Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21629

Hankkeen nimi: Osaava lomittaja

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 30.5.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nurmeksen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0207669-0

Jakeluosoite: Kunnantie 1

Puhelinnumero: 0401041001

Postinumero: 75700

Postitoimipaikka: VALTIMO

WWW-osoite: http://www.nurmes.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erja Pelkonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lomituspalvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erja.pelkonen(at)valtimo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 104 1014

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nykyaikaisen maatilan tavoitteena on saada mahdollisimman pienillä tuotantopanoksilla irti paras tuotos karjastaan. Tilan antaminen ulkopuolisen ihmisen hoidettavaksi voi olla stressaavaa ja yrittäjä voikin kokea, ettei pääse irtautumaan tilan töistä. Täydennyskoulutuksilla pystytään nostamaan lomittajien osaamisen tasoa, joka tuo varmuutta työskentelyyn ja näin ollen parantaa yrittäjien palveluita sekä lomittajan työllistymismahdollisuuksia.

Riittävän osaavan työvoimaresurssin ylläpitämisellä parannetaan maatalousyritysten toimintaedellytyksiä. Maatalouslomittajien osaamisen kehittäminen digitalisaation mukanaan tuomien muutosten mukaisiksi parantaa maatalouden kilpailukykyä ja lisää lomittajien työllistymismahdollisuuksia maatilojen tarpeiden mukaisiksi. Osaamisen kehittämisellä taataan paremmat työllistymismahdollisuudet, jolloin työntekijälle, jolla on alentunut työkyky, voidaan tarjota vaihtoehtoista työtä.

Lomittajille järjestetään n. 50 koulutuspäivää, jotka on jaettu eri osa-alueisiin. Koulutukset suunnitellaan hanketta hallinnoivasta kunnasta keskitetysti, kuitenkin niin, että koulutuksien paikka on mahdollisimman lähellä niihin osallistuvia lomittajia. Koulutusten järjestäminen kolmen paikallisyksikön (Liperi, Tohmajärvi ja Valtimo) alueella antaa jouston varaa lomittajien työvuorosuunnittelulle. Koulutuspäivien organisoiminen paikallisyksikön lomittajien työvuorolistoille voi olla joskus haastavaa, etenkin vuodenaikoina, jolloin lomittajien kysyntä on korkeimmillaan. Kolmella lomitusalueella järjestyt koulutukset mahdollistavat mahdollisimman monen lomittajan mukaan pääsemisen. Koulutuksia voidaan esimerkiksi striimata, jolloin nekin, jotka eivät muuten pääsisi mukaan, voivat mahdollisesti osallistua etänä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ensisijaisesti ovat pohjois-karjalaiset maatalouslomittajat Liperin, Tohmajärven ja Valtimon paikallisyksiköistä, joiden ammatinhallinta parantuisi ja paikallisyksiköissä hallintohenkilöstön työ helpottuisi. Osaavan maatalouslomittajan työllistäminen luonnollisesti helpompaa. Myös yrittäjien osallistaminen tai mahdollisuus osallistua koulutuksiin olisi tavoiteltavaa. Lomittajien koulutuksen hyötyjinä ovat lopulta pääsiassa maatalousyrittäjät sekä lopulta koko tuotantoketju. Maatalouden nykytilanteessa on erittäin tärkeää, että yrittäjät saavat tauottaa lomiensa avulla työtään. Hyvinvoivat yrittäjät jaksavat ylläpitää tuotantoa ja työllistäväthän he välillisesti usean ammattialan ihmisiä.

