RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21624, ENTER -Elämässä eteenpäin!

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

ENTER -Elämässä eteenpäin! -hanke on alueellinen, Keski-Pohjanmaalla ajalla 1.4.2019- 28.2.2022 (35 kk) toteutettava hanke. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite.

Hankkeessa on kaksi kohderyhmää. Varsinaisen kohderyhmän muodostavat 16-45 –vuotiaat nuoret ja aikuiset, joilla on riippuvuusongelma ja merkittävä syrjäytymisen uhka tai he ovat jo hyvin pitkälle syrjäytyneet yhteiskunnan eri areenoilta. Useilla heistä on opiskelu keskeytynyt ja he ovat työelämän ulkopuolella. He kiinnittyvät huonosti nykyiseen palvelutarjontaan ja tarvitsevat yksilöllistä tukea ja räätälöityjä sosiaali-, terveys ja muita palveluja. Toimijakohderyhmä muodostuu julkisen sektorin, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa työskentelevistä ja yhteistyötahoista, jotka kohtaavat työssään ja toiminnassaan asiakaskohderyhmää.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa riippuvuusongelmaisten 16-45 –vuotiaiden keskipohjalaisten sosiaalista osallisuutta ja parantaa heidän toiminta- ja työkykyään niin, että heidän mahdollisuutensa edetä opiskelu- ja työelämään valmentaviin palveluihin paranevat.

Osatavoitteet
a) Varsinaisen kohderyhmän tavoittavan toimintamallin kehittäminen, kokeilu, arviointi ja juurruttaminen.
b) Varsinaisen kohderyhmän kanssa toimivien monitoimijaisen yhteistyön ja osaamisen kehittäminen (toimijakohderyhmä) asiakaskohderyhmätyöhön
c) Vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijatoiminnan roolin vahvistaminen.

Hankkeen tavoitteet saavutetaan seuraavien toimenpiteiden avulla:
1.Kehitetään yhdessä varsinaisen kohderyhmän kanssa Keski-Pohjanmaan alueelle matalan kynnyksen liikkuva toimintamalli ja palveluja. Otetaan em. toimintamalli hankkeen aikana käyttöön.
2. Koordinoidaan ja räätälöidään varsinaiselle kohderyhmälle yksilöllisiä tukimuotoja (esim. työvalmennukseen valmentavaa ohjausta ja tukea, yksilöllistä tukea riippuvuudesta kuntoutumisen tueksi, kokemusasiantuntijakoulutuksia, atk-korttikoulutuksia, hygieniapassikoulutuksia, ensiapukoulutuksia, mielenterveyden ensiapukoulutuksia, ruoanlaittokursseja jne yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan) ryhmätoimintaa sekä osallisuutta edistäviä toimintoja, jotka vahvistavat heidän opinto- ja työelämävalmiuksiaan. Hyödynnetään mahdollisimman pitkälle olemassa olevia palveluja ja eri toimijoiden verkostoja ja foorumeita.
3. Vertaistoimijoiden sekä kokemusasiantuntijatoiminnan roolin ja toimintavalmiuksien vahvistaminen Keski-Pohjanmaalla riippuvuusongelmaisten tueksi.
4. Lisätään riippuvuusongelmaisten kanssa työskentelevien julkisen sektorin toimijoiden ja monitoimijaisen yhteistyöhön osallistuvien tahojen osaamista riippuvuusongelmaisia osallistavista, etsivän, jalkautuvan ja varhaisen tuen toimintamuotoja sekä heidän työelämävalmiuksiaan kokonaisvaltaisesti tukevista toimenpiteistä. Ao. osaamisen kehittäminen on muuta, kuin organisaation tavanomaista täydennyskoulutusta.
5. Hankkeen käynnistyessä laaditaan viestintäsuunnitelma. Viestinnässä kiinnitetään erityistä huomiota varsinaisen kohderyhmän tavoittamiseen.
6. Hankkeen käynnistyessä laaditaan yhdenvertaisuussuunnitelma.
7. Selvitetään mahdollisuudet kytkeä Terveysneuvontapiste Vaihtarin -toimintaa hankkeen tuella perustettavan matalan kynnyksen jalkautuvan tukitoiminnan yhteyteen.
8. Hankkeen toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan.
9. Keski-Pohjanmaan julkisen palvelutuotannon työntekijöiden ja monialaisen yhteistyöverkoston toimijoiden valmiuksia ja osaamista kehitetään järjestämällä heille koulutusta hankkeessa toimiviksi arvioitujen, kohderyhmän osallisuutta ja työelämävalmiuksia vahvistavien toimintamallien mukaiseen toimintaan.
10. Hankkeessa toimiviksi osoittautuneet hyvät käytännöt sekä osallisuutta ja työelämävalmiuksia vahvistavat toimintamuodot kuvataan ja vahvistetaan käyttöön otettaviksi.
11. Hankkeessa käyttöönotettu ja kehitetty toimintamalli kuvataan ja juurrutetaan hankkeen aikana Keski-Pohjanmaalle.

