Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21626

Hankkeen nimi: Varustamo

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0208916-8

Jakeluosoite: Närvikänkatu 8

Puhelinnumero: 06 825 0000

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.kpedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ETELÄAHO ANNE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Opiskeluhuollon koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.etelaaho(at)kpedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7250106

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Varustamo-hankkeen tavoitteena on kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa uudenlaisia ja ennakoivia lähestymistapoja ja ratkaisuja tukea tarvitsevien henkilöiden ja erityisesti nuorten tukemiseksi. Hankkeen toimenpiteet 1-4 ovat näitä ennakoivia lähestymistapoja. Hankkeen taustalla on eri organisaatioiden käytännön työstä syntyneet havainnot palvelujärjestelmän aukoista ja niistä haasteista, joita tukea tarvitsevat opiskelijat, ja muut nuoret kohtaavat eri nivelvaiheissa. Hankeideat ovat syntyneet ratkaisuehdotuksina käytännön tarpeisiin. Keski-Pohjanmaan ammattiopistoon hakeutuu opiskelijoita, jotka eivät kykene opiskelemaan aloilla, joihin ovat tulleet valituksi. Mm. Soveltuvuutta edellyttäviltä aloilta on poistettu pääsykokeita ja esim. Valma-koulutuksen ryhmät ovat isoja eivätkä mahdollista riittävän yksilöllisiä ja tukevia ohjauspolkuja. Erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on paljon ja tarve yksilöllisiin, räätälöityihin ja tuettuihin ratkaisuihin on ilmeinen opintojen aikana, keskeyttämistä harkittaessa tai työllistymisvaiheessa. Sama tilanne koskee etsivän nuorisotyön asiakkaita ja työttömiä, jotka ovat palvelujärjestelmän ulkopuolella ja joilta puuttuu osa- tai koko tutkinto. Yhdistämällä voimia ja toimimalla poikkihallinnollisesti voidaan saada aikaan lisäarvoa olemassa oleviin toimintamalleihin sekä luoda uusia toimintatapoja. Tehdään yhteistyötä eri organisaatioiden ja työelämän kanssa, jotta kohderyhmä saadaan ketjutettua työelämään, palvelu tarjoaa rinnalla kulkemisen ja yksilöllisen ohjauksen seuraavalle askelmalle. Osatoteuttajat toimivat tiiviissä yhteistyössä ja kaikkien osuu on merkittävä kokonaisuuden kannalta. Kpedu, Luovi ja Kokkotyö-säätiö tekevät hankkeessa kirjattuja toimenpiteitä, joista jokainen toimenpide tukee toisia toimenpiteitä. Kpedun ja Luovin yhteinen toiminta ja siinä olevat nuoret voivat hyödyntää Kokkotyö-säätiön telakka-pajaa, koska sinne voidaan ohjata nuoria, jotka eivät kykene opiskelemaan, samoin Telakka-pajalta voidaan ohjata nuoria opiskelemaan Luoviin tai Kpeduun. Koulutus- ja työelämävalmentaja toimii yhteistyössä näiden toimenpiteiden välimaastossa ohjaten Luoviin, Kpeduun tai Telakka-pajalle nuoria.

Hankkeessa hyödynnetään mukana olevien organisaatioiden tarjoamia mahdollisuuksia pilotoimalla uusia joustavia, rajapintoja yhdistäviä mahdollisuuksia ja ratkaisuja.

Hankeverkoston muodostavat Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Ammattiopisto Luovi sekä Kokkotyö-säätiö.

1. Telakka-toimintamalli Luovi ja Kpedu
Hankkeen toimesta kehitetään Telakka-toimintamalli vaativaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Hankkeessa on tarkoitus pilotoida Luovin opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella Keski-Pohjanmaan ammattiopiston perustutkintojen osatutkintoja tai koko tutkintoja. Opiskelijasta Luovi saa valtionosuuden ja korvaisi ammattiopistolle opiskelijapäivistä koituvia kuluja. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ja Luovin kanssa pedagoginen yhteistyömalli, jossa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osaamisen hankkiminen suunnitellaan ja toteutetaan KPEDUn tutkintotarjontaa ja oppimisympäristöjä hyödyntäen. Suunnitellaan yhteistyömalliin liittyvät pedagogiset ratkaisut, ohjauskäytänteet ja toimintamallien kehittäminen sekä työnjako. Tavoitteena on kehittää yhteistyömalli, jota voidaan toteuttaa koulutuksen järjestäjien perusrahoituksella hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeen toimesta resursoidaan Luovin kehittäjien sekä ammattiopiston opettajien resurssia mallintamiseen ja prosessin kuvaamiseen sekä kehittämiseen. Telakka-toimintamalin piirissä olevia nuoria voidaan ohjata myös koulutus- ja työelämätulkin palveluihin sekä telakka-pajalle, mikäli opinnot eivät suju. Telakka-pajalta voidaan ohjata nuoria myös Telakka-toimintamalliin.

