|
|
|
Hankekoodi: S21631
Hankkeen nimi: Maakuntarajat ylittävä ProAgria Itä-Suomi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ProAgria Itä-Suomi ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0213380-0
Jakeluosoite: PL 1096
Puhelinnumero: 020 747 3650
Postinumero: 70111
Postitoimipaikka: KUOPIO
WWW-osoite: https://pohjois-savo.proagria.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eeva Marita Sarkkinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hanke- ja taloushallinnon asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eeva.sarkkinen(at)proagria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043 826 7034
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen päätavoitteena on tukea vuoden 2020 alusta toimintansa aloittavan ProAgria Itä-Suomen organisaatiorakenteen luomista ja yhtenäisen johtamisen kulttuurin, johtamisjärjestelmän ja käytänteiden kehittymistä. Muutosta ohjaavana tavoitteena on luoda tuottavuuden kasvua ja henkilöstön hyvinvointia, jotka rakentuvat paremmasta asiakkaalle tuotetusta hyödystä ja organisaation ketteryyden kasvusta. Parempaa ketteryyttä - nopeutta muutokseen tarvitaan kyvykkyydessä vastata asiakkaiden kehittyviin tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin.
Toimintatapana on räätälöidyt kehitysohjelmat seuraavan karkean jaottelun mukaisesti:
1. Asiakkaiden palvelukehitystarpeet
2. Johtoryhmä ja johto
3. Henkilöstö
4. ProAgria Itä-Suomen hallinto
Hanke selvittää pääasiakasryhmittäisiä palvelutarpeita (välineinä mm. asiakashavainnot, asiakasraadit, sähköiset palautejärjestelmät). Pääpaino on kuitenkin palvelujen toteutustapaan liittyvä kehitystyö (kuka-mitä-kenelle-milloin). Asiakastarpeiden selvittäminen sisältää erilaisten välineiden hyödyntämistä ja testausta, lisäksi se tarkentaa henkilöstön kehitysohjelman koulutusteemoja (esimerkiksi asiakasymmärryksen lisääminen). Tavoitteena kontaktoida n. 300 kehittyvää ja kehittävää maatilaa hankkeen aikana. Varsinaista palvelukehitystä hankkeessa ei tehdä vaan saatava lisätieto on lähinnä taustatietoa ja näkymiä avaavaa. Tarkoituksena on asiakkaalle suunnattava yhdenmukainen palvelutarjotin.
Johtoryhmän ja johdon ohjelma käynnistyy loppuvuoden 2018 aikana jatkuen hankkeen koko ajan. Liikkeellelähtö käynnistyy johtoryhmän kokoonpanon ja rekrytointiprosessin tukemisen muodossa v. 2018 jatkuen konkreettisen kehitysohjelman räätälöintiin ja toteuttamiseen vuosien 2019 - 2022 aikana. Esimieskoulutusta järjestetään koko hankeaikana yhteensä 15-20 pv.
Henkilöstön kehitysohjelma toteutetaan vuosien 2019 - 2022 aikana johtoryhmän toiminnan käynnistyttyä. Ohjaavana tekijänä on palvelutarvekartoituksesta ja asiakaskokemuksista johdettu tieto, miten asiakastarve saatetaan tehokkaimmin Agile-tiimin tietoisuuteen. Miten tarpeeseen vastataan nopeasti ja asiakkaan tarpeen mukaisesti tiimin resurssit huomioiden? Kohderyhmänä on koko henkilöstö. Tärkeitä teemoja ovat mm. Agile -toimintamallin ymmärrys ja käyttöönotto, työhyvinvointi ja oman työn johtaminen, lisäosaaminen erilaisten asiakastilanteiden ja asiakastyyppien osalta sekä osaamisen varmistaminen ja kehittäminen digitaalisten välineiden osalta. Ratkaisut hankaluuksien yli -ryhmälle. Tavoitteena on 10 päivän kokonaisuus, johon osallistuu koko organisaation henkilöstötiimit (n. 20 tiimiä).
ProAgria Keskusten sekä ProAgria Itä-Suomen hallinto muodostuu pääosin alueen maatila- ja maaseutuyrittäjistä. Malli tuo suoran linkin asiakkaisiin ja heidän palvelutarpeisiin. Koska hallinnon jäsenet eivät ole hallinnon ammattilaisia, on kuitenkin varmistettava hallinnon riittävän syvä ja tavoitteellinen osaaminen. Hanke järjestää hallitukselle 2019-2022 räätälöidyn ohjelman, jolla aktivoidaan ja kehitetään hallitustyöskentelyä sekä varmistetaan riittävän korkea hallitusosaaminen. Hallitukselle sekä edustajistolle järjestetään mm. vuosittaiset strategiakokoukset sekä tuodaan uusin tieto toimintaympäristön muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä linkittyen joryn kehitysteemoihin.