Hankkeen tuloksena:
1. Hankkeen toimintaan osallistuvien keskipohjalaisten 16-45-vuotiaiden riippuvuusongelmaisten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kuntoutuminen käynnistyy. Heidän elämänhallintansa vahvistuu kokonaisvaltaisesti (esim. päivärytmi, itsestä huolehtiminen, omien asioiden hoitaminen). Kohderyhmän arjen asioita saadaan hoidettua ja he pääsevät sellaisten palvelujen piiriin, jotka parantavat heidän tilannettaan. Mahdollisuudet ja valmiudet kohti opiskelua- ja työllistymispolkua paranevat. Myös riippuvuuksista kuntoutuminen käynnistyy. Kohderyhmän osallisuus ja sosiaaliset kontaktit kasvavat.
2. Keski-Pohjanmaalle kuvataan ja juurrutetaan hankkeen aikana toimiva malli varsinaisen kohderyhmän osallistamiseksi ja tukemiseksi kohti opinto- ja työelämävalmiuksia.
3. Julkinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja monitoimijainen yhteistyöverkosto kehittyy vastaamaan paremmin kohderyhmän tarpeita ja palvelujen vaikuttavuus kasvaa.
4. Monialainen yhteistyö kohderyhmän kanssa toimivien kesken vahvistuu.
5. Vertaistoimijoiden sekä kokemusasiantuntijatoiminnan rooli ja toimintavalmiudet vahvistuvat Keski-Pohjanmaalla riippuvuusongelmaisten tueksi. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa on käytössä hankkeessa kehitetty toimintamalli vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseksi.
6. Terveysneuvontapiste Vaihtarin toimintamalli on kehittynyt ja tavoittaa aiempaa paremmin palvelun tarpeessa olevia.

Pitkällä aikavälillä varsinaisen kohderyhmän matalan kynnyksen toimintaan osallistuvien sosiaaliset, psyykkiset ja fyysiset haitat ja kuolemanvaara vähenevät, heidän rikollisuutensa vähenee, heidän kuntoutumisensa etenee, osallisuus lisääntyy, sosiaaliset kontaktit kasvavat. Palvelujen vaikuttavuus kasvaa ja järeimpien korjaavien palvelujen käyttö vähenee.