2. Koulutustulkkaus Kokkotyö-säätiön valmentautujien joukossa on nuoria, jotka tarvitsevat tehostettua yksilöllistä ohjausta, tukea ja rinnalla kulkemista eri mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen avaamiseksi, jotta he voivat löytää itselleen soveltuvia koulutus- ja työllistymispolkuja jatkossa.
Kokkotyö-säätiön yksilövalmennus rajoittuu vain ohjauskeskusteluihin, eikä toimintamuotona ole pitkäkestoinen rinnallakulkeminen, minkään organisaation toimintaa ei kuulu myöskään koulutusvaihtoehtojen laajamittainen esittely toisten toiminta-alueella. Koulutustulkin työssä ei tähdätä osa-tai kokotutkintojen suorittamiseen eikä näyttöihin valmentaviin koulutuksiin. Tulkkauksen tehtävä on siis avata mahdollisuuksia ja tukea nuorta eteenpäin oman identiteetin ja vahvuuksien löytämiseksi. Tämä tehtävä ei kuulu kenenkään organisaation perustehtävään, vaan tehtävässä toimitaan organisaatiorajat ylittävällä toimintatavalla. Tulkkaajan työroolissa siis korostuu mahdollistaminen ja verkoston työtapojen miettiminen uudella tavalla, jolloin verkostotyötä on mahdollista tehdä yhä asiakaskeskeisemmin. Kokkotyö-säätiön asiakkaissa on runsaasti ns. NEET-nuoria, joilta puuttuu ammatillinen koulutus, palkallinen työkokemus ja kyky suunnitella tulevaisuuttaan ilman ulkopuolista pitkäkestoista rinnallakulkevaa apua. Kenenkään organisaation perustehtävässä ei ole resursseja tämän tyyppisen tehtävän tukemiseksi. Ilman tulkkaajan työtä nämä nuoret ovat vaarassa jäädä pitkäkestoisesti pajaympäristöön, palkkatukijaksoille tai koko yhteiskuntarakenteen ulkopuolelle. Prosessia viedään eteenpäin eri organisaatioiden yhteistyössä ja organisaatioiden nivelvaiheissa. Tulkin työroolissa korostuu uudenlaisten ja innovatiivisten toimintatapojen lanseeraaminen. Tämä on hankkeen uutuusarvo. Myös toimenpiteiden toteuttaminen vaatii rinnalla kulkemista ja tulkkausta, tätä tehtävää varten hankkeessa resursoidaan rinnalla kulkevalle koulutustulkille ohjausresurssia.
Koulutustulkki kannustaa valmentautujia osatutkintojen suorittamiseen ja on mukana rakentamassa askel askeleelta etenevää pitkäkestoisesti tuettua polkua kohti ammatillista koulutusta joko Kpeduun tai Luoviin. Koulutustulkki tekee tiivistä yhteistyötä myös Telakka-toimintamallin sekä Telakkapajan kanssa. Ohjaten myös Telakka-pajan nuoria eteenpäin kohti koulutuspolkuja. Kokkotyö-säätiön konkurssin jälkeen kohderyhmä on entistä enemmän palveluiden tarpeessa joten tehdään tiivistä yhteistyötä 8-3.2021 alkavan kuntakokeilun kohderyhmän kanssa.

3. Työelämätulkkaus KPEDU tarjoaa valmistuville tuen tarpeessa oleville.
Kpedu tarjoaa valmistuville tuen tarpeessa oleville Kpedun ja Luovin opiskelijoille työelämätulkkausta valmistumisvaiheessa. Tämän tyyppistä toimintaa ei ole Kpedussa ollut eikä se kuulu minkään organisaation perustoimintaan. Työelämätulkki on tietoinen tukityöllistymisen erilaisista vaihtoehdoista ja malleista, toimii rinnalla kulkijana seuraavalle askelmalle siirryttäessä. Toiminnassa hyödynnetään Luovin Teddy-hankkeessa luotu ohjaus- ja tukimalli, joka sovelletaan Keski-Pohjanmaan alueelle. Kokeillaan työpaikkapankin, työanalyysin ja työnantajille suunnattu tietopankin hyödyntämistä.
Nuoria autetaan etsimään ja löytämään työpaikkoja ja perehtymään työhön ja pysymään työssä. Mallissa huomioidaan työllistymisen jälkeinen ohjaus työpaikalla ja hankkeessa tuetaan työnantajia työllistymistä tukevien mallien ja kokeilujen käyttöönotossa. Työelämätulkki tekee yhteistyötä Telakka-toimintamallin sekä Telakka-pajan kanssa. Tehdään tiivistä yhteistyötä kuntakokeilun toimijoiden kanssa.


