. mielekäs työ, riittävä toimeentulo, elävä yhteisöllisyys sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöön ja yhteisöön.
Hanke painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan ja työuupumuksen ehkäisemiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hanke avaa uusia näkökumia yritystoiminnan johtamiseen, työn kehittämiseen ja työyhteisönä työskentelyyn. Hanke toteutetaan työpakettien avulla. Johtamisosaamisen ja liiketoimintaosaamisen työpaketit keskittyvät tuloksellisen yritystoiminnan edellyttämien taitojen vahvistamiseen. Vertaistoiminnan ja yhteisöllisyyden työpaketin avulla yrittäjien keskinäisen osaamisen jakaminen lisääntyy sekä osallisuus yhteisössä vahvistuu. Toimiva vuorovaikutus työyhteisössä työpaketti keskittyy sosiaalisten taitojen ja työyhteisönä toimimisen vahvistamiseen. Hyvin toimiva vuorovaikutus ja hyvä työilmapiiri vaikuttavat positiivisesti yrityksen tuottavuuteen. Työhyvinvoinnin työpaketti kokoaa yhteen aiempien työpakettien sisältöjä niitä täydentäen sekä tuottavuutta tukien. Työpaketeissa painottuvat Pohjois-Pohjanmaan alueellisen maaseudun kehittämisstrategian (2014–2020) teemoista yritys- ja johtamisosaaminen, yrittäjien yhteistyö, verkostoituminen, yhteisöllisyys, maatilapalvelujen ja maaseudun palvelujen kehittäminen sekä hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen tuloksena valmistuu malli maaseutuyrittäjien työhyvinvointia tuottavista ja edistävistä tekijöistä. Mallia ja hankkeen tuloksia voidaan levittää ammattikorkeakoulujen kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kautta laajemmin hyödynnettäviksi.
Hankkeen tuloksena maaseutuyrittäjien johtamis, liiketoiminta ja kehittämisosaaminen lisääntyvät, jolloin yritystoiminnan kannattavuus paranee ja toiminnan taloudelliset riskit vähenevät. Yrittäjien työkyky ja työssä jaksaminen paranevat, koska he saavat uusia välineitä ja keinoja työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Työilmapiirin ja työkulttuurin paranemisen myötä työn mielekkyys lisääntyy ja yhteisöllisyys vahvistuu.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat maaseutuyrittäjät (yrityksen johto ja eri työntekijäryhmät)
Hankkeen kohderyhmän tavoittamiseksi hanketta markkinoidaan ja siitä tiedotetaan tehokkaasti sekä maakuntatasolla että paikallisesti eri järjestöjen, seurakunten, muiden yhteistyöorganisaatioiden ja alueella toimivien muiden hankkeiden kautta. Hankeviestinnässä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia viestintäkanavia (lehtiartikkelit, www-sivut, somekanavat, esitteet, infotilaisuudet, esittelyt ym.). Hankkeelle rekrytoidaan muutamia kohderyhmään kuuluvia alueellisia yhteyshenkilöitä, joiden kautta hankeinfo leviää ja jotka voivat ohjata maaseutuyrittäjiä hankkeen toiminnan piiriin. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa on oltu yhteydessä kohderyhmän edustajiin, eri järjestöihin, seurakuntiin ja aihepiirin alueellisten hankkeiden projektihenkilöstöön.
Välilliseen kohderyhmään kuuluvat ne yrittäjien läheiset,jotka eivät työskentele yrityksessä sekä paikalliset yhteistyökumppanit ja verkostot. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun asukkaat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 299 996
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 273 289
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 987
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 364 379
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Kehys-Kainuun, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Oulun, Kajaanin, Haapavesi-Siikalatvan, Ylivieskan
Kunnat: Utajärvi, Kärsämäki, Raahe, Siikalatva, Ylivieska, Oulainen, Kempele, Muhos, Siikajoki, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Taivalkoski, Ristijärvi, Paltamo, Hailuoto, Lumijoki, Oulu, Alavieska, Suomussalmi, Merijärvi, Kalajoki, Ii, Tyrnävä, Kuusamo, Haapajärvi, Haapavesi, Kajaani, Vaala, Pyhäntä, Pyhäjoki, Pudasjärvi, Sotkamo, Nivala, Liminka, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 60
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 72
Suunniteltu: 260
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 8 |
| Hankkeessa kunnioitetaan luontoa ja eläimiä (Green Care toimintaideologia) sekä edistetään kestävää kehitystä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 7 |
| Hanke huomioi luonnon suojelemisen, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen toiminnassaan. Ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaiseen maaseutuun ja maatalouteen (esim. tulevaisuuden viljelykasvit, sääolosuhteiden vaikutukset ym.) joten tietoisuuden lisääminen riskeistä on tärkeää. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 8 |
| Green caressa oleellinen lähtökohta on luonnon, eliöiden ja kasvillisuuden monimuotoisuuden vaaliminen ja ympäristön hyvinvoinnista huolehtiminen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 6 |
| Hankkeessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti ympäristön hyvinvointi ja sen edistäminen (erityisesti Green Care toiminnan ansiosta). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 7 | 7 |
| Hankkeessa huomioidaan Natura 2000 ohjelma ja erityisesti luontomatkailun ja lähivirkistyksen aiheuttamat tekijät. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 6 |
| Hankkeessa toimitaan pääosin aineettomien tuotteiden ja palveluiden parissa. Digitaaliset materiaalit vähentävät jätteiden määrää välittömästi ja välillisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Green care -periaatteisiin liittyy luonnon ja toimintaympäristöjen hyvinvointi, jota kautta myös uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee huomioiduksi hankkeessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteet lisäävät maaseudun yrittäjien työhyvinvointia ja tuottavuutta. Lisäksi Green Care toimintamalli auttaa eri toimijoiden elinkeinon kestävää rakentamista. Green Care mahdollistaa esimerkiksi maaseutuyrittäjien toiminnan laajentamista ja kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeen myötä maaseutuyrittäjien työkyky ja hyvivnvointi paranevat, jolloin heillä on paremmat edellytykset menetyksekkään ja tuottavan liiketoiminnan harjoittamiseen ja sen kehittämiseen. Lisäksi Green Care on uusi toimintamalli, joka auttaa eri toimijoiden elinkeinon rakentamista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Hankkeen kohdealueen etäisyydet ovat pitkät, mutta hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon erilaisia verkkoalustoja, skype-kokouksia ja digitaalisia palveluja. Hanke painottaa myös lähiympäristön näkemistä ja kokemista voimaannuttavana ja virkistävänä ympäristönä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke edistää maaseutuyrittäjien hyvinvointia ja vaikuttaa siten myös heidän lähiyhteisönsä hyvinvointiin positiivisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Green care -toiminnot sopivat kaikille, joten niitä tuodaan esiin kaikkien yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa edistäen. Hankkeessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvonäkökulma. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen myötä maaseudulla tapahtuva yritystoiminta vahvistuu, ja sillä on puolestaan positiivista vaikutusta alueen elinkeinoelämään ja vetovoimaisuuteen. Hanke vahvistaa maaseutukulttuuria ja maaseudun elinvoimaisuutta. Kulttuurisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta luonto ja eläimet ovat luonteva ja neutraali toimintaympäristö. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Hanke nostaa esiin maaseudun potentiaalia sekä yritystoiminnan että elinympäristön näkökulmista. Suomalaisella maaseutukulttuurilla on annettavaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Green care toiminta sitoo yhteen maaseutua ja kulttuuria. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 8 |
| Green Care osaamiseen liittyy olennaisesti ympäristöosaaminen ja luonnon ainutlaatuisuuden ja arvon tunnistaminen ja kunnioittaminen. Hankkeessa painotetaan kauttaaltaan kestävän kehityksen periaatteita. | ||
Hankkeen toiminnan tarkoitus oli ennaltaehkäisevästi tukea maaseutuyrittäjien työkykyä ja hyvinvointia. Hankkeen toiminnassa huomioitiin myös yritysten työntekijät. Toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi hankkeessa käytiin useita keskusteluja maaseudulla toimivien yrittäjien ja kehittäjätahojen kanssa. Keskustelujen tarkoituksena oli tunnistaa keskeisiä maaseutuyrittäjien yritystoimintaa kuvaavia piirteitä ja mahdollisia toimintaympäristöstä tai yrittäjän ominaisuuksista nousevia haasteita menestyvän liiketoiminnan
kannalta. Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen kokonaisuutta suunniteltiin kohderyhmään kuuluvien yritysten toiminnassa tunnistettujen vaikeuksien pohjalta. Usein kyseessä oli pienyritystoimintaan tai yksinyrittäjyyteen liittyvät asiat. Yrittäjiltä suoraan nousseet
toiveet koskivat mm. seuraavia teemoja: markkinoinnin uudet menetelmät, itsensä johtaminen, talouden hallinta, henkilöstöjohtaminen ja sisäinen viestintä, GreenCare -toiminta. Hankkeessa pyrittiin vastaamaan yrittäjien todellisiin
tarpeisiin yrityskohtaisten toimenpiteiden avulla. Työyhteisövalmennusten sisällöt ja toteutus räätälöitiin yhdessä yrittäjien kanssa heidän tarpeistaan lähtien.
Vertaisryhmässä samoja asioita kokeneet ihmiset tapaavat toisensa kokemusten jakamisen, kuuntelun ja keskustelun merkeissä. Yrittäjien teemalliset tapaamiset mahdollistavat toisilta oppimisen ja keskinäisen tuen. Vertaistuen verkostot eivät välttämättä synny itsestään, vaan usein niiden käynnistämiseen tarvitaan ulkopuolista tukea. Maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen
-hanke järjesti webinaareja ja verkkokoulutuksia, joihin osallistuminen oli vaivatonta Kainuunja Pohjois-Pohjanmaan eri laidoilta. Webinaareissa käsiteltiin esimerkiksi palautumista, luonnon hyvinvointivaikutuksia, työnohjausta ja tavoitteiden asettamisen taitoa.