Hankkeen yhteistyötahoina ovat:
Keski-Pohjanmaan kuntien (Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) etsivä nuorisotyö, Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (=TYP), Kokkolan suomalaisen seurakunnan diakoniatyö, päihde-kriminaali- ja katulähetystyö, Kokkolan Päiväkeskustoiminta ry, Kokkotyö-säätiö, Keski-Pohjanmaan kokemusosaamisen ohjausryhmä (=KPKOOS), PRO SOS –Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa -hanke, LUmOaVA –hanke, Liikkuva Verna –hanke ja Tolkkupaja-hanke.
Hankkeen aikana on mahdollista tulla mukaan lisää yhteistyökumppaneita. Hankkeessa pidetään avoimena mahdollisuus, että yhteistyötahoja tulee mukaan lisää vielä hankkeen käynnistyttyä, mikäli se on tarkoituksenmukaista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinainen (asiakas)kohderyhmä
16-45 –vuotiaat nuoret ja aikuiset, joilla on riippuvuusongelma ja merkittävä syrjäytymisen uhka tai he ovat jo hyvin pitkälle syrjäytyneet yhteiskunnan eri areenoilta. Useilla heistä on opiskelu keskeytynyt ja/tai he ovat työelämän ulkopuolella. He kiinnittyvät huonosti nykyiseen palvelutarjontaan ja tarvitsevat yksilöllisesti räätälöityjä sosiaali-, terveys ja muita palveluja.

Toimijakohderyhmä
Julkisen sektorin palveluissa työskentelevät ja muut yhteistyötahot, jotka kohtaavat asiakaskohderyhmää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Riippuvuusongelmaisten, opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevien 16-45-vuotiaiden henkilöiden perheet, lapset ja muut läheiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 605 606

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 553 211

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 807 475

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 737 615

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan, Kaustisen

Kunnat: Kokkola, Veteli, Kaustinen, Kannus, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Halsua