4. Telakkapaja Kokkotyö-säätiö/siirto Kpeduun 8.3.2021 alkaen. Kokkotyö-säätiön toiminta päättynyt 22.2.2021.


Kokkotyö-säätiö toteuttaa tätä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Muut hankeorganisaatiot ohjaavat nuoria telakkapajalle ja sieltä ohjataan nuoria muihin hankkeen toimenpiteisiin.
Kokkotyö-säätiöllä toiminta perustuu tekemällä oppimiseen sekä työ- ja yksilövalmennukseen. Tuettuun intensiiviseen ryhmävalmennukseen ei ole mahdollisuutta eikä resursseja perustoiminnan puitteissa. Perustoiminta sisältää työ- ja yksilövalmennuksen.

Lakisääteisiä velvoitteita työpajoilla ei ole, vaan työpajakenttä täydentää peruspalveluita ja innovoi hankkeiden kautta uusia toimintamalleja. Pääkohderyhmänä normi työpajatoiminnassa ovat pitkäaikaistyöttömät, jotka saavat työvalmennusta (opastus työhön) sekä yksilövalmennusta (lähinnä opastus palveluverkostossa, perus arjen hallintaa keskustelujen kautta). Ostopalveluilla voidaan syventää näitä peruspalveluita. Telakakkapaja-tyyppistä ryhmätoimintaa ei ole nuorille eikä muutakaan näin intensiivistä työskentelytapaa, jossa nivelvaihetta tuetaan yhteistyössä koulutusten järjestäjän ja muun verkoston kanssa. Nivelvaihetoiminta on palvelujärjestelmässä harmaata aluetta eikä se ole kenenkään perustoimintaa. Pääpaino toiminnassa on myös syrjäytymiskehityksen syventämisen ennaltaehkäisyssä. Hankkeen tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen ryhmämuotoinen palvelu tukea tarvitseville nuorille ja muille NEET-tyyppisille nuorille, mukana voi olla Kokkotyö-säätiön, Luovin, Kpedun ja etsivän nuorisotyön nuoria.
Opiskelijoiden osalta kyseessä on mahdollisuus pohtia omia vahvuuksia ja etsiä uutta suuntaa elämälle, keskeyttämisen sijaan on mahdollisuus taukotoimintaan ja silti palvelujärjestelmässä kiinnipysyminen ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Muiden nuorten kohdalla kyseessä on pajatoiminnasta poikkeava intensiivinen ohjauksellinen ryhmätoiminta.
Toiminta tukee osallistujien itseohjautuvuuden kehittymistä, kasvattaa valmiuksia ja motivaatiota seuraavien askeleiden ottamiseksi. Tavoitteena onkin nuorten syrjäytymisen ja väliinputoamisen ehkäisy. Kunkin organisaation asiakkaita varten pilotoidaan yhteinen telakkapaja, jossa on tarjolla ohjaava työntekijä Luotsi, joka auttaa asiakkaita löytämään uusia joustavia ratkaisuja kiinnittymään jatkossa osaksi yhteiskunnan rakenteita ja osallisuutta. Tämä on myös uusi toimintamalli kokonaisvaltaiseen tukeen, johon nykyinen pajaympäristö ei perustoiminnallaan kykene. Jakson alussa kartoitetaan tuen tarve ja suoritetaan arviointi sekä laaditaan suunnitelma tuen tarpeesta ja toteuttamistavasta tuki voi olla pienryhmäohjausta tai itsenäistä työskentelyä. Käsiteltäviä teemoja voivat olla oman toiminnan ohjaus, motivaation ylläpito, taloustaidot sekä mielenterveyden tukemiseen liittyvät taidot.

