Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21630

Hankkeen nimi: Työvoimaa ja opiskelijoita Venäjältä Keski-Karjalaan

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1934207-8

Jakeluosoite: Kiteentie 9-11 B

Puhelinnumero: 0505020367

Postinumero: 82500

Postitoimipaikka: Kitee

WWW-osoite: http://www.keti.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sini Hukka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sini.hukka(at)keti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401292441

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet

Työvoimaa ja opiskelijoita Venäjältä Keski-Karjalaan -hankkeen tavoitteena on ammattitaitoisen työvoiman saaminen Keski-Karjalan ja Juuan kunnan yritysten tarpeisiin. Työvoimatarpeissa keskitytään erityisesti sellaisille toimialoille, joilla on eniten pulaa osaavasta työvoimasta ja työvoimaa olisi saatavilla lähialueilta (Laatokan Karjala, Petroskoin alue ja Pietari) sekä alueella jo asuvista venäläistaustaisista maahanmuuttajista. Näitä toimialoja ovat maatalous, puutarhatalous, kone- ja metalliteollisuus sekä ravintola- ja catering-ala.
Hankkeen toisena tavoitteena on suomen kielen taitoisten venäläistaustaisten opiskelijoiden saaminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sekä lukioihin Kiteelle,Tohmajärvelle ja Juukaan. Opiskelijamäärien kasvu turvaa oppilaitosten säilymistä, koulutustarjonnan monipuolisuutta sekä tulevaa työvoiman tarjontaa.
Hankkeen aikana rakentuu yhteistyöverkosto ja toimintamallit, joiden kautta yritysten työvoiman tarpeisiin ja oppilaitosten haasteisiin pystytään vastaamaan tulevaisuudessakin.

Toimenpiteet

Työvoiman saatavuuteen liittyvät toimenpiteet
Keski-Karjalasta ja Juuasta haetaan yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita rekrytoimaan työvoimaa Venäjältä sekä työllistämään alueella jo asuvia venäläistaustaisia maahanmuuttajia. Yritysten työpaikkoja esitellään venäläisten yhteistyöverkostojen kautta. Hankkeen tuella potentiaaliset työntekijät ja yritykset kohtaavat. Kun yritys löytää sopivan työntekijän, hankkeen yhteistyöverkoston avulla työntekijälle järjestetään tarvittaessa täydentävää koulutusta ja tukea työhön sijoittumiseen sekä kotoutumiseen. Alueella asuvista venäläistaustaisista työntekijöistä valmennetaan mentoreita uusien työntekijöiden tueksi.

Opiskelijahankintaan liittyvät toimenpiteet
Keski-Karjalan ja Juuan toisen asteen oppilaitoksista ja opiskelumahdollisuuksista tiedotetaan venäläisen yhteistyöverkoston avulla kiinnostuneille opiskelijoille ja heidän perheilleen. Opiskelupaketti sisältää tiedot väylästä opintoihin, opintojen suorittamisesta, tulevista työllistymismahdollisuuksista sekä opiskelijan arjesta (asuminen, vapaa-aika, harrastukset).

Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien kotoutumismalli ja palvelupolku sekä ja suoritetaan sen testaus erityisesti opiskelijamaahanmuuttajat ja heidän tarpeensa huomioon ottaen. Kototuttamisprosessin kautta kohdehenkilöt integroituvat nopeammin yhteiskuntaan ja ovat myös nopeammin työmarkkinoiden käytettävissä.

Tulokset

Hankkeella luodaan pysyvä ja toimiva väylä sekä luotettava yhteistyökumppaniverkosto, jonka avulla Keski-Karjala ja Juuka pystyvät saamaan lisää opiskelijoita toisen asteen oppilaitoksiin sekä ammattitaitoista työvoimaa alueen yrityksille. Hankkeessa kehitetään alueille mentorointimalli. Toiminnassa hyödynnteään alueilla jo asuvien venäläislähtöisten työntekijöiden kokemuksia ja käytännön neuvoja.


Hankkeen tuloksena saadaan Keski-Karjalan ja Juuan yrityksiin 30 venäläistaustaista työntekijää sekä työllistää neljä alueella jo asuvaa venäläistaustaista maahanmuuttajaa. Oppilaitokset saavat Venäjältä 35 suomen kielen taitoista opiskelijaa. Lyhyellä aikavälillä on saatu nopeasti työntekijöitä työvoimapulasta kärsiville toimia-aloille sekä uusia opiskelijoita vapaille opiskelupaikoille. Pitkällä aikavälillä yritysten työvoimapula Keski-Karjalassa ja Juuassa helpottuu ja oppilaitosten koulutustarjonta säilyy.

