|
|
|
Hankekoodi: S21634
Hankkeen nimi: Puhtausala kiinnostavaksi
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0212371-7
Jakeluosoite: PL 70
Puhelinnumero: 013 244 200
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.riveria.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Kristiina Sallinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketoiminnan asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.sallinen(at)riveria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503100745
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Puhtausala on jo pitkään kärsinyt työvoimapulasta. Vaihtuvuus alalla on suuri ja työtyytyväisyys melko alhainen. Opetushallituksen Ensti-ennakointijärjestelmä kertoo siivoustyöntekijöiden poistumasta työmarkkinoilta vuoteen 2020 mennessä. Siitä on johdettu, että vuosittain tarvittaisiin lähes 3000 koulutettua siivoustyöntekijää, jotta ammatillinen osaaminen säilyisi alalla. Nuoria alan perustutkintojen suorittaneita valmistuu vuosittain kuitenkin vain noin 150, aikuiskoulutuksen kautta alalle saadaan noin 1600 ammattilaista. Tämä tarkoittaa 1250 puuttuvaa osaajaa joka vuosi.
Asiantuntijoiden mukaan mielikuva puhtausalasta ei vastaa nykytodellisuutta ja sitä tulee uudistaa niin, että puhtausalalle hakeutuminen lisääntyy. Kehittämishankkeella halutaan viestiä alan monista vetovoimatekijöistä; mahdollisuudesta itsenäiseen työskentelyyn, kädentaitojen hyödyntämiseen ja käden jäljen näkymiseen sekä tulevaisuudessa häämöttävistä digitalisoitumisen ja robotisaation mahdollisuuksista työn fyysisen kuormittavuuden vähentämiseen. Puhtausalan koulutus ja työpaikat linkittyvät moneen muuhun alaan kuten rakennus-, kiinteistönhuolto- ja ravitsemispalveluihin. Puhtausalalla työskentelevän tulee tulevaisuudessa ymmärtää ja hallita yhä monipuolisempia, eri aloja yhdistäviä työtehtäviä. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä aiemmin erilliset puhtaus- ja kiinteistöalat on yhdistetty saman tutkinnon alle. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen määrä on lisääntynyt ja sen laadun sekä oppimisympäristöjen kehittämisen tarve kasvanut.
Puhtausala kiinnostavaksi-hankkeen avulla halutaan varmistaa alan ajanmukainen ja tulevaisuuteen kurkottava tiedottaminen perusopetuksen päättäville ja muille potentiaalisille kohderyhmille kuten maahanmuuttajille. Lisäksi halutaan tiivistää yhteistyötä alan yritysten ja koulutuksenjärjestäjien välillä, tavoitteena alan koulutuksen työelämälähtöinen kehittäminen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän, Riverian, SSTL Puhtausala ry:n, Koulutuskuntayhtymä Tavastian ja Careerian (ent.Edupoli Oy:n) muodostama ylimaakunnallinen hankeverkosto mahdollistaa puhtausalan koulutuksen ja vetovoimaisuuden kehittämisen laajalla maantieteellisellä alueella.Lisäksi hankkeessa on yhteistyökumppanina Kotityöpalveluyhdistys ry.
Hankkeen tavoitteena on
- puhtauspalvelualan koulutuksen vetovoimaisuuden kasvattaminen alueellisten peruskoulujen, ammatillisen koulutuksen ja alan yritysten yhteistyötä tiivistämällä ja yhdessä kehitettävillä toimilla,
- puhtauspalvelualan työpaikoilla järjestettävän koulutuksen kehittäminen esimerkiksi digitaalisuutta lisäämällä sekä opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien osaamisen päivittäminen osaamiskartoitusten pohjalta osuvan ja ajantasaisen osaamisen varmistamiseksi,
- puhtauspalvelualan koulutusten toteutussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja tiedon jakaminen hankeverkostossa puhtausalan mielikuvan muuttamiseksi saadun palautteen pohjalta erityisesti liitännäisalat (rakennus-, kiinteistönhoito-, ravitsemus-, liiketalous- sekä sosiaali- ja terveysalat) huomioiden,
- puhtauspalvelualalle hakeutuvien henkilöiden osaamisen tunnistamisen menetelmien kehittäminen edelleen
- viestintä ja tiedottaminen puhtauspalvelualan koulutus- ja työpaikoista sekä työelämälähtöisen oppimisen mahdollisuuksista koulutus- ja oppisopimuksen avulla.
- puhtauspalvelualan jatko-opiskelumahdollisuuksista kertominen, kohderyhmänä erityisesti peruskoulun päättövaiheessa olevat nuoret, ammatinvaihtajat ja maahanmuuttajat.
Tuloksina hankkeen kehittämistoimista ovat
- puhtausalan koulutuksen ja vetovoiman lisääntyminen, hakijamäärän kasvu ja työtehtäviin hakeutumisen lisääntyminen,
- osaava työvoima alan yrityksille,
- peruskoulujen opinto-ohjaajien ja opettajien, kotoutumiskouluttajien, uraohjaajien ja muiden sidosryhmien tietoisuuden lisääntyminen alasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista,
- puhtausalan koulutuksenjärjestäjien yhteistyön tiivistyminen ja koulutusten toteutussuunnitelmien kehittyminen,
- koulutusten oppimisympäristöjen monipuolistuminen yritysyhteistyön avulla,
- puhtausalan ja sitä lähellä olevien alojen yhteistyön tiivistyminen ja monipuolisemmat työtehtävät alalle tuleville,
- puhtausalan arvostuksen lisääntyminen.
Hankkeen kohderyhmiä ovat peruskoulun päättövaiheessa olevat nuoret ja heitä ohjaavat opettajat ja opinto-ohjaajat sekä työttömät työnhakijat ja heitä ohjaavat tahot Pohjois-Karjalassa, Uudellamaalla ja Hämeessä. Kohderyhmään kuuluvat puhtausalan yritykset ja nuoret aikuiset, jotka eivät ole löytäneet omaa alaansa eivätkä ole työllistyneet, ammatinvaihtajat ja kotoutumiskoulutuksen suorittaneet maahanmuuttajat. Hankkeen tiedotusta kohdennetaan kaikille em. kohderyhmille, mutta seurantatietoja kerätään puhtausalan koulutuksiin tai työtehtäviin ohjattavilta henkilöiltä ja heitä ohjaavilta tahoilta sekä hankkeen toimintaan osallistuvilta yrityksiltä. Tästä johtuen henkilötyöpäivien lukumäärä on arvioitu melko vähäiseksi.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat TE-hallinnon asiantuntijat, kuntien työllisyystoimijat, Ohjaamojen henkilöstö ja puhtausalan työnantajat hankkeen toiminta-alueilla, puhtausalan opettajat ja ohjaajat sekä puhtausalalle liitännäisten alojen opetushenkilöstö ja työnantajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 383 952
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 377 049
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 467 780
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 461 334
Maakunnat: Kanta-Häme, Uusimaa, Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Helsingin, Hämeenlinnan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Lieksa, Kontiolahti, Nurmes, Rääkkylä, Sipoo, Outokumpu, Tohmajärvi, Vantaa, Hämeenlinna, Joensuu, Janakkala, Kitee, Juuka, Hattula, Ilomantsi, Kerava, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 27
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 145
Suunniteltu: 542
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Hankkeessa kiinnitetään huomiota sähköisen viestinnän mahdollisuuksiin matkustamisen vaihtoehtona. Paperin tulostamisen sijaan käytetään pääosin sähköistä materiaalia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Hankkeen osatoteuttajien kokoukset pidetään pääosin sähköisinä. Samoin hankkeen toiminnassa suositaan sähköistä viestintää ja joukkoliikennettä autolla matkustamisen vaihtoehtoina. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 5 |
| Puhtausalan ympäristöosaaminen otetaan huomioon hankkeen kehittämistoimissa, esim. koulutuksessa varmistetaan ympäristöystävällisten puhdistusaineiden käyttäminen ja vettä säästävä siivous. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 4 |
| Puhtausalan ympäristöosaaminen otetaan huomioon hankkeen kehittämistoimissa, esim. koulutuksessa varmistetaan ympäristöystävällisten puhdistusaineiden käyttäminen ja vettä säästävä siivous. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 2 |
| Puhtausalan ympäristöosaaminen otetaan huomioon hankkeen kehittämistoimissa, esim. koulutuksessa varmistetaan ympäristöystävällisten puhdistusaineiden käyttäminen ja vettä säästävä siivous. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 6 |