Hankkeen päämääränä on myös vahvistaa osallistujien olemassa olevia voimavaroja ja osaamista, parantaa sosiaalista toimintakykyä polulla kohti koulutusta tai työelämää. Ryhmätoimintaan osallistuminen edistää sosiaalista kasvua ja elämänhallintataitojen kehittymistä, vaikuttaa myönteisesti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja auttaa omien voimavarojen käyttöönotossa. Nuorten osallistaminen mukaan omien tavoitteidensa asetteluun ja toiminnan suunnitteluun sekä tulosten arviointiin tukee osallistujien aktiivisuutta, itsenäistymistä ja sitouttaa yksilöllisten ratkaisujen toteuttamiseen. Pajalla voi olla korkeintaan puoli vuotta. Ohjaavan työntekijän työparina toimii työelämätulkki, molemmat tekevät tiivistä yhteistyötä telakka-toimintamallin kanssa (Kpedu-Luovi). Kpedusta ja Luovista voidaan ohjata nuoria, joilla opinnot uhkaavat keskeytyä poissaolojen, masennuksen tai elämänhallinnan vaikeuksien takia, opiskelijat voivat olla myös sairauslomalla ja tarvita jotain aktiviteettiä arkeen. Telakka-pajasta nuori voidaan ohjata takaisin opintojen pariin Kpeduun tai Luoviin, mikäli nuori on voimaantunut pajassa ja valmis siirtymään seuraavaan vaiheeseen jatkamaan opintojaan.
Toiminta palvelee hanketta sillä, että pilotoidaan uusi toimintamalli, mitä palvelujärjestelmässä ei ole.

Intensiivinen ryhmävalmennus poikkeaa nuorten työpajojen normaalista nuorislain mukaisesta yksilö- ja työhönvalmennuksesta siinä, että ryhmä koostuu eri organisaatioiden nuorista ja intensiivistä ryhmävalmennusta ei ole palveluvalikoimassa. Normaalitoiminta koostuu työvalmennuksesta, jossa tehdään fyysistä työtä ja siihen sisältyvästä osa-aikaisesta yksilövalmennuksesta, intensiivinen ryhmävalmennus on ryhmän yhteistä valmentamista. Käsiteltäviä teemoja voivat olla oman toiminnan ohjaus, motivaation ylläpito, taloustaidot sekä mielenterveyden tukemiseen liittyvät taidot mm. musiikin tai taiteen keinoin. Hanke mahdollistaa uuden toimintavan Kokkotyö-säätiön palveluvalikoimaan. Hankkeessa haetaan ratkaisua rakenteissa oleviin ongelmakohtiin

Hankkeen päämääränä on myös vahvistaa osallistujien olemassa olevia voimavaroja ja osaamista, parantaa sosiaalista toimintakykyä polulla kohti koulutusta tai työelämää. Ryhmätoimintaan osallistuminen edistää sosiaalista kasvua ja elämänhallintataitojen kehittymistä, vaikuttaa myönteisesti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja auttaa omien voimavarojen käyttöönotossa. Nuorten osallistaminen mukaan omien tavoitteidensa asetteluun ja toiminnan suunnitteluun sekä tulosten arviointiin tukee osallistujien aktiivisuutta, itsenäistymistä ja sitouttaa yksilöllisten ratkaisujen toteuttamiseen. Jakson alussa tehdään Walmu-tai Sovari-arvioinnit samoin jakson lopussa. Pajalla voi olla korkeintaan puoli vuotta. Toiminta siiryy Kpedulle 8.3.2021 alkaen saman työntekijän ja kohderyhmän osalta.Kohderyhmään voi tulla kohdehenkilöitä myös kuntakokelun ja muiden työpajojen kautta.


Tarjotaan toimijoille koulusta Luovin kautta.
Hankkeessa haetaan ratkaisua rakenteissa oleviin ongelmakohtiin. Muutos halutaan saada aikaan ohjaustoimintaan sekä rakenteisiin.
Tuotoksena
1. Laadukkaat kuvaukset
2. Kehitetty, pilotoitu ja kuvattu Tekakka-paja-malli
3. Kehitetty, pilotoitu ja kuvattu Telakka toimintamalli
4. Kehitetty, pilotoitu ja kuvattu työllistymistä tukevia toimintamalleja.
5. Tutkimus toiminnan vaikuttavuudesta.