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Euroopan unioni on sitoutunut toiminnassaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Myös Suomen rakennerahastotoiminnassa editetään tasa-arvopolitiikkaa mm. integroimalla sukupuolinäkökulma kaikkiin rakennerahastosta rahoitettaviin kehittämishankkeisiin. Syrjäytymisvaarassa olevista ja syrjäytyneistä suurempi osa on miehiä kuin naisia. Miehillä on myös erilaisia riippuvuuksia tilastojen mukaan enemmän kuin naisilla. Myös asunnottomista suurempi osa on miehiä kuin naisia. Sukupuolinäkökulman lisäksi hankkeessa on kiinnitettävä huomiota myös erilaista etnistä taustaa, ikää, seksuaalista suuntautuneisuutta ja uskonnollista vakaumusta edustaviin asiakaskohderyhmään kuuluviin. Hankkeen aikana pyritään suunnittelemaan, ottamaan käyttöön ja kehittämään asiakaskohderyhmän tavoittava matalan kynnyksen toimintamalli sukupuolineutraalisti, mutta huomioiden eri sukupuolten tarpeita ja näkemyksiä. Hankkeessa suunniteltavalle ja käyttöönotettavalle mallille on tarvetta sekä miehillä että naisillä, niin asiakas- kuin toimijakohderyhmässä. Julkisissa palveluissa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevistä, ao. asiakaskohderyhmää kohtaavista suurempi osa on naisia kuin miehiä. Sukupuolinäkökulma on pidettävä vahvasti esillä myös toimijakohderyhmälle suunnattavissa toimenpiteissä. Ohjausryhmän, hankehallinnon ja hanketyöntekijöiden vastuulla on huolehtia, että tämä toteutuu hankkeen eri vaiheissa. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa on yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jota sen hyväksymisen jälkeen noudatetaan kuntayhtymän toiminnassa. Hankkeelle laaditaan myös sen käynnistyessä yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa pyritään tiedostamaan ja suunnittelemaan toimenpiteitä sukupuolinäkökulman, erilaisen etnisen taustan, iän, seksuaalisen suuntautuneisuuden ja uskonnollisen vakaumuksen huomioimiseksi ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollistamiseksi.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen asiakaskohderyhmään kuuluu eri sukupuolten edustajia. Hankkeeseen ohjautuvasta asiakaskohderyhmästä on ennakkoon tilastotietojen perusteella arvioituna suurempi osa miehiä kuin naisia, sillä riippuvuusongelmat ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Hankkeen asiakaskohderyhmään kohdistuvat työmenetelmät ja toimenpiteet suunnitellaan niin, että toiminnassa otetaan huomioon eri sukupuolten erilaisia tarpeita ja näkemyksiä. Myös hankkeen toimijakohderyhmään kuuluu eri sukupuolten edustajia. Toimijakohderyhmään kohdistuvat toimenpiteet suunnitellaan myös niin, että toiminnassa otetaan huomioon eri sukupuolten erilaiset tarpeet ja näkemykset. Tärkeää on myös, että toimijakohderyhmä hankkeen aikana on/tulee tietoiseksi tarpeesta huomioida omassa työssään asiakaskohderyhmän eri sukupuolten tarpeita ja näkemyksiä. Hankkeen aikana pyritään siihen, että hanketyöhön ja kokemusasiantuntijaksi rekrytoidaan sekä ohjausryhmään nimetään eri sukupuolten edustajia. Hankkeessa pyritään edistämään eri sukupuolten tasapuolista osallistumista hankkeen toteuttamiseen, (asiakaskohderyhmä, toimijakohderyhmä, hankehallinto ja hanketyöntekijät, ohjausryhmä) toimintaan. Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen eri vaiheissa (viestintä, suunnittelu, toteutus, arviointi, kehittäminen ja juurruttaminen). Hankkeen seuranta- ja arviointitietojen keräämisessä ja raportoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tiedot eritellään ja vaikutuksia analysoidaan eri sukupuolten osalta. Valtavirtaistaminen huomioidaan hankkeen eri vaiheissa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite. Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet kohdistuvat tasapuolisesti eri sukupuoliin. Hankkeen päätavoitteena on riippuvuusongelmaisten nuorten ja aikuisten osallisuuden sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien tukeminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	3
Hankkeessa suunnitellaan, otetaan käyttöön, kehitetään, arvioidaan ja juurrutetaan matalan kynnyksen liikkuva toimintamalli. Toiminnnassa pyritään toteuttamaan kestävän kehityksen periaatteita. Kehittämistyössä hyödynnetään digitaalisuutta (sähköinen viestintä, sosiaalinen media). Sosiaalinen media tavoittaa hyvin myös hankkeen asiakaskohderyhmää. Digitaalinen viestintä ei kuluta luonnonvaroja yhtä paljon kuin perinteisemmät viestinnän keinot. Hankkeen toiminnassa pyritään käyttämään etäyhteyksiä mahdollisimman paljon mm. hankejohdon ja hanketyöntekijöiden keskinäisessä yhteistyössä. Hankkeessa aikataulutetaan ja resursoidaan eri toiminnot huolella, jotta resurssit ovat tehokkaassa käytössä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	3
Hanke ei suoranaisesti vähennä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Hankkeessa pyritään siihen, että matalan kynnyksen liikkuvan toimintamallin suunnittelussa ja toteutuksessa julkista liikennettä ja kimppakyytejä, jotta ei turhaan rasiteta luontoa. Myös etäyhteyksiä hyödyntämällä on mahdollista vähentää hankkeen toiminnoissa fyysistä liikkumista. Monitoimijaista toimintaa kehittämällä on mahdollista ottaa paikalliset resurssit tehokkaampaan käyttöön ja osaltaan vähentää liikkumista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	1
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta kasvillisuuteen, elöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeessa pyritään kuitenkin luonnonvarojen kestävään käyttöön ja hankkeessa muodostuvan jätteen minimointiin. Asiakaskohderyhmän toiminnoissa hyödynnetään luonnon monimuotoisuutta kohderyhmän elämänhallinnan ja osallisuuden tukemiseksi (esim. mahdollisuuksien mukaan luonnossa liikkuminen, retkeily, marjastus jne).