| Hankkeessa kiinnitetään huomiota sähköisen viestinnän mahdollisuuksiin matkustamisen vaihtoehtona. Paperin tulostamisen sijaan käytetään pääosin sähköistä materiaalia. Alan koulutuksissa kiinnitetään huomiota materiaalin säästämiseen, esim. kestokäyttötuotteisiin ja antibakteriaalisiin tai itsepuhdistuviin materiaaleihin. Puhtausalan osaaminen edistää kiinteistöjen elinkaaren jatkumista ja yhteisen kansallisen omaisuuden arvon pysymistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään puhtausalan vetovoimaa ja tuotetaan osaavaa työvoimaa alan yrityksiin. Työttömille työnhakijoille tarjotaan mahdollisuus työllistävän toimialan osaamisen hankkimiseen ja työllistymiseen omalla paikkakunnalla. Hankkeessa edistetään puhtautta ja terveyttä yhteiskunnan kriittisillä aloilla kuten sosiaali- ja terveysala sekä elintarviketeollisuus. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeessa kehitetään puhtausalan koulutusta vastaamaan ajankohtaisia työelämätarpeita. Hankkeessa tuotetaan osaamista puhtausalan lisäksi monille liitännäisaloille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hankkeen osatoteuttajien kokoukset pidetään pääosin sähköisinä. Samoin hankkeen toiminnassa suositaan sähköistä viestintää ja joukkoliikennettä autolla matkustamisen vaihtoehtoina. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Puhtausalan koulutusten kehittäminen lisää koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien hyvinvointia tarjoamalla kiinnostavan koulutus- ja uravaihtoehdon sekä siirtymisen suomalaiseen työelämään. Puhtausala mahdollistaa monia muita aloja joustavammin erilaisia työaikoja ja -ympäristöjä ja sitä kautta edistää yksilöllistä hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Hankkeessa houkutellaan myös miehiä puhtausalalle, joka nykyisin tarjoaa monipuolisia työtehtäviä liitännäisaloilta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 7 |
| Puhtausala työllistää monikulttuurisista taustoista, erilaisilla osaamisilla tulevia henkilöitä, mikä edistää suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä yhteiskunnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 6 |
| Hankkeessa rohkaistaan puhtausalan opiskelijoita hakeutumaan eri puolilla Suomea sijaiseviin työpaikkoihin, niin maaseutu- kuin kaupunkiympäristöissä. Hankkeessa edistetään rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä puhtausalan osaavan työvoiman avulla. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Puhtausala kiinnostavaksi -hankkeen tavoitteena oli lisätä puhtausalan vetovoimaisuutta, ennakoida puhtausalan koulutus- ja työvoimatarpeita ja kehittää puhtausalan koulutusta. Hankkeen kohderyhmiin kuuluivat peruskoulun päättövaiheessa olevat nuoret ja heitä ohjaavat opettajat ja opinto-ohjaajat, työttömät työnhakijat ja heitä ohjaavat tahot Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Lisäksi kohderyhmään kuuluivat puhtausalan yritykset, työttömät nuoret aikuiset, ammatinvaihtajat ja kotoutumiskoulutuksen suorittaneet maahanmuuttajat. Hanke toteutettiin ajalla 1.3.2019 – 30.6.2021.
Koulutuksen ja alan vetovoima ja näkyvyys lisääntyivät selkeästi. Hankkeen aikana järjestettiin lukuisia puhtausalan esittelytilaisuuksia, joista osa oli suunnattu erityisesti peruskoulujen opinto-ohjaajille ja työttömiä henkilöitä ohjaaville tahoille. Niissä esiteltiin materiaaleja, joita he pystyvät hyödyntämään omassa työssään. Ajantasaisen puhtausalan tietämyksen myötä eri työllisyystoimijat pystyvät ohjaamaan asiakkaitaan helpommin alan koulutuksiin ja työpaikkoihin. Hankkeessa tuotettiin puhtausalan esittelyvideo usealla eri kielellä ja video antaa nykyaikaisen ja monipuolisen kuvan puhtausalan erilaista työtehtävistä ja toimintaympäristöistä. Esittelyvideolla on yli 27 000 katselukertaa.
Hankkeessa tehtiin useita urapolkuvideoita erilaisista taustoista alalle tulleista työntekijöistä ja heidän kokemuksistaan puhtausalalla. Puhtausalan tietopaketissa kerrotaan lyhyesti perusasioita alasta sekä alan koulutus- ja jatko-opintomahdollisuuksista.
Puhtausalan näkyvyys lisääntyi erityisesti sosiaalisen median kautta. Yhteistyössä Auri Kanasen kanssa toteutettu Tiktok-sovelluksessa ollut video alan monipuolisuudesta keräsi yli 5 miljoonaa maailmanlaajuista katselukertaa, joista yli 700 000 suomalaista katselua. Sen myötä ”Millainen siivooja olet?” testin on tehnyt yli 15 000 henkilöä. Hankkeen kotisivujen kävijämäärä kasvoi tasaisesti koko hankeajan ja on vakiintunut n. 6 000 kävijään puolivuotiskausittain.
