|
|
|
Hankekoodi: S21635
Hankkeen nimi: Women To Work: maahan muuttaneiden naisten potentiaali työelämän käyttöön
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.7.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0201256-6
Jakeluosoite: Viipurinkatu 2
Puhelinnumero: 09 310 45929
Postinumero: 00510
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.hel.fi/kaupunginkanslia
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heidi Lehtovaara
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palveluesimies, Helsingin TYP - aikuisten palvelut
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heidi.lehtovaara(at)hel.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 09 310 46752
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
"Women To Work" -hankkeessa kehitetään toimivia ja vaikuttavia malleja maahan muuttaneiden naisten työelämäosallisuuden edistämiseksi. Mallit kuvataan niin, että ne ovat kaikkien käytettävissä valtakunnallisesti.
"Women To Work" -hankkeen tavoitteena on kehittää toimivia ja vaikuttavia malleja välittömän kohderyhmän (yli 30-vuotiaat TYP:n asiakkaat, maahan muuttaneet naiset, kieliryhmärajaus somali, arabia, venäjä, vähän tai ei ollenkaan koulutusta- ja työhistoriaa) työelämäosallisuuden edistämiseksi. Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat Helsingin TYP:n työnhakijoita työelämään ohjaava monialainen henkilökunta sekä hankkeessa mukana olevat yritys- ja yhteistyötahot, Helsingin kaupungin muun työllisyydenhoidon palvelujen monialainen, pitkään työttömänä olleita työnhakijoita työelämään ohjaava henkilökunta. Hankkeen tuloksena luodaan palvelumalleja, jotka ovat kaikkien TYP-verkoston yhteistoimintapisteiden käytettävissä. Tulevaisuuden työllisyyspalvelu-uudistusten jälkeen malleja voivat käyttää niin työvoimapalvelujen hankkijat kuin niitä tarjoavat tahot.
Hankkeen keskeisin tavoite on ohjata välittömään kohderyhmään kuuluvia kohti työtä ja koulutusta. Tässä prosessissa keskeisellä sijalla on tiedon lisääminen suomalaisesta työelämästä, työelämän pelisäännöistä sekä työnhakukäytännöistä. Tavoitteena on kannustaa kohderyhmään kuuluvia hakeutumaan perinteisesti miehisinä pidetyille aloille (mm. IT-ala, logistiikka) sekä lisätä ohjaustyötä tekevien, työnantajien sekä verkostoyhteistyökumppaneiden tietoutta maahan muuttaneiden naisten ohjaukseen liittyvistä erityiskysymyksistä sekä tasa-arvoiseen rekrytointiin ja työelämään liittyvistä kysymyksistä. Hankkeen toimenpiteinä tehostetaan välittömän kohderyhmän työelämävalmiuksia ja työvälineitä työnhaun ja työllistymisen tueksi (ml. digitaaliset valmiudet) toteuttamalla palvelumallikokeiluja, workshop-toimintaa ja täsmärekrytapahtumia. Kaikessa toiminnassa hyödynnetään hankkeen monialaista verkostoa (ml. kolmas sektori, työmarkkinajärjestöt, Suomen Akatemian WeAll-tutkimushanke).
"Women To Work" -hankkeessa kootaan ja tuotetaan selkokielistä materiaalia kohderyhmän koulutukseen ja työllistymiseen siirtymisen tueksi. Hanke hyödyntää kohderyhmän tueksi tuotettuja printti- ja verkkomateriaaleja (NOHEVA-hanke, MAHTAVA-hanke, Selkokeskus, työmarkkinajärjestöt, TE-toimisto, Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Työterveyslaitos, kolmas sektori). Hankkeen toimenpiteinä hankitaan uusia yritysyhteistyökumppaneita sekä tarjotaan tukea ja tietoa työnantajille liittyen työelämän moninaisuuteen ja yhdenvertaiseen rekrytointiin ja perehdyttämiseen sekä toteutetaan asiantuntijaseminaareja yhdessä monialaisen verkoston kanssa. Lisäksi tuotetaan uutta osaamista työllisyydenhoidon henkilöstölle valtakunnallisesti liittyen kohderyhmän yhdenvertaiseen ohjaukseen kohti työmarkkinoita (henkilöstökoulutukset, tiedon kokoaminen ja levittäminen, asennevaikuttaminen, materiaalien tuottaminen). Hankkeen kaikissa prosesseissa ja tuotoksissa hyödynnetään vahvasti digitaalista tekniikkaa ja sovelluksia (esim. mobiilisovellukset, Löydä Helsinki-sovellus, ESR-rahoitteisena KYKY II-hankkeessa tuotettu sovellus).