Hankkeen tuloksena ProAgria Itä-Suomen asiakkaiden palvelutarpeet on tarkennettu ja niiden toteutustapaan liittyvät kehittämiskohteet tunnistettu. ProAgria Itä-Suomen toiminta käynnistyy suunnitellusti ja tehokkaasti. Johtoryhmän, johdon ja hallinnon johtamisosaaminen on päivittynyt vastaamaan uuden organisaation vaatimuksia. Agile -tiimirakenne on käytössä koko organisaatiossa.
Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut entistä kattavammin ProAgrian kautta ja asiakastarpeet entistä paremmin huomioiden. Tällä on lyhyellä aikavälillä vaikutus yritysten kannattavuuteen ja operatiiviseen toimintaan. Pitkällä aikavälillä hanke varmistaa Itä-Suomen maaseudun tarvitsemia palveluita ja ylläpitää sekä kehittää harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa. Tuloksena varmistetaan maatilojen ja maaseutuyritysten tarvitsemien palveluiden laadukkuus ja saatavuus koko Itä-Suomessa.
Tiimirakenteen käyttöönotto tuo jo lyhyellä aikavälillä positiivisia tuloksia mm. henkilöstön työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja työnkuvien kehittämisen muodossa. Henkilöstö saa yhdentyvän, isomman organisaation kautta entistä paremmat mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja urakehitystä, uusia asiakkuuksia sekä työkavereita. Lisäksi ProAgrian toimintaedellytykset ylläpidetään varmistamalla mm. taloudellinen tulos. Kokonaisuutena hankkeen tuloksena on tuotettu uusia työelämää kehittäviä toimintatapoja mm. työn organisoinnissa ja johtamisessa.
Pääkohderyhmänä on ProAgria Pohjois-Savon, ProAgria Kainuun ja ProAgria Pohjois-Karjalan johtoryhmä, henkilöstö sekä hallitukset. Vuodesta 2020 alkaen organisaationa on ProAgria Itä-Suomi. Pääkohderyhmänä ovat palvelukehitystarpeiden selvitykseen osallistuvat asiakkaat/maatilat.
Keskeiset sidosryhmät (hankintaosuuskunnat, maaseutuhallinto, rahoitus- ja vakuutuslaitokset). Yli maakuntien toimivan organisaation on pystyttävä näyttäytymään ja toimimaan sidosryhmille yhtenäisenä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 303 635
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 303 635
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 303 635
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 303 635
Maakunnat: Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Koillis-Savon, Joensuun, Keski-Karjalan, Varkauden, Kuopion, Pielisen Karjalan, Kehys-Kainuun, Ylä-Savon, Sisä-Savon, Kajaanin
Kunnat: Tohmajärvi, Liperi, Tervo, Kaavi, Paltamo, Suomussalmi, Kuopio, Rautalampi, Outokumpu, Lieksa, Siilinjärvi, Rautavaara, Rääkkylä, Ristijärvi, Keitele, Nurmes, Kiuruvesi, Tuusniemi, Suonenjoki, Sonkajärvi, Vesanto, Lapinlahti, Kontiolahti, Polvijärvi, Joensuu, Juuka, Ilomantsi, Kitee, Leppävirta, Puolanka, Vieremä, Varkaus, Kajaani, Sotkamo, Pielavesi, Hyrynsalmi, Kuhmo, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Asiakkaiden palvelutarpeisiin liittyvä osaaminen vahvistuu, kun tietotaitoa ja parhaita käytäntöjä vaihdetaan yli maakuntarajojen mm. scrum-palavereissa. Resurssitehokkuus on osa asiakasyritysten menestystä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Aihetta koskeva osaaminen vahvistuu koko Itä-Suomessa vaihtamalla tietotaitoa ja parhaita käytäntöjä yli maakuntarajojen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Osaamisen kasvattamisen ja yhtenäistämisen kautta saadaan eri maakuntiin aiempaa vaikuttavampaa osaamista. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Osaamisen kasvattamisen ja yhtenäistämisen kautta saadaan eri maakuntiin aiempaa vaikuttavampaa osaamista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Resurssitehokkuus on osa asiakasyritysten menestystä, mitä kohti päästään hankkeen myötä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Ympäristön huomioon ottava resurssitehokkuus on osa asiakasyritysten menestystä, mitä kohti päästään hankkeen myötä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 7 |
| Ylläpitää ja varmistaa ProAgrian toimintaedellytyksiä Itä-Suomen alueella. Tätä kautta alueen maatilat ja maaseutuyritykset saavat tarvitsemansa palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 1 |
| Välillinen vaikutus asiakasyritysten t&k-sektorille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Tukee yli maakuntarajojen toimivaa asiantuntijatiimien toimintaa. Tavoitteena hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia mm. etäneuvonnan osalta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
| Tukee Itä-Suomen maatilojen ja maaseutuyritysten tarvitsemien palveluiden tarjontaa ja sitä kautta ylläpitää yritysten toimintaedellytyksiä ja hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 5 |
| Yhdenmukainen palvelutarjonta kaikkien ulottuville. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Eri maakuntien vahvuuksia saadaan hyödynnettyä muissa maakunnissa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Osaamisen kasvattamisen ja yhtenäistämisen kautta saadaan eri maakuntiin aiempaa vaikuttavampaa osaamista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Osaamisen kasvattamisen ja yhtenäistämisen kautta saadaan eri maakuntiin aiempaa vaikuttavampaa ympäristöosaamista. | ||
Hankkeen päätavoite oli tukea vuoden 2020 alusta toimintansa aloittaneen ProAgria Itä-Suomen organisaatiorakenteen luomista ja yhtenäisen johtamisen kulttuurin, johtamisjärjestelmän ja käytänteiden kehittymistä, jotta voidaan tuottaa asiakkaiden tarvitsemat yhdenmukaiset palvelut.