Hankkeessa tuotettiin työpaikkaohjaajille ja peruskoulun TET-jaksolle osallistuville opasvihkonen ja siihen liittyvä Thinglink-ympäristö. Hankkeen aikana on pystytty pilotoimaan tuotettua materiaalia. Myös opinto-ohjaajat ja puhtausalan opettajat voivat hyödyntää materiaalia. Yhteistyö työelämän kanssa on ollut tiivistä hankekauden aikana ja työelämä on ollut mukana hankkeen erilaisissa tapahtumissa sekä kehittämässä ja tuottamassa hankemateriaaleja.
Hankkeen aikana selvitettiin puhtausalan alueellisia koulutus- ja työvoimatarpeita tekemällä kysely hanketoimijoiden maakunnallisella kohdealueelle toimiville puhtausalan yrittäjille. Vastausten perusteella yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja ovat valmiita tekemään edelleen yhteistyötä oppilaitosten kanssa, mutta ottavat myös enenevässä määrin itse vastuuta oman henkilöstönsä kouluttamisesta omiin tarpeisiinsa. Työntekijän osaamista voi arvioida hankkeessa tehdyn sähköisen osaamiskartoituksen avulla. Sähköistä osaamiskartoitusta voi hyödyntää myös alalle tulevien osaamisen kartoittamisessa.
Hankkeen aikana järjestettiin kaikkiaan 13 webinaaria ja niihin osallistui yli 1 100 kuulijaa eri puolilta Suomea. Suurin osa kuulijoista oli puhtausalan yritysten ja organisaatioiden henkilökuntaa; työntekijät, työpaikkaohjaajat ja esimiehet pääsivät helposti ja vaivattomasti päivittämään osaamistaan. Covid19-pandemian ansioista hankkeen koulutukset keräsivät osallistujia valtakunnallisesti koko Suomen alueelta.
Koulutuksen oppimisympäristöjä kehitettiin ja monipuolistettiin erityisesti digitekniikkaa hyödyntäen. Robottien ohjelmointi lisäsi yhteistyötä oppilaitosten ja niiden eri toimialojen välillä. Mobiilipelisovelluksen avulla sekä työelämässä olevat että puhtausalan opiskelijat voivat kehittää osaamistaan ajasta ja paikasta riippumatta. Useita Thinglink-oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää myös liitännäisalojen koulutuksissa. Erityisesti maahanmuuttajille suunnattua S2-materiaalia voivat hyödyntää maahanmuuttaja- ja kotouttamiskouluttajat. Materiaalia on katsottu yli 2 000 kertaa. Työpaikkaohjaajien ja opettajien digitekniikkaan liittyvää ohjausosaamista kehitettiin useissa koulutuksissa. Hanketoimijoiden oma digiosaaminen kasvoi, kun Covid19-viruksen aiheuttama Covid19-pandemia siirsi lähitapaamiset etäyhteyksin, erilaisilla sosiaalisilla oppimisalustoilla toteutettaviksi.
Hanke on onnistunut muuttamaan mielikuvaa puhtausalasta positiiviseen suuntaan kohderyhmien keskuudessa. Puhtausalan näkyvyys on kasvanut erityisesti kohdennetun sosiaalisen median kautta: Tiktok, hankkeen kotisivut, Facebook, Instagram. Hankkeen kotisivut (www.puhki.fi) ovat olleet aktiivisessa käytössä koko hankekauden ajan. Kotisivujen laaja materiaali on vapaasti kaikkien kohderyhmiemme hyödynnettävissä: alan esittelyvideo neljällä eri kielellä, uratarinat, tietopaketti puhtausalasta, ala tutuksi nuorille -materiaali, TET-materiaali, "Millainen siivooja olet" -testi, osaamiskartoitus, podcast-lähetykset, sanastotehtävät, siivousvälinepeli, Kodin siivous -opetusvideo, Thinglink-ympäristöt, virtuaalinen leikkaussalisiivous, S2 -materiaali maahanmuuttajille ja virtuaalivierailut yrityksiin.
Hankkeen toteuttivat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Careeria Oy ja SSTL Puhtausala ry. Hankkeessa tuotettu materiaali on ollut aktiivisesti käytössä ja se on julkaistu heti valmistumisensa jälkeen hankkeen kotisivuilla. Kaikki hankkeessa tuotettu materiaali on vapaassa käytössä viiden vuoden ajan osoitteessa www.puhki.fi
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi