Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21634

Hankkeen nimi: Puhtausala kiinnostavaksi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 28.2.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Jakeluosoite: PL 70

Puhelinnumero: 013 244 200

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.riveria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Kristiina Sallinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketoiminnan asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.sallinen(at)riveria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503100745

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Edupoli/Careeria, 2015173-8
Koulutuskuntayhtymä Tavastia, 0205303-4
SSTL Puhtausala ry, 0221163-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Puhtausala on jo pitkään kärsinyt työvoimapulasta. Vaihtuvuus alalla on suuri ja työtyytyväisyys melko alhainen. Opetushallituksen Ensti-ennakointijärjestelmä kertoo siivoustyöntekijöiden poistumasta työmarkkinoilta vuoteen 2020 mennessä. Siitä on johdettu, että vuosittain tarvittaisiin lähes 3000 koulutettua siivoustyöntekijää, jotta ammatillinen osaaminen säilyisi alalla. Nuoria alan perustutkintojen suorittaneita valmistuu vuosittain kuitenkin vain noin 150, aikuiskoulutuksen kautta alalle saadaan noin 1600 ammattilaista. Tämä tarkoittaa 1250 puuttuvaa osaajaa joka vuosi.

Asiantuntijoiden mukaan mielikuva puhtausalasta ei vastaa nykytodellisuutta ja sitä tulee uudistaa niin, että puhtausalalle hakeutuminen lisääntyy. Kehittämishankkeella halutaan viestiä alan monista vetovoimatekijöistä; mahdollisuudesta itsenäiseen työskentelyyn, kädentaitojen hyödyntämiseen ja käden jäljen näkymiseen sekä tulevaisuudessa häämöttävistä digitalisoitumisen ja robotisaation mahdollisuuksista työn fyysisen kuormittavuuden vähentämiseen. Puhtausalan koulutus ja työpaikat linkittyvät moneen muuhun alaan kuten rakennus-, kiinteistönhuolto- ja ravitsemispalveluihin. Puhtausalalla työskentelevän tulee tulevaisuudessa ymmärtää ja hallita yhä monipuolisempia, eri aloja yhdistäviä työtehtäviä. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä aiemmin erilliset puhtaus- ja kiinteistöalat on yhdistetty saman tutkinnon alle. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen määrä on lisääntynyt ja sen laadun sekä oppimisympäristöjen kehittämisen tarve kasvanut.

Puhtausala kiinnostavaksi-hankkeen avulla halutaan varmistaa alan ajanmukainen ja tulevaisuuteen kurkottava tiedottaminen perusopetuksen päättäville ja muille potentiaalisille kohderyhmille kuten maahanmuuttajille. Lisäksi halutaan tiivistää yhteistyötä alan yritysten ja koulutuksenjärjestäjien välillä, tavoitteena alan koulutuksen työelämälähtöinen kehittäminen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän, Riverian, SSTL Puhtausala ry:n, Koulutuskuntayhtymä Tavastian ja Careerian (ent.Edupoli Oy:n) muodostama ylimaakunnallinen hankeverkosto mahdollistaa puhtausalan koulutuksen ja vetovoimaisuuden kehittämisen laajalla maantieteellisellä alueella.Lisäksi hankkeessa on yhteistyökumppanina Kotityöpalveluyhdistys ry.

Hankkeen tavoitteena on
- puhtauspalvelualan koulutuksen vetovoimaisuuden kasvattaminen alueellisten peruskoulujen, ammatillisen koulutuksen ja alan yritysten yhteistyötä tiivistämällä ja yhdessä kehitettävillä toimilla,
- puhtauspalvelualan työpaikoilla järjestettävän koulutuksen kehittäminen esimerkiksi digitaalisuutta lisäämällä sekä opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien osaamisen päivittäminen osaamiskartoitusten pohjalta osuvan ja ajantasaisen osaamisen varmistamiseksi,
- puhtauspalvelualan koulutusten toteutussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja tiedon jakaminen hankeverkostossa puhtausalan mielikuvan muuttamiseksi saadun palautteen pohjalta erityisesti liitännäisalat (rakennus-, kiinteistönhoito-, ravitsemus-, liiketalous- sekä sosiaali- ja terveysalat) huomioiden,
- puhtauspalvelualalle hakeutuvien henkilöiden osaamisen tunnistamisen menetelmien kehittäminen edelleen
- viestintä ja tiedottaminen puhtauspalvelualan koulutus- ja työpaikoista sekä työelämälähtöisen oppimisen mahdollisuuksista koulutus- ja oppisopimuksen avulla.
- puhtauspalvelualan jatko-opiskelumahdollisuuksista kertominen, kohderyhmänä erityisesti peruskoulun päättövaiheessa olevat nuoret, ammatinvaihtajat ja maahanmuuttajat.