Hankkeen toteuttaa Helsingin kaupungin TYP-palvelut, jossa on tehty asiakasselvitys (2018). Hanke on kehitetty näiden tulosten pohjalta. Keskeinen havainto on, että vaikeasti työllistyvien työttömyys pitkittyy edelleen ja maahanmuuttajataustaisten osuus kasvaa asiakaskunnassa. Tämän vuoksi tarvitaan asiantuntevaa, laajan ohjauksen osaavaa, monimuotoisuutta ja toimintaa kehittävää henkilöstöä.
"Women To Work" -hankkeen pitkän tähtäimen tuloksena puretaan kohderyhmän ylisukupolvista tukiriippuvuutta, ehkäistään työnhakuvaiheen syrjintää ja edistetään tasa-arvoa sekä vaikutetaan epätasa-arvoa ylläpitävien rakenteiden, toimintakulttuurien ja käytäntöjen purkamiseen ja muuttamiseen valtakunnallisesti. Arvioinnin, seurannan ja tulosten vaikuttavuuden analyysin kautta hankkeen tuloksia voidaan käyttää lainsäädännön kehittämiseen, soveltamiseen ja toimeenpanoon vaikuttaminen valtakunnallisella tasolla.
- Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon palveluissa asiakkaina olevat maahanmuuttajataustaiset naiset, joilla on vain vähän tai ollenkaan koulutus- tai työhistoriaa. Kieliryhmänä somalin-, venäjän- ja arabiankieliset
- rekrytoivat työnantajat
- työllisyydenhoidon ohjaustyötä tekevät
- muut maahanmuuttajataustaiset työnhakijanaiset, jotka osallistuvat hankkeen tilaisuuksiin
Kohderyhmän taustasta:
Helsingin TYP on monihallinnollinen organisaatio, jonka toimintaa koordinoi Helsingin kaupunki. Helsingin TYP on organisaationa osa kaupunginkanslian elinkeino-osaston työvoima- ja maahanmuutto -yksikköä. Helsingin TYP on osa valtakunnallista yhteispalvelupisteverkostoa, johon kuuluu yhteensä 33 toimipistettä. Helsingin TYP:ssä on lähes 4500 asiakasta. Asiakkaista pitkä (yli 24 kk) asiakkuus on yli kolmanneksella asiakkaista (400/1100). Fyysisiä terveyshaittoja on lähes 60 prosentilla, psyykkisiä lähes 20 prosentilla. Asiakkaista noin 35 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, ja määrä on jatkuvassa kasvussa. Puutteellinen tai olematon suomen kielen taito on maahan muuttaneilla hyvin yleistä, vaikka he olisivat asuneet Suomessa useita vuosia ja käyneet yhdessä tai useammassa suomen kielen koulutuksessa. Helsingissä asuu kohderyhmään kuuluvia maahanmuuttajataustaisia naisia, jotka ovat vuosien tai vuosikymmenten maassa asumisen jälkeen edelleen koulutus- ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Köyhimmistä maista muuttaneita maahanmuuttajaperheitä koskettaa Suomessa erityisen usein köyhyys. Köyhimmistä maista Suomeen muuttaneilla naisilla on usein pakolaistausta. Lähtömaat ovat yleensä epädemokraattisia, sotaa käyviä maita, joissa tyttöjen mahdollisuudet kouluttautumiseen ja naisten mahdollisuudet itsenäiseen elämään ovat usein huonommat kuin Pohjoismaissa. Tämä heijastuu siinä, että erityisesti pakolaistaustaisten naisten koulutustaso on keskimäärin huomattavasti heikompi kuin miesten (Forsander 2002).
Venäjänkieliset ovat Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä, määrän ollessa jatkuvassa kasvussa. Venäjänkielisillä Suomeen muuttaneilla on useimmiten peruskoulutus valmiina, mutta etenkin naiset työllistymisvaiheessa kohtaavat haasteita. Venäjänkieliset Suomessa-raportin (Tanner & Söderling, 2016) mukaan vuoteen 2030 mennessä venäjänkielisten määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan Suomessa (30 000 > 60 000). Venäjänkielisenä Suomessa-raportin mukaan (Tanttu, 2008) venäjänkieliset kärsivät Suomessa epävakaista työmarkkinoista, joka tarkoittaa käytännössä pätkätöitä sekä jatkuvaa epävarmuudessa elämistä.
Somalian kansalaisuuden omaavien työttömyysaste oli vuonna 2012 lähes 60 prosenttia työvoimasta. Naisten työttömyysaste on miehiä korkeampi. Erilaisilla koulutukseen ja työelämään ohjaavilla tukitoimilla vaikutetaan myönteisesti naisten ja koko perheen syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tilastokeskuksen ja Työterveyslaitoksen julkaisema laaja yhteisselvitys ”Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014” (lyh. UHT-tutkimus) osoittaa, että erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta muuttaneiden arjessa on monia haasteita. Lähi-idästä ja Afrikasta tulleista n 20−64-vuotiasta noin 26 % oli työttömiä, ja useampi kuin joka toinen oli työelämän ulkopuolella. THL:n vuoden 2012 tutkimuksen mukaan joka kymmenes kurdi- ja somalitaustaisista Suomessa asuvista naisista ei osaa lukea tai lukee hyvin heikosti. CIA:n The World Factbookin mukaan Irakissa noin joka neljäs aikuinen nainen ei tänä päivänä osaa lukea. Unicefin vuoden 2010 kartoituksen mukaan vuonna 2010 joka viides peruskoulun aloittaneesta irakilaistytöstä keskeytti opiskelun jo ensimmäisen luokan jälkeen. Vain neljä kymmenestä tytöstä jatkoi koulua kuudennelle luokalle asti.
"Women To Work" -hankkeen kohderyhmään kuuluvilla on Helsingin TYP:n monivuotisen kokemuksen mukaan pääsääntöisesti heikot tai olemattomat tietotekniset taidot. Taito käyttää verkkoa ja mobiilissa toimivia sovelluksia on välttämätön työnhaussa. TE-toimistossa asioidaan verkon kautta, verkkoon luodaan CV ja koulutus- ja työpaikkoja haetaan verkon kautta. Tietoa piilotyöpaikoista ei ole helppoa löytää, jos sosiaaliset ja työelämäverkostot eivät ole ajan tasalla, ja taustalla on pitkittynyt työttömyysjakso. Mobiililaitteiden hyödyntämiseen sähköisessä asioinnissa tulisi kiinnittää huomiota juuri tämän käyttäjäryhmän kohdalla, sillä muun muassa Digisti Fiksu –selvitys (2017) osoitti, että maahan muuttaneet käyttävät verkkoa suurimmaksi osaksi älypuhelimilla (lisätietoa: http://www.digistifiksu.fi/).
Välillistä kohderyhmää ovat hankkeen välittömät verkostokumppanit:
1. Valtakunnallinen TYP-verkosto
2. TE-hallinto
3. Sosiaali- ja terveystoimi
4. Stadin ammatti- ja aikuisopisto ja osaamiskeskus
6. NewCo Helsinki
7. Helsingin kaupungin ihmisoikeusverkosto
8. Pohjoismaiset/eurooppalaiset kumppanit, joiden kanssa Helsingin kaupungilla on yhteistyötä työllisyydenhoidon ja maahanmuuttajien kotoutumisen kysymyksissä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 389 369
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 379 764
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 519 159
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 506 352
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Helsinki
Jakeluosoite: Viipurinkatu 2
Postinumero: 00510
Postitoimipaikka: Helsinki
Suunniteltu: 18
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 250
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Tällä hankkeella ei haeta ko. vaikutuksia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Tällä hankkeella ei haeta ko. vaikutuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 3 |
| Hanke edistää paikallista elinkeinorakennetta rikastuttamalla elinkeinoelämää uudella työvoimalla. Kohderyhmän ulosjäänti työmarkkinoilta heikentää elinkeinorakenteen kestävää kehitystä merkittävästi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei haeta ko. vaikutuksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 10 |
| Hanke edistää hyvinvointia parantamalla maahan muuttaneiden naisten osallisuutta, tiedon saatavuutta ja työllisyyttä sekä poistamalla heidän sukupuolesta ja etnisestä taustalta johtuvaa syrjintää työmarkkinoilla sekä mahdollista ylisukupolvista tukiriippuvuutta. Hