Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21631

Hankkeen nimi: Maakuntarajat ylittävä ProAgria Itä-Suomi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ProAgria Itä-Suomi ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0213380-0

Jakeluosoite: PL 1096

Puhelinnumero: 020 747 3650

Postinumero: 70111

Postitoimipaikka: KUOPIO

WWW-osoite: https://pohjois-savo.proagria.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eeva Marita Sarkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hanke- ja taloushallinnon asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eeva.sarkkinen(at)proagria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043 826 7034

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

ProAgria Pohjois-Karjala, 0212384-8
ProAgria Kainuu, 0185526-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on tukea vuoden 2020 alusta toimintansa aloittavan ProAgria Itä-Suomen organisaatiorakenteen luomista ja yhtenäisen johtamisen kulttuurin, johtamisjärjestelmän ja käytänteiden kehittymistä. Muutosta ohjaavana tavoitteena on luoda tuottavuuden kasvua ja henkilöstön hyvinvointia, jotka rakentuvat paremmasta asiakkaalle tuotetusta hyödystä ja organisaation ketteryyden kasvusta. Parempaa ketteryyttä - nopeutta muutokseen tarvitaan kyvykkyydessä vastata asiakkaiden kehittyviin tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin.

Toimintatapana on räätälöidyt kehitysohjelmat seuraavan karkean jaottelun mukaisesti:
1. Asiakkaiden palvelukehitystarpeet
2. Johtoryhmä ja johto
3. Henkilöstö
4. ProAgria Itä-Suomen hallinto

Hanke selvittää pääasiakasryhmittäisiä palvelutarpeita (välineinä mm. asiakashavainnot, asiakasraadit, sähköiset palautejärjestelmät). Pääpaino on kuitenkin palvelujen toteutustapaan liittyvä kehitystyö (kuka-mitä-kenelle-milloin). Asiakastarpeiden selvittäminen sisältää erilaisten välineiden hyödyntämistä ja testausta, lisäksi se tarkentaa henkilöstön kehitysohjelman koulutusteemoja (esimerkiksi asiakasymmärryksen lisääminen). Tavoitteena kontaktoida n. 300 kehittyvää ja kehittävää maatilaa hankkeen aikana. Varsinaista palvelukehitystä hankkeessa ei tehdä vaan saatava lisätieto on lähinnä taustatietoa ja näkymiä avaavaa. Tarkoituksena on asiakkaalle suunnattava yhdenmukainen palvelutarjotin.

Johtoryhmän ja johdon ohjelma käynnistyy loppuvuoden 2018 aikana jatkuen hankkeen koko ajan. Liikkeellelähtö käynnistyy johtoryhmän kokoonpanon ja rekrytointiprosessin tukemisen muodossa v. 2018 jatkuen konkreettisen kehitysohjelman räätälöintiin ja toteuttamiseen vuosien 2019 ja 2020 aikana. Esimieskoulutusta järjestetään koko hankeaikana yhteensä 15-20 pv.

Henkilöstön kehitysohjelma toteutetaan vuosien 2019 ja 2020 aikana johtoryhmän toiminnan käynnistyttyä. Ohjaavana tekijänä on palvelutarvekartoituksesta ja asiakaskokemuksista johdettu tieto, miten asiakastarve saatetaan tehokkaimmin Agile-tiimin tietoisuuteen. Miten tarpeeseen vastataan nopeasti ja asiakkaan tarpeen mukaisesti tiimin resurssit huomioiden? Kohderyhmänä on koko henkilöstö. Tärkeitä teemoja ovat mm. Agile -toimintamallin ymmärrys ja käyttöönotto, työhyvinvointi ja oman työn johtaminen, lisäosaaminen erilaisten asiakastilanteiden ja asiakastyyppien osalta sekä osaamisen varmistaminen ja kehittäminen digitaalisten välineiden osalta. Ratkaisut hankaluuksien yli -ryhmälle. Tavoitteena on 10 päivän kokonaisuus, johon osallistuu koko organisaation henkilöstötiimit (n. 20 tiimiä).

ProAgria Keskusten sekä ProAgria Itä-Suomen hallinto muodostuu pääosin alueen maatila- ja maaseutuyrittäjistä. Malli tuo suoran linkin asiakkaisiin ja heidän palvelutarpeisiin. Koska hallinnon jäsenet eivät ole hallinnon ammattilaisia, on kuitenkin varmistettava hallinnon riittävän syvä ja tavoitteellinen osaaminen. Hanke järjestää hallitukselle 2019-2020 räätälöidyn ohjelman, jolla aktivoidaan ja kehitetään hallitustyöskentelyä sekä varmistetaan riittävän korkea hallitusosaaminen. Hallitukselle sekä edustajistolle järjestetään mm. vuosittaiset strategiakokoukset sekä tuodaan uusin tieto toimintaympäristön muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä linkittyen joryn kehitysteemoihin.

Hankkeen tuloksena ProAgria Itä-Suomen asiakkaiden palvelutarpeet on tarkennettu ja niiden toteutustapaan liittyvät kehittämiskohteet tunnistettu. ProAgria Itä-Suomen toiminta käynnistyy suunnitellusti ja tehokkaasti. Johtoryhmän, johdon ja hallinnon johtamisosaaminen on päivittynyt vastaamaan uuden organisaation vaatimuksia. Agile -tiimirakenne on käytössä koko organisaatiossa.

Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut entistä kattavammin ProAgrian kautta ja asiakastarpeet entistä paremmin huomioiden. Tällä on lyhyellä aikavälillä vaikutus yritysten kannattavuuteen ja operatiiviseen toimintaan. Pitkällä aikavälillä hanke varmistaa Itä-Suomen maaseudun tarvitsemia palveluita ja ylläpitää sekä kehittää harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa. Tuloksena varmistetaan maatilojen ja maaseutuyritysten tarvitsemien palveluiden laadukkuus ja saatavuus koko Itä-Suomessa.

Tiimirakenteen käyttöönotto tuo jo lyhyellä aikavälillä positiivisia tuloksia mm. henkilöstön työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja työnkuvien kehittämisen muodossa. Henkilöstö saa yhdentyvän, isomman organisaation kautta entistä paremmat mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja urakehitystä, uusia asiakkuuksia sekä työkavereita. Lisäksi ProAgrian toimintaedellytykset ylläpidetään varmistamalla mm. taloudellinen tulos. Kokonaisuutena hankkeen tuloksena on tuotettu uusia työelämää kehittäviä toimintatapoja mm. työn organisoinnissa ja johtamisessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääkohderyhmänä on ProAgria Pohjois-Savon, ProAgria Kainuun ja ProAgria Pohjois-Karjalan johtoryhmä, henkilöstö sekä hallitukset. Vuodesta 2020 alkaen organisaationa on ProAgria Itä-Suomi. Pääkohderyhmänä ovat palvelukehitystarpeiden selvitykseen osallistuvat asiakkaat/maatilat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskeiset sidosryhmät (hankintaosuuskunnat, maaseutuhallinto, rahoitus- ja vakuutuslaitokset). Yli maakuntien toimivan organisaation on pystyttävä näyttäytymään ja toimimaan sidosryhmille yhtenäisenä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 303 635

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 91 932

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 303 635

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 91 932

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Kehys-Kainuun, Sisä-Savon, Kajaanin

Kunnat: Sonkajärvi, Joensuu, Rautavaara, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Tervo, Polvijärvi, Rautalampi, Kuopio, Siilinjärvi, Kiuruvesi, Paltamo, Valtimo, Keitele, Nurmes, Tuusniemi, Lapinlahti, Vesanto, Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Suonenjoki, Suomussalmi, Kaavi, Ristijärvi, Pielavesi, Leppävirta, Varkaus, Ilomantsi, Vieremä, Kitee, Kajaani, Puolanka, Sotkamo, Juuka, Iisalmi, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke hyödyntää ProAgrian Henkilöstöpolitiikan tasa-arvosuunnitelman linjauksia. Erillistä analyysia ei ole tehty, mutta asiakkaiden palvelutarpeissa ja heidän suosimissaan palveluntuottamisen tavoissa tunnistetaan jo lähtökohtaisesti tiettyjä eroja sukupuolten välillä. Palvelutarpeiden selvityksessä tarkastellaan myös tätä näkökulmaa vahvistaen analysointia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma perustuu toteuttajaorganisaatioiden henkilöstörakenteeseen ja on hankkeen osalta sen mukainen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toteuttajaorganisaatioden näkökulmasta sukupuolta tärkeämpi tavoite on riittävä ja sopiva osaaminen asiakkaiden tarpeisiin. Tällöin sukupuolten tasa-arvo ei ole itseisarvo.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Asiakkaiden palvelutarpeisiin liittyvä osaaminen vahvistuu, kun tietotaitoa ja parhaita käytäntöjä vaihdetaan yli maakuntarajojen mm. scrum-palavereissa. Resurssitehokkuus on osa asiakasyritysten menestystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Aihetta koskeva osaaminen vahvistuu koko Itä-Suomessa vaihtamalla tietotaitoa ja parhaita käytäntöjä yli maakuntarajojen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Osaamisen kasvattamisen ja yhtenäistämisen kautta saadaan eri maakuntiin aiempaa vaikuttavampaa osaamista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Osaamisen kasvattamisen ja yhtenäistämisen kautta saadaan eri maakuntiin aiempaa vaikuttavampaa osaamista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Resurssitehokkuus on osa asiakasyritysten menestystä, mitä kohti päästään hankkeen myötä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Ympäristön huomioon ottava resurssitehokkuus on osa asiakasyritysten menestystä, mitä kohti päästään hankkeen myötä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 7
Ylläpitää ja varmistaa ProAgrian toimintaedellytyksiä Itä-Suomen alueella. Tätä kautta alueen maatilat ja maaseutuyritykset saavat tarvitsemansa palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Välillinen vaikutus asiakasyritysten t&k-sektorille.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Tukee yli maakuntarajojen toimivaa asiantuntijatiimien toimintaa. Tavoitteena hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia mm. etäneuvonnan osalta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Tukee Itä-Suomen maatilojen ja maaseutuyritysten tarvitsemien palveluiden tarjontaa ja sitä kautta ylläpitää yritysten toimintaedellytyksiä ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Yhdenmukainen palvelutarjonta kaikkien ulottuville.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Eri maakuntien vahvuuksia saadaan hyödynnettyä muissa maakunnissa.
Kulttuuriympäristö 0 5
Osaamisen kasvattamisen ja yhtenäistämisen kautta saadaan eri maakuntiin aiempaa vaikuttavampaa osaamista.
Ympäristöosaaminen 0 5
Osaamisen kasvattamisen ja yhtenäistämisen kautta saadaan eri maakuntiin aiempaa vaikuttavampaa ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-