Varustamon muutoshakemuksen jatkoaika perustelut:
Kpedu hakee muutosta Varustamo-hankkeen toteuttamiseen Kokkotyö-säätiön konkurssin ja Koronan takia.
Jatkoajan perustelut ovat:
- Kokkotyö-säätiön talousvaikeudet Korona keväällä. Koko henkilökunta lomautettiin 1.5.-31.7.2020 välisenä aikana. Tästä jo syntyi kolmen kuukauden säästö ja palkkakulut ovat olleet odotettua pienemmät, joten hankeen henkilöstökulujen osalta hanke voisi jatkua joulukuun loppuun saakka, mikäli rahoittaja niin päättää.
- Koronan takia ei ole myöskään voitu toteuttaa suunniteltuja vapaa-aikatoimintoja siinä mittakaavassa kuin hankehakemuksessa oli. Näinollen ostopalveluista ja muista kustannuksista riittäisi rahoittajan niin päättäessä aktivointitoimenpiteitä vuoden loppuun saakka.
- Myös Kpedun osuudesta koulutus- ja työelämätulkin osuudesta ei ole voitu käyttää koko 100 %:sta osuutta, koska Tuula Paavola-Ylitalo on tehnyt myös jonkin verran muihin hankkeisiin, joten hänenkin osuutta riittää vielä syksyyn. Mikäli siirretään jonkin verran muista kuluista palkkakuluihin riittää ohjausresurssia pitkälle syksyyn,
- Luovi vakiinnuttaa Telakkatoimintamallin, mutta Luovilla on myös jonkin verran käyttämätöntä palkkakulua, joten se riittäisi hankkeen hyvien käytäntöjen levittämiseen muille koulutuksen järjestäjille syksyn aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat:
Tukea tarvitsevat nuoret opintojen keskeyttämisen, tai vaikeasti työllistyvät nuoret ammattiin valmistumisen yhteydessä.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Luovin opiskelijat, joiden opinnot uhkaavat keskeytyä ja jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen.

Kokkotyö-säätiön nuoret valmentautujat, jotka voivat siirtyä suorittamaan osa- tai koko tutkintoja, hankkeen toimenpiteissä siirtymävaiheen ohjausprosessin aikana.

Mallissa huomioidaan työllistymisen jälkeinen ohjaus työpaikalla.
Nuorisotoimen, sosiaalitoimen asiakkaat, joiden opinnot ovat jääneet kesken, jotka voivat siirtyä suorittamaan tutkinnon osia tai koko tutkintoa, hankkeen toimenpiteissä siirtymävaiheen ohjausprosessin aikana.

Mallissa huomioidaan työllistymisen jälkeinen ohjaus työpaikalla.


Kohderyhmä ohjautuu hankkeeseen etsivän nuorisotyön, sosiaalitoimen, TE-toimen, oppilaitosten ja kolmannen sektorin kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Luovin opettajat ja opiskeluhuollon henkilöstö
Kokkotyö-säätiön henkilöstö, nuorisotoimen, TE-toimiston ja sosiaalitoimen henkilöstö.
Työelämän edustajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 354 593

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 333 840

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 429 927

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 392 211

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan

Kunnat: Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Närvilänkatu 8

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 126

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Keski-Pohjanmanaan koulutusyhtymässä tehdään opiskelijaraportti vuosittain ja tasa-asrvo ja yhdenvertaisuus kysely toteutetaan joka toinen vuosi. Kysely on parhaillaan käynnissä. Ky- selyssä esiin nousseisiin puutteisiin pyritään löytämään korjaavia toimenpiteitä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Se, miten hankkeen toimenpiteet vaikuttavat naisiin ja miehiin (sukupuolinäkökulma), otetaan huomioon kaikessa hankkeen kehittämis-ja vakiinnuttamistoiminnassa. (Valtavirtaistaminen).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välien tasa-arvon edistäminen, mutta se on tärkeä osatavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Hankkeessa toiminnassa pyritään huomioimaan luonnonvarojen säästäminen sähkö, vesi, ja kierrätys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Kestävä kehitys on läpäisevänä teemana toiminnassa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta tähän.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 0
Ei vaikutusta tähän.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta tähän.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa kiinnitetään huomiota taloudellisesti kestävään toiminnan toteuttamiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta tähän.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Hankkeessa tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa työssäoppimisen ja työllistymisen tukemisen yhteydessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 1
Koulutuksen myötä syntyy osaamista joka mahdollistaa palveluiden kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Huomioidaan liikenteen aiheuttamat päästöt, joukkoliikenteen hyväksi käyttöä tehostetaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 2
Koulutusmahdollisuudet paranevat koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osalta. Työllistymis- ja osallistumismahdollisuuden paranevat hankkeiden toimenpiteiden ansiosta.
Tasa-arvon edistäminen 3 1
Hanke lisää heikommassa asemassa olevien henkilöiden koulutus ja työllistymismahdollisuuksia ja lisää näin heidän tasa-arvoa. Myös miesten ja naisten tasa-arvoon kiinnitetään huomiota.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 2
Koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien parantumisen myötä, hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus on lisääntynyt.
Kulttuuriympäristö 1 1
Opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien parantumisen myötä henkilöiden tietämys kulttuuriympäristöstä lisääntyy.
Ympäristöosaaminen 1 1
Opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien parantumisen myötä henkilöiden tietämys ympäristöstä lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteen oli saavuttaa 126 osallistujaa, hankkeen päättyessä osallistujia oli 134 ja heistä on 131 aloitus- ja lopetusilmoitusta. Laadulliset tavoitteet saavutettiin hyvin.

Telakka –toimintamalli

Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ja Ammattiopisto Luovin kanssa pedagoginen yhteistyömalli, jossa vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osaamisen hankkiminen suunnitellaan ja toteutetaan KPEDUn tutkintotarjontaa ja oppimisympäristöjä hyödyntäen. Ammattiopisto Luovi tuottaa opiskelijoille vaativan erityisen tuen palvelut (ml. erityisopettaja ja ohjaaja). Suunniteltiin yhteistyömalliin liittyvät pedagogiset ratkaisut, ohjauskäytänteet ja työnjako. Tehtiin toimintamallista toimiva mallinnus. Toimintamallin pilotointi aloitettiin 08/2019 ja telakkatoimintamallin osalta päätettiin 06/2021. Toimintamalliin valittiin pilotoitaviksi aloiksi pintakäsittelyn perustutkinto (maalari), elintarvikealan perustutkinto (kondiittori) sekä puhdistus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto (toimitilahuoltaja). Toimintamallia aloitettiin pilotoimaan aluksi 5 opiskelijan ryhmällä. Syksyn 2019 aikana ryhmä täydentyi 8 opiskelijan suuruiseksi. Ryhmää on täydennetty pilotointikauden aikana siten, että päättäneiden opiskelijoiden tilalle on valittu aina uusia opiskelijoita. Kaikkiaan hankkeen telakkatoimintamallin pilottiryhmässä on ollut mukana 12 opiskelijaa, joista 3 suoritti tutkinnon loppuun hankeaikana. Osa opiskelijoista jatkaa yhä opintojaan. Telakka -toimintamalli pähkinän kuoressa: Hyödynnetään koulutustarjontaan Keski-Pohjanmaan ammattiopiston tutkintotarjotinta. Opiskelija valitaan opiskelemaan sovittua tutkintoa Ammattiopisto Luovin opiskelijaksi. Opinnot toteutetaan siten, että ammatilliset tutkinnonosat opiskelijat opiskelevat integroituna Keski-Pohjanmaan ammattiopiston tutkintoryhmiin Keski-Pohjanmaan ammattiopiston työsaleissa. Ammatillinen opetus ostetaan Keski-Pohjanmaan ammattiopistolta. Yhteiset tutkinnon osat opiskelijat opiskelevat pienryhmässä Ammattiopisto Luovin ammatillisen erityisopettajan ja ohjaajan ohjauksessa. Luovi tarjoaa opiskelijoille vaativan erityisen tuen mukaiset palvelut (opiskeluhyvinvointi, erityisopettajan palvelut, tarvittava vaativan erityisen tuen ohjaus kaikkiin koulutuksen osiin sekä työelämässä tapahtuvaan oppimiseen ym.) Telakka -toimintamallin tarkempi kuvaus (https://bit.ly/3xSFF3y) Telakka-toimintamallin osalta hankekausi tuli päätökseen 6/2021. Pilotoinnin yhtenä tavoitteena oli myös selvittää toimintamallin taloudellista mahdollisuutta ja sen tulosten perusteella tavoittelemme noin 12 opiskelijan määrää olemassa olevilla henkilöstöresursseilla. Telakkatoimintamalli on kiinnostanut läpi hankeajan runsaasti myös muita toimijoita. Hanke näyttäisi juurtuvan perustoiminnaksi Keski-Pohjanmaan alueella ainakin Kokkolaan, mutta myös hankkeesta saatuja hyviä kokemuksia on hyödynnetty Ammattiopisto Luovi, Pietarsaaren ja Keski-pohjanmaan ammattiopiston välisen koulutusyhteistyösopimuksen laadinnassa. Lisäksi pilotoitua toimintamallia ollaan jollain tasolla ottamassa käyttöön myös ainakin Ammattiopisto Luovi, Itä-Suomen suunnalla yhteistyössä Riveria Ammattiopiston kanssa. Keskusteluja toimintamallin käytänteiden hyödyntämisestä käynnissä myös Ammattiopisto Luovin muilla toimialueilla