Lomittajat voidaan jakaa pienempiin kohderyhmiin osaamisenkehittämisen osalta:
• Digitalisaatiokoulutusta tarvitsevat
• Aikaisemmin hankitun tiedon päivittämistä tarvitsevat
• Syventävää osaamista tarvitsevat
• Työssä tarvittavien koneiden käytön hallinta
• Lomitusyrittäjyydestä kiinnostuneet

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat lomituspalveluita käyttävät kotieläintilat. Tilat hyötyvät lomittajien osaamisen kehittymisestä ja toisaalta viljelijät voivat osallistua myös itse joihinkin hankkeen koulutustilaisuuksiin. Tiedon siirron lisäksi yhteisissä koulutustilaisuuksissa voidaan verkostoitua lomittajien kanssa ja keskustella ja jakaa tietoa sekä lomittajien että viljelijöiden tavoitteista ja odotuksista. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös muta alasta kiinnostuneet, mm. opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 104 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 87 509

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 128 021

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 108 277

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Outokumpu, Tohmajärvi, Nurmes, Rääkkylä, Kontiolahti, Joensuu, Liperi, Lieksa, Polvijärvi, Ilomantsi, Juuka, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 100

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 37

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmän sukupuolijakuma on hyvin tiedossa
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolijakauma ei vaikuta hankkeen sisältöön
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolijakauma ei vaikuta hankkeen sisältöön

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Kestävä kehitys huomioidaan koulutusten sisällöissä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Kestävä kehitys huomioidaan koulutusten sisällöissä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Kestävä kehitys huomioidaan koulutusten sisällöissä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Mm. ruokinnan suunnittelulla voidaan vaikuttaa haittavaikutusten minimointiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia Naturaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Osaamisen lisääminen parantaa taloudellista kestävyyttä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Kestävä kehitys huomioidaan koulutusten sisällöissä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Maatalous on merkittävä elinkeino maakunnassa, osaamisen lisäämisellä turvataan maatalouden kestävä kehittyminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 4
Mahdollistetaan lomituspalvelujen kehittäminen
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Huomioidaan työturvallisuuden kehittämisessä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Hankkeen toimenpiteet edistävät kohderyhmän hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei tasa-arvovaikutuksia
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 4 5
Koulutukset lisäävät ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteena oli vähentää olemassa olevan työvoiman ja lomituksen asiakastilojen välistä kohtaanto-ongelmaa. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat maatalouslomittajat ja välillisenä viljelijät ja muut alasta kiinnostuneet. Lomittajien osaamisen kehittämisellä pyrittiin lisäämään lomittajien työllistymismahdollisuuksia erityyppisiin maatalousyrityksiin. Maatalouden rakennemuutos on johtanut tilanteeseen, jossa kotieläintenhoitamiseen käytettävä työaika on pienentynyt. Lomittajan on tarvittaessa pystyttävä hoitamaan koko karja yksin. Toisaalta erilaiset tuotannon seurantaan ja ohjaukseen käytettäviä järjestelmiä otetaan käyttöön aiempaa enemmän. Lomittajan on oltava monipuolinen työntekijä.

Hankesuunnitelmaan kirjattujen teemojen perusteella luotiin koulutuskalenteri. Kalenterissa koulutuspäivät jaettiin hankeajalle välttäen maatalouden sesonkiaikoja. Koulutuksia ei järjestetty kesällä, eikä koulujen lomien aikaan. Koulutussisällöt olivat ajankohtaisia ja niiden sisällöt koostuivat pääasiassa aiemmin Pohjois-Karjalassa tehtyjen kyselyjen tuloksien perusteella kerättyihin kehittämistarpeisiin. Koulutuspäiviä järjestettiin yhteensä 44 kappaletta ja niitä pidettiin koko maakunnan alueella. Koulutuksissa tartuttiin lomittajan työn kannalta tärkeisiin asiakokonaisuuksiin. Koulutuspaikkoina toimivat luentosalit ja käytännön päivissä aiheeseen sopivat maatalousyritykset.

Hankkeessa tehdyt toimenpiteet parantavat lomittajien työllistymismahdollisuuksia ja parantaa lomituspalveluja saavien maatalousyrittäjien palveluja. Ammattiosaamisen nosto voi helpottaa myös lomitushallinnon työtä työvuorojensuunnittelun osalta. Koulutuksiin osallistuneet ovat saaneet ajankohtaista tietoa, joka on helppo ottaa osaksi käytännön työskentelyä. Hankkeen myötä täydennyskoulutusten järjestämiseen on saatu uusia näkökulmia. Kohderyhmältä saatu palaute hankkeesta oli pääosin positiivista.