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen toiminta ei suoranaisesti vaikuta pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan ja kasvuhuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hanke ei suoraan vaikuta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	4	3
Hankkeessa pyritään minimoimaan jätteiden määrää (esim. paperitulosteet mahdollisimman vähäisiksi) ja painottamaan sähköistä tiedottamista sekä etäyhteyksien käyttöä. Asiakaskohderyhmän kanssa toimittaessa painotetaan kierrätystä, materiaalien hyötyköyttöä sekä energia- ja materiaalitehokkuutta esim. ryhmätoiminnoissa ja yksilöohjauksessa. Pääpaino on ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeen toiminta ei suoranaisesti vaikuta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	1
Hankkeessa toteutetaan hankkeen toiminnalle asetettuja ohjeistuksia mm. hankintamenettelyjen osalta, hyödynnetään etäyhteyksiä, tehostetaan tilojen käyttöä hyödyntämällä muussa käytössä olevia toimitiloja, vahvistamaan asiakaskohderyhmän osallisuutta ja toimijakohderyhmän monitoimijaisuutta sekä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä. Nämä osaltaan edistävät yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa taloudellista ja kestävää kehitystä. Hankkeen toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia resursseja huomioiden kilpailulainsäädäntö ja rahoittajan ohjeistukset.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	6	3
Hankkeen toiminta painottuu aineettomiin tuotteisiin ja palveluihin (ihmisten välinen vuorovaikutus, matalan kynnyksen toimintamalli, monitoimijainen yhteistyö,kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen). Käyttöön otettava matalan kynnyksen toimintamalli on hyödynnettävissä myös muissa palveluissa.
Liikkuminen ja logistiikka	3	2
Hankkeessa käytetään mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuneuvoja ja kimppakyytejä. Lisäksi toteutetaan puhelin- ja etäkokouksia mahdollisuuksien mukaan. Kokouspaikat pyritään valitsemaan niin, että ne ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa. hankkeessa kuitenkin painottuu sosiaalinen vuorovaikutus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hankkeessa tuetaan asiakaskohderyhmän osallisuutta ja parannetaan heidän toiminta- ja työkykyään niin, että heidän mahdollisuutensa edetä opiskelu- ja työelämään valmentaviin palveluihin paranevat. Pyritän vahvistamaan asiakaskohderyhmän elämänhallintaa kokonaisvaltaisesti. Hankkeen asiakaskohderyhmä on syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytynyt. Asiakaskohderyhmän kanssa toimivien monitoimijaisen yhteistyön ja osaamisen kehittäminen sekä vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijatoiminnan roolin vahvistaminen edistää osaltaan hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	7	5
Hankkeessa suunnitellaan, otetaan käyttöön, kehitetään, arvioidaan ja juurrutetaan matalan kynnyksen toimintamalli, jossa kiinnitetään erityistä huomita yhdenvertaisuuteen ja asiakaskohderyhmän tavoittamiseen. Asiakaskohderyhmään kuuluvat ovat heikossa asemassa. Ympäröivä yhteiskunta suhtautuu heihin usein kielteisesti. Asiakaskohderyhmän ja toimijaryhmän välinen luottamus voi vahvistua vain kiinnittämällä erityistä huomiota yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvon edistämiseen. Tasa-arvon edistämiseksi huomioidaan sukupuolinäkökulman lisäksi myös erilaiset etniset taustat, ikä, seksuaalinen suuntautuneisuus ja uskonnollisia vakaumuksia mahdollisuuksien mukaan. Hankkeen toteuttamisessa korostetaan valtavirtaistamisnäkökulmaa. Ks. myös kohta 13.1 Sukupuolten tasa-arvo. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että matalan kynnyksen, liikkuva toimintamalli tavoittaa asiakas- ja toimijakohderyhmää koko maakunnan alueella, sekä taajamissa että syrjäkylillä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	5
Hanke edistää matalan kynnyksen, liikkuvan toimintamallin avulla yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tarjoamalla ryhmätoimintoja (esim. retket, toiminnalliset kokoontumiset) sekä yksilöllistä tukea ja ohjausta. Motivoidaan asiakaskohderyhmää osallistumaan em. toiminnan suunnitteluun. Tämä osaltaan lisää asiakaskohderyhmän osallisuutta ja parantaa heidän toiminta- ja työkykyään niin, että heidän mahdollisuutensa edetä opiskelu- ja työelämään valmentaviin palveluihin paranevat. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoimijuuden hyvödyntämisen kehittäminen osaltaan tukee edellä mainittua asiakaskohderyhmän luottamuksen ja saavutettavuuden lisäämiseksi uutta toimintamallia kohtaan. Asiakaskohderyhmää osallistetaan mukaan toimintamallin ja toteutettavien toimintojen suunnitteluun. Heidän kokemuksensa ovat keskeisiä arvioitaessa hankkeen vaikuttavuutta. Hankkeen toiminnot kohdistuvat heikoimmassa asemassa olevaan asiakasryhmään.
Kulttuuriympäristö	1	1
Hanke vaikuttaa kulttuuriympäristöön erityisesti asiakaskohderyhmän osallisuutta lisäämällä. Toimittaessa asiakaskohderyhmän kanssa hyödynnetään mahdollisuuksian mukaan erilaisia kulttuuriympäristöjä. Hankkeen toiminnassa kulttuuriympäristöjä, esim. maisemat, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta.
Ympäristöosaaminen	0	1
Ympäristöosaaminen ei varsinaisesti kuulu hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeessa pyritään kuitenkin välillisesti tuomaan tietoisuuteen etäyhteyksien ja yhteisöllisen sosiaalisen median hyödyntämisen myönteisiä ympäristövaikutuksia. Asiakaskohderyhmän kanssa toimittaessa hyödynnetään ympäristöosaamista tuettaessa kokonaisvaltaisesti heidän elämänhallintaansa. Ympäristön arvostaminen yhteisenä voimavarana ja resurssina vahvistuu tätä kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