Telakkapaja

Telakkapaja Kokkotyö-säätiölle myöhemmin Kpedulle. Hankkeen tavoitteena oli kehittää matalan kynnyksen ryhmämuotoinen palvelu tukea tarvitseville nuorille ja muille NEET-tyyppisille nuorille, mukana on voinut olla Kokkotyö-säätiön, Luovin, Kpedun ja etsivän nuorisotyön nuoria. Kokkotyö-säätiö toteutti tätä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Myöhemmin toiminta siirtyi Kpedun asuntolaan.Opiskelijoiden osalta kyseessä on mahdollisuus pohtia omia vahvuuksia ja etsiä uutta suuntaa elämälle, keskeyttämisen sijaan on mahdollisuus taukotoimintaan ja silti palvelujärjestelmässä kiinnipysyminen ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Muiden nuorten kohdalla kyseessä on pajatoiminnasta poikkeava intensiivinen ohjauksellinen ryhmätoiminta. TTavoitteena oli nuorten syrjäytymisen ja väliinputoamisen ehkäisy. Kunkin organisaation asiakkaita varten pilotoitiin yhteinen telakkapaja, jossa oli tarjolla ohjaava työntekijä Luotsi, joka auttoi asiakkaita löytämään uusia joustavia ratkaisuja kiinnittymään jatkossa osaksi yhteiskunnan rakenteita ja osallisuutta. Jakson alussa kartoitettiin tuen tarve ja suoritettiin arviointi sekä laadittiin suunnitelma tuen tarpeesta ja toteuttamistavasta tuki saattoi olla pienryhmäohjausta tai itsenäistä työskentelyä. Käsiteltäviä teemoja olivat oman toiminnan ohjaus, motivaation ylläpito, taloustaidot sekä mielenterveyden tukemiseen liittyvät taidot. Toiminta käynnistyi Kokkotyö-säätiöllä ja Säätiön konkurssin jälkeen toiminta siirtyi Kpedulle . Varustamo-hankkeen Telakkapajan asiakkaat ajalla 1.3.2019 – 18.5.2021 Kokkotyö-säätiö ja Kpedu (toiminnassa tauko 1.5.20 – 23.8.20) Hankeaikana 15.5 mennessä asiakkaita 43.Yksilö- ja etäohjaus: Telakkapajalla, kotikäynnit, Teams, puhelut, viestit/whatsapp-viestit, discord-alustan harjoittelua Ryhmäohjaus: Kiitollisuus-tehtävä; asiat ja ihmiset, joista olen kiitollinen (Hyvän mielen tehtäväpakki ammattilaisille), Oman talouden hallinta (Takuu-säätiön materiaalia), Minä pala palalta -tehtävä (Hyvän mielen tehtäväpakki ammattilaisille), Selviytyjän purjeet (Suomen Mielenterveysseura), Joulukorttiaskartelua, Käynti Taito Shop Kankurissa, Kpedu Tulevaisuuden osaajaksi – virtuaalimessuilla käynti, Joulukahvit Telakkapajalla, Käynti Suomalaisessa Kirjakaupassa, Tutustuminen säätiön työosastojen toimintaan (erityisesti uudet asiakkaat), Tutustumiskierros ammattikampuksen koulutusalojen osastojen toimintaan, Tutustuminen remontoituun Kokkolan kaupungintaloon ja sen palveluihin avoimien ovien päivänä, Smoothien tekoa Telakkapajalla, Aamu/välipalaostokset Telakkapajalle Halpa-Hallista: ostosten ja sos. tilanteessa toimimisen harjoittelua, Museokäynnit asiakkaiden kanssa (Kokkola 400 näyttely ja ITE-museo: Seascapes näyttely), Lautapelien pelailua, Ystävänpäiväkorttien askartelu, Ostoksilla käynti. Tuettu itsenäistä suoriutumista omista ostoksista. Hankkeen esittelyvideon Telakkapaja-osuuden sisäkuvaus. Telakkapaja-osuuden ulkokuvaus. Valmis Varustamo-hankkeen esittelyvideo esitettiin 24.9. OPH:n Vaikutu! -verkkoseminaarissa. Hankkeen ja Telakkapajan esittely vieraille, opettajat ym. toimijat Luovin eri toimipaikoista ja OSAO:lta tutustuivat Telakkapajaan.Luotsi on tehnyt tiivistä yhteistyötä nuorten verkoston kanssa. Kasvatustieteen opiskelija Marjo Byskata suoritti Kokkotyö-säätiöllä harjoittelujaksoaan, ja hän oli mukana Telakkapajan ohjaustoiminnassa syys-lokakuussa.


Pajalla on ollut syksyn 2021 aikana 30 osallistujaa. Heistä 11 on käynyt ainoastaan pajalla. Kaksi on valmistunut. Ryhmiin mm. tyttöryhmä on osallistunut 12 nuorta. Pajalla oloaika on vaihdellut kahdesta viikosta viiteen kuukauteen. Tila on Kpedun asuntolan alakerrassa, jossa on kodinomaiset tilat. Keskeistä on yhdessä tekeminen pajassa, siellä voi saada uusia ystäviä, keskustella ajankohtaista asioista ja saada vertaistukea. Toiminnassa hyödynnetään moniammatillisen verkoston osaamista. Elämänhallinnan tuki on keskeistä. Tärkeää saada arjen rytmi kuntoon, nukkua riittävästi, huolehtia hyvästä ravinnosta, liikkua, tehdä jotain mielekästä vapaa-aikana. Myös ihmissuhteet ja luovuus ovat niitä asioita, joista puhutaan ja joita edistetään. Pajalla syödään aamupala ja tehdään terveellisiä välipaloja. Keskeistä on kohtaaminen yksilöinä, ryhmässä ja yhteisössä



Koulutus-ja työelämätulkki toimii organisaatioiden rajapinnoilla. Hän avaa ohjattavalleen mahdollisuuksia opiskelu- ja työelämään. Tulkkausta tarjotaan vailla ammatillista koulutusta oleville ns. neet nuorille, ammatinvaihtajille, opintojen keskeyttämistä suunnitteleville, työelämään palaaville ja vastavalmistuneille, jotka eivät ole onnistuneet löytämään paikkaansa työelämästä. Tulkille ohjataan tuen tarvitsijoita työllisyyden kuntakokeilusta, te-palveluista, etsiviltä nuorisotyöntekijöiltä, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajilta tai yksilövalmentajilta, sosiaalitoimesta, päihdekuntouksesta, oppilaanohjaajalta, kuraattorilta, ammatilliselta vastuuopettajalta, TEAK- valmentajalta, Nuottivalmentajalta jne.

Koulutus- ja työelämätulkin ohjaus voi olla kertaluontoinen keskustelu, mutta usein se on rinnalla kulkemista ja sarja henkilökohtaisia tapaamisia ohjattavan kanssa, mutta myös ohjattavan saattamista tarkoituksenmukaisten palveluiden äärelle. Tulkki voi saattaa ohjattavaa tarvitsemiinsa palveluihin tai olla ohjattavan mukana palveluverkoston tapaamisissa. Koulutustulkin avulla ohjattavat tulevat tietoiseksi ns. matalan kynnyksen palveluista kohti ammatillisia opintoja. Koska tulkki on taustaltaan ohjaava opettaja ja hänen ”kotipesänsä” on oppilaitos, on loogista, että tulkki avaa opiskeluun ja opiskelijaksi valintaan liittyviä asioita myös yhteistyöverkostolle. Tulkki järjestää oppilaitoksiin ja eri koulutusaloille tutustumisia ja koulutuskokeiluita, auttaa työkokeilupaikan tai koulutussopimuspaikan etsimisessä ja auttaa ohjattavaa myös pääsemään senhetkiseen tuen- ja avuntarpeen piiriin muihin palveluihin. Varustamo hankkeessa koulutus- ja työelämätulkin asiakkaita on kaikkiaan noin 80 henkilöä. Syksyllä 2021 on tullut vielä muutamia (6) uusia ohjattavia. Seurantatietojen mukaan motivointi ja aktivointi liikkeelle lähtöön on onnistunut hyvin. Ohjattavia on helppo innostaa tutustumaan oppilaitokseen, uuteen koulutusalaan tai osallistumaan lyhytkestoiseen koulutukseen tai koulutuskokeiluun. Pitempikestoisempi suunnitelmia (esim. tutkinto- tai osatutkintotavoitteinen opiskelu) on ryhtynyt tekemään noin 60% ohjattavista. Osa kohderyhmästä ohjautuu vaikeista tilanteista, toimintakyky ei ole kohdallaan tai muutoin on tarpeen hoitaa muita asioita kuntoon ennen työ- tai opiskeluelämään hakeutumista. Hankkeessa tehtiin myös palveluapplikaatio