Kaiken kaikkiaan koulutustarjontaa oli hankkeessa yhteensä reilut 830 tuntia eli noin 119 koulutuspäivää. Oppilastyöpäiviä kertyi 1 590 (eli yli 11 100 oppilastyötuntia), joista lähiopetusta oli 633 päivää ja etäopetusta (WebEx, Teams) 1 069 tuntia. Hankkeen tavoite oli saavuttaa 1 393 oppilastyöpäivää, eli tavoite ylittyi noin 15 prosentilla. Kaiken kaikkiaan koulutuksiin osallistui 179 henkilöä ja yksittäisiä koulutustilanteita järjestyi hankeajalla 1.10.18 – 31.12.23 yhteensä noin 250.
Hanke on tuonut apua henkilöstön työtyytyväisyydelle ja työhön sitoutuneisuuden ylläpitämiselle muutostilanteessa. Tyhy-kyselyjen analyysia on tehty systemaattisesti koko hankkeen ajan. Hanke on mahdollistanut reagoinnin havaittuihin tarpeisiin ja työhyvinvointiasiantuntijoiden käytön. Myös digitaalisiin taitoihin on koulutettu ja hanke on vaikuttanut merkittävästi organisaatioon vakiinnutettuihin palautekäytäntöihin. Henkilöstön vuorovaikutustaitojen kehittymiseen koko organisaatiossa ja tiimien sisällä on hankkeessa teetettyjen Insights Discovery -analyysien myötä entistä vahvempi pohja.
Hanke on auttanut entistä asiakaskeskeisempään toimintatapaan. Osa koulutusaiheista on pohjannut asiakashavaintoihin, joko suoriin tai hankkeen aikaisiin asiakastarvehaastatteluihin, joita tehtiin yhteensä 361 tilalle muutamien asiakasraatien ohella.
Asiantuntijaryhmittäin toteutettiin syksyllä -21 myös ratkaisuliiketoimintaan liittyvä koulutussarja, missä panostettiin kokonaisvaltaiseen tarjousosaamiseen osana kokonaisvaltaisempaa asiakaspalvelua. Tämä läpi koko henkilöstön mennyt koulutus muodosti vahvan pohjan hankkeen aikana aloitetun LTS:n tekemiselle ja toimenpideohjelmien laadinnalle maatiloille.
ProAgria Itä-Suomen hallitus ja edustajisto on saamansa koulutuksen takia paremmin perillä roolistaan, tehtävistään ja vastuistaan ja on aktiivisuudellaan auttanut mm. uusiin palveluratkaisuihin asiakasrajapinnassa. Hanke on tuonut konkreettista tukea myös johtoryhmän esimiestaitoihin (erilaisten ihmisten johtaminen, vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, fasilitointitaidot).
Hankkeen lopussa teetetty arviointitutkimus (Brandassador) osoitti valtaosan asiakkaista sekä henkilöstöstä nähneen toiminnan kehittymisen myönteisenä hankkeen toteuttamisen aikana. Olennaista oli kokemus, että asiakastarpeet hahmotetaan nyt entistä paremmin ja yhteydenpidon aktiivisuutta oli parannettu. Lisäksi selvityksestä saatiin eväitä tulevaisuuden tekemisiin, mistä enimmät toiveet liittyivät yhteistyöhön, työnkuvien ja perehdytyksen selkiyttämiseen ja työnjaon tarkennuksiin sekä asiantuntijuuden / työn tasalaatuisuuden edelleen parantamiseen sekä asiantuntijoiden pitovoiman ja työhyvinvoinnin kysymyksiin. Koulutusaiheista hyödyllisimmiksi henkilöstö hahmotti Insights discovery -analyysit sekä työhyvinvointiin liittyvät aiheet.