Tuloksina hankkeen kehittämistoimista ovat
- puhtausalan koulutuksen ja vetovoiman lisääntyminen, hakijamäärän kasvu ja työtehtäviin hakeutumisen lisääntyminen,
- osaava työvoima alan yrityksille,
- peruskoulujen opinto-ohjaajien ja opettajien, kotoutumiskouluttajien, uraohjaajien ja muiden sidosryhmien tietoisuuden lisääntyminen alasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista,
- puhtausalan koulutuksenjärjestäjien yhteistyön tiivistyminen ja koulutusten toteutussuunnitelmien kehittyminen,
- koulutusten oppimisympäristöjen monipuolistuminen yritysyhteistyön avulla,
- puhtausalan ja sitä lähellä olevien alojen yhteistyön tiivistyminen ja monipuolisemmat työtehtävät alalle tuleville,
- puhtausalan arvostuksen lisääntyminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat peruskoulun päättövaiheessa olevat nuoret ja heitä ohjaavat opettajat ja opinto-ohjaajat sekä työttömät työnhakijat ja heitä ohjaavat tahot Pohjois-Karjalassa, Uudellamaalla ja Hämeessä. Kohderyhmään kuuluvat puhtausalan yritykset ja nuoret aikuiset, jotka eivät ole löytäneet omaa alaansa eivätkä ole työllistyneet, ammatinvaihtajat ja kotoutumiskoulutuksen suorittaneet maahanmuuttajat. Hankkeen tiedotusta kohdennetaan kaikille em. kohderyhmille, mutta seurantatietoja kerätään puhtausalan koulutuksiin tai työtehtäviin ohjattavilta henkilöiltä ja heitä ohjaavilta tahoilta sekä hankkeen toimintaan osallistuvilta yrityksiltä. Tästä johtuen henkilötyöpäivien lukumäärä on arvioitu melko vähäiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat TE-hallinnon asiantuntijat, kuntien työllisyystoimijat, Ohjaamojen henkilöstö ja puhtausalan työnantajat hankkeen toiminta-alueilla, puhtausalan opettajat ja ohjaajat sekä puhtausalalle liitännäisten alojen opetushenkilöstö ja työnantajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 165 320

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 467 780

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme, Uusimaa, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Helsingin, Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan, Hämeenlinnan

Kunnat: Polvijärvi, Valtimo, Kontiolahti, Sipoo, Hämeenlinna, Liperi, Tohmajärvi, Lieksa, Nurmes, Joensuu, Vantaa, Outokumpu, Rääkkylä, Kerava, Janakkala, Ilomantsi, Kitee, Juuka, Helsinki, Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 27

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 542

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tehty ESR-hanke Lapin Letkassa kehitetty suvauskone-analyysi hankkeen sukupuolivaikutuksista. Puhtausala on perinteisesti ollut naisvaltainen ala. Hankkeessa halutaan kiinnittää huomiota alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi myös miehille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa etsitään puhtausalasta kiinnostuneita, potentiaalisia koulutukseen hakijoita kohdentamalla viestintää molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on puhtausalan koulutuksen ja työpaikkojen vetovoiman lisääminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hankkeessa kiinnitetään huomiota sähköisen viestinnän mahdollisuuksiin matkustamisen vaihtoehtona. Paperin tulostamisen sijaan käytetään pääosin sähköistä materiaalia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeen osatoteuttajien kokoukset pidetään pääosin sähköisinä. Samoin hankkeen toiminnassa suositaan sähköistä viestintää ja joukkoliikennettä autolla matkustamisen vaihtoehtoina.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Puhtausalan ympäristöosaaminen otetaan huomioon hankkeen kehittämistoimissa, esim. koulutuksessa varmistetaan ympäristöystävällisten puhdistusaineiden käyttäminen ja vettä säästävä siivous.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 4
Puhtausalan ympäristöosaaminen otetaan huomioon hankkeen kehittämistoimissa, esim. koulutuksessa varmistetaan ympäristöystävällisten puhdistusaineiden käyttäminen ja vettä säästävä siivous.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
Puhtausalan ympäristöosaaminen otetaan huomioon hankkeen kehittämistoimissa, esim. koulutuksessa varmistetaan ympäristöystävällisten puhdistusaineiden käyttäminen ja vettä säästävä siivous.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Hankkeessa kiinnitetään huomiota sähköisen viestinnän mahdollisuuksiin matkustamisen vaihtoehtona. Paperin tulostamisen sijaan käytetään pääosin sähköistä materiaalia. Alan koulutuksissa kiinnitetään huomiota materiaalin säästämiseen, esim. kestokäyttötuotteisiin ja antibakteriaalisiin tai itsepuhdistuviin materiaaleihin. Puhtausalan osaaminen edistää kiinteistöjen elinkaaren jatkumista ja yhteisen kansallisen omaisuuden arvon pysymistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeessa kehitetään puhtausalan vetovoimaa ja tuotetaan osaavaa työvoimaa alan yrityksiin. Työttömille työnhakijoille tarjotaan mahdollisuus työllistävän toimialan osaamisen hankkimiseen ja työllistymiseen omalla paikkakunnalla. Hankkeessa edistetään puhtautta ja terveyttä yhteiskunnan kriittisillä aloilla kuten sosiaali- ja terveysala sekä elintarviketeollisuus.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeessa kehitetään puhtausalan koulutusta vastaamaan ajankohtaisia työelämätarpeita. Hankkeessa tuotetaan osaamista puhtausalan lisäksi monille liitännäisaloille.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeen osatoteuttajien kokoukset pidetään pääosin sähköisinä. Samoin hankkeen toiminnassa suositaan sähköistä viestintää ja joukkoliikennettä autolla matkustamisen vaihtoehtoina.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Puhtausalan koulutusten kehittäminen lisää koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien hyvinvointia tarjoamalla kiinnostavan koulutus- ja uravaihtoehdon sekä siirtymisen suomalaiseen työelämään. Puhtausala mahdollistaa monia muita aloja joustavammin erilaisia työaikoja ja -ympäristöjä ja sitä kautta edistää yksilöllistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Hankkeessa houkutellaan myös miehiä puhtausalalle, joka nykyisin tarjoaa monipuolisia työtehtäviä liitännäisaloilta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Puhtausala työllistää monikulttuurisista taustoista, erilaisilla osaamisilla tulevia henkilöitä, mikä edistää suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä yhteiskunnassa.
Kulttuuriympäristö 5 6
Hankkeessa rohkaistaan puhtausalan opiskelijoita hakeutumaan eri puolilla Suomea sijaiseviin työpaikkoihin, niin maaseutu- kuin kaupunkiympäristöissä. Hankkeessa edistetään rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä puhtausalan osaavan työvoiman avulla.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-