Rajan ylittävä yhteistyöverkosto ja mentorointimalli toimivat hankkeen päättymisen jälkeen. Toimintatavat on mallinnettavissa ja siirrettävissä alueille, joiden oppilaitoksissa on opiskelijavajetta ja yrityksillä on vaikeuksia saada työntekijöitä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Keski-Karjalan ja Juuan kunnan yritykset ja toisen asteen oppilaitokset sekä alueelle töihin tai opiskelemaan saapuvat ja jo tällä hetkellä alueella asuvat venäläistaustaiset maahanmuuttajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat sidosryhmät, jotka hyötyvät hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista, ja joiden kanssa hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä. Näitä ovat mm. kunnat, työllisyystoimijat ja TE-hallinto.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 353 795

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 326 204

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 437 822

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 408 617

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Rääkkylä, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 85

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Aiemmista hankkeista saadulla kokemuksista Keti Oy:llä on hyvä toimintaympäristön tuntemus molemmin puolin rajaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa on huomioitu mies- ja naisnäkökulmat tarjoamalla tasapuolisesti kaikille työ- ja opiskelumahdollisuuksia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on osaavan työvoiman ja opiskelijoiden saanti Keski-Karjalaan sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole olennaista vaikutusta tähän.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole olennaista vaikutusta tähän.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole olennaista vaikutusta tähän.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole olennaista vaikutusta tähän.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole olennaista vaikutusta tähän.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole olennaista vaikutusta tähän.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole olennaista vaikutusta tähän.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hankkeen tavoitteena on saada alueen yrityksiin ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa sekä oppilaitoksiin lisää opiskelijoita. Nämä edistävät paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään uusi kestävä toimintamalli työvoiman ja opiskeljoiden hankkimiseksi Venäjältä Keski-Karjalaan.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeessa ei ole olennaista vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Itsensä kehittäminen, työ ja koulutus edistävät ihmisen hyvinvointia. Osaava työvoima helpottaa työnantajan/ yrittäjän henkistä kuormitusta.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeen toimintoihin voi osallistua sukupuolesta riippumatta. Työ- tai opiskelualoja ei jaotella mies- tai naisaloiksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen toimintatapoihin kuuluu tuoda esille ja edistää suomalaisten ja venäläisten yhdenvertaisuutta työ- ja opiskeluelämässä. Hanke edistää suvaitsevan ilmapiirin luomista Keski-Karjalassa.
Kulttuuriympäristö 6 7
Hanke edistää venäläisen kulttuurin ymmärtämistä ja edistää monipuolista kansainvälistä kanssakäymistä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole olemnnaista vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työvoimaa ja opiskelijoita Venäjältä Keski-Karjalaan-hankkeen tarve liittyi ammattitaitoisen Venäjältä ja Ukrainasta tulevan työvoiman saatavuuteen, hankkeen toiminta-alueen toisen asteen oppilaitosten opiskelijahankintaan Venäjältä sekä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen.
Hankkeen avulla pyrittiin turvaamaan oppilaitosten tulevaisuus ja työvoiman saatavuus alueella ikäluokkien pienentyessä. Toisena osa-alueena oli maahanmuuttajien kotoutumisen ja alueelle integroitumisen parantaminen.

Hankkeessa luotiin pysyvä ja toimiva väylä sekä yhteistyökumppaniverkosto Pietariin, Petroskoihin ja Sortavalaan. Tämän verkoston avulla mahdollistettiin työvoima- ja opiskelijahankinta Keski-Karjalaan ja Juukaan. Hanke tuotti runsaasti kirjallista ja sähköistä markkinointimateriaalia, joka on aikaa kestävää ja jota voidaan hyödyntää pitkälle tulevaisuuteen. Venäjällä järjestettiin useita opiskelu- ja työmahdollisuuksista kertovia tilaisuuksia sekä paikan päällä että verkossa. Tätä verkostoa voidaan hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeen aikana laadittiin Keski-Karjalan maahanmuuttajien parissa toimivalle verkostolle työkaluksi kotoutumisohjelma. Kotoutumisohjelman laadintaan osallistui oppilaitosten, elinkeinoelämän, kuntien ja kolmannen sektorin edustajia. Kotoutumisohjelma edistää osaamista ulkomaalaisten vastaanottoon ja kotoutumiseen liittyvissä konkreettisissa toimenpiteissä. Ohjelmasta myös kunnat voivat saada tukea oman toimintansa kehittämiseksi. Opiskelijoiden intergroitumista yhteiskuntaan parannettiin järjestämällä intensiivikursseja, joissa käytiin läpi yleistä Suomi-tietoutta, tutustuttiin paikkakuntaan sekä opastettiin omatoimiseen asioiden hoitamiseen. Hanke antoi henkilöasiakkailleen monipuolista neuvontaa muun muassa viranomaisasioinnissa, pankkitilien avaamisessa, asuntoasioissa ja harrastuksiin ohjaamisessa.

Hankkeeseen osallistui seitsemän yritystä ja viisi organisaatiota sekä 86 henkilöasiakasta. Henkilöasiakkaista 70 oli opiskelijoita. Oppilaitoksissa aloitti Venäjältä saapuneita opiskelijoita Kiteen lukiossa 36 ja Tohmajärven lukiossa 15 eli yhteensä 51. Riverian ja Kiteen Evankelisen Kansanopiston kohdalla suoraan hankkeen vaikutuksesta aloittaneiden opiskelijoiden määrää on vaikea arvioida, sillä oppilaitokset suorittivat Venäjälle myös itsenäistä markkinointia. Pääasiassa osallistuneet henkilöt ovat opiskelijoita ja seudulla asuvia venäläistaustaisia työnhakijoita. Hankkeeseen osallistuneille kertyi lähiopetus- ja ohjauspäiviä yhteensä 370 kappaletta. Hankkeen Venäjällä järjestämiin tilaisuuksiin osallistui noin 850 henkilöä.