ENTER -Elämässä eteenpäin! -hanke on alueellinen, Keski-Pohjanmaalla ajalla 1.4.2019- 31.7.2022 toteutettu kehittämishanke, jota on hallinnoinut Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite (Soite). Hankkeen kohderyhmän ovat muodostaneet 16-45-vuotiaat keskipohjalaiset, joilla on riippuvuus ja merkittävä syrjäytymisen uhka tai he ovat jo pitkälle syrjäytyneet yhteiskunnan eri areenoilta. Heistä useiden opinnot ovat keskeytynyt ja he ovat työelämän ulkopuolella. He myös kiinnittyvät usein huonosti palvelutarjontaan ja tarvitsevat yksilöllistä tukea ja räätälöityjä sosiaali-, terveys ja muita palveluja. Hankkeen toimijakohderyhmän on muodostunut julkisen sektorin, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa työskentelevistä ja yhteistyötahoista, jotka kohtaavat työssään ja toiminnassaan asiakaskohderyhmää.

Tavoitteena hankkeessa on ollut vahvistaa riippuvuuksista toipuvien 16-45 –vuotiaiden keskipohjalaisten nuorten ja aikuisten sosiaalista osallisuutta ja parantaa heidän toiminta- ja työkykyään niin, että heidän mahdollisuutensa edetä opiskelu- ja työelämään valmentaviin palveluihin paranevat. Päätavoite on jaoteltu seuraaviin osatavoitteisiin:
1) Varsinaisen kohderyhmän tavoittavan matalan kynnyksen, liikkuvan päihdetyön toimintamallin kehittäminen, kokeilu, arviointi ja juurruttaminen
2) Varsinaisen kohderyhmän kanssa toimivien monitoimijaisen yhteistyön ja osaamisen kehittäminen (toimijakohderyhmä) asiakaskohderyhmätyöhön
3) Vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijatoiminnan roolin vahvistaminen.
Tässä tiivistelmässä hankkeen toimintaa ja tuloksia tarkastellaan osatavoitteittain.

1.Osatavoite: Varsinaisen kohderyhmän tavoittavan matalan kynnyksen, liikkuvan päihdetyön toimintamallin kehittäminen, kokeilu, arviointi ja juurruttaminen

Varsinaista kohderyhmää tavoitettiin etsivän työn, matalan kynnyksen ryhmätoiminnan ja sidosryhmäyhteistyön kautta. Vuoden 2021 aikana todettiin, että matalan kynnyksen ryhmätoiminta ei tavoita siihen panostettaviin resursseihin nähden riittävästi riippuvuuksista toipuvia, ja valmisteltiin matalan kynnyksen monialaisesti toteutettavan ryhmätoiminnan malli. Tavoitteena on, että resursseja yhdistelemällä pystytään jatkossa toteuttamaan matalan kynnyksen monialaisena yhteistyönä toteutettavaa ryhmätoimintaa useammalla paikkakunnalla ja tavoittamaan näin nykyistä enemmän tukea tarvitsevia.

Hankkeessa valmisteltiin ja otettiin käyttöön matalan kynnyksen jalkautuvan päihdetyön työparityön malli. Mallin valmisteluun osallistui toimijoita Soiten päihde- ja riippuvuuspalveluista, mielenterveyspalveluista, aikuissosiaalityöstä ja ENTER-hankkeesta. Lisäksi myös kokemustoimijoista koostuva kehittäjäasiakasryhmä kommentoi mallia sen eri vaiheissa. Malli on kuvattu mallina, joka on mahdollista ottaa käyttöön myös muissa sosiaali- ja terveydenhuollon jalkautuvissa palveluissa.

Moni riippuvuuksista toipuva on asiakkaana useissa eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja asiakkaalle palveluja tuottavat tahot eivät ole aina tietoisia muista asiakkaan palveluista. Lainsäädäntö edellyttää asiakkaan suunnitelman laatimista, jos se ei ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelmia laaditaan, mutta usein palvelukohtaisesti. Hankkeessa tuotettiin mallinnus, jossa kuvataan monipalvelusuunnitelman yhteinen tietosisältö, monipalvelusuunnitelman tekemisen prosessi asiakkaan luvalla osana monipalveluprosessia, monialaista yhteistyötä selkeyttävät roolit ja tehtävät sekä ehdotus monipalvelusuunnitelman toteuttamiseksi Soitessa. Monipalvelusuunnitelman käyttöönotto etenee ENTER-hankkeen jälkeen Soite 2.1 sote-keskus –hankkeen toimesta kokeiluvaiheeseen lokakuun 2022 lopussa.

Hankkeessa selvitettiin myös Keski-Pohjanmaalle soveltuvaa liikkuvan terveysneuvonnan mallia ja selvitettiin mahdollisuuksia kytkeä Terveysneuvontapiste Vaihtarin -toimintaa matalan kynnyksen jalkautuvan tukitoiminnan yhteyteen. Hanke järjesti verkon välityksellä tutustumistilaisuuksia eri puolilla Suomea toteutettavaan liikkuvaan terveysneuvontaan ja valmisteli mallin, joka soveltuu Keski-Pohjanmaalle. Mallia kokeiltiin vajaan neljän kuukauden ajan vuonna 2022 yhdessä pisteessä sekä Lestijoki- että Perhonjokilaaksoissa viikoittain.

Hankkeen asiakkaiden tueksi on koordinoitu ja räätälöity yksilöllisiä tukimuotoja, tehty asiakastyötä ja asiakkaan tilanteeseen liittyen monialaista yhteistyötä muiden palvelujen ja tahojen kanssa. Asiakastyössä hyödynnettiin mahdollisimman pitkälle olemassa olevia palveluja ja eri toimijoiden verkostoja ja foorumeita. Lisäksi asiakkaiden toiminta- ja työkyvyn sekä osallisuuden edistämiseksi toteutettiin pienimuotoisia koulutuksia. Hankkeen toimenpiteenä koulutettuja kokemusasiantuntijoita osallistui myös koulutuksiin, joissa oli sote-alan ammattilaisia ja yhteistyötahoja. Hankkeen toimintaan osallistuneiden keskipohjalaisten riippuvuuksista toipuvien psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kuntoutuminen on käynnistynyt, heidän elämänhallintansa vahvistunut kokonaisvaltaisesti. Monilla mahdollisuudet ja valmiudet kohti opinto- ja työllistymispolkua ovat parantuneet. Kohderyhmän osallisuus ja sosiaaliset kontaktit ovat kasvaneet.

2.Varsinaisen kohderyhmän kanssa toimivien monitoimijaisen yhteistyön ja osaamisen kehittäminen (toimijakohderyhmä) asiakaskohderyhmätyöhön

Tämän osatavoitteen edistämiseksi hanke koordinoi eri työryhmiä, järjesti koulutuksia ja tutustumiskäyntejä toimijakohderyhmän osaamisen kehittämiseksi. Hanke on lisännyt riippuvuusongelmaisten kanssa työskentelevien julkisen sektorin toimijoiden ja monitoimijaisen yhteistyöhön osallistuvien tahojen osaamista riippuvuusongelmaisia osallistavista, etsivän, jalkautuvan ja varhaisen tuen toimintamuotoja sekä heidän työelämävalmiuksiaan kokonaisvaltaisesti tukevista toimenpiteistä. Ao. osaamisen kehittäminen on ollut muuta, kuin organisaation tavanomaista täydennyskoulutusta. Hankkeen toimesta järjestetyt koulutukset käsittelivät mm. riippuvuuksien puheeksiottoa, osallisuuden edistämistä ja asiakkaan kokemusnäkökulmaa. Asiakkaan suunnitelma – työkokoussarja (ks. osatavoite 1) edisti myös osaltaan toimijakohderyhmän osaamista. Hankkeen järjestämissä koulutuksissa on aina ollut esillä asiakkaan näkökulma, useimmin kokemusasiantuntijan puheenvuoroina. Se on avannut myös toimijakohderyhmälle (ammattilaisille) asiakkaan kokemusta palvelusta ja kohtaamisesta. Monialainen yhteistyö kohderyhmän kanssa toimivien kesken on vahvistunut.

3.Vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijatoiminnan roolin vahvistaminen

Hankkeen toimesta laadittiin Soiteen Kokemustoiminnan malli. Malliin on kuvattu kokemustoiminnan taustaa, toimintaa ohjaavat arvot ja lähtökohdat, tavoitteet, tehtävät, yhteistyötahot, rakenne ja prosessikuvaus ja lisäksi on työstetty kokemustoiminnan toimeksiantosopimuslomake, rekisteriseloste ja raportointilomake. Mallista on tiedotettu laaditun Kokemustoiminnan ABC- esitteen ja tallenteen avulla, jalkautuen työyhteisöihin sekä koulutuksissa ja esittelytilaisuuksissa. Malli on otettu käyttöön 5/2021 ja sen toteutus ja seuranta on siirtynyt jo vuoden 2021 lopulta lukien nimetylle seuranta- ja arviointiryhmälle. Soiteen on myös nimetty kokemustoiminnan yhteyshenkilö. Vertaistoimijoiden sekä kokemusasiantuntijatoiminnan rooli ja toimintavalmiudet ovat vahvistuneet Keski-Pohjanmaalla riippuvuuksista toipuvien tueksi. Asiakas- ja kokemusnäkökulmaa on hankkeen aikana tuotu esiin kaikissa kehittämistoiminnoissa. Hankkeen toimenpiteenä koulutetuista kokemusasiantuntijoista muodostettiin kehittäjäasiakasryhmä, jossa käsiteltiin hankkeessa kehitettäviä toimintamalleja. Kokemusasiantuntijoita osallistui myös asiakkaan suunnitelma –työkokoussarjaan. Lisäksi työstettiin tallenne Miten toivon tulevani kohdatuksi sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tallenteella puhuvat kokemusasiantuntijat, joilla on kokemusta useista eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja se on julkaistu tekstitettynä youtubessa https://www.youtube.com/watch?v=p_K2Q5fB96g&t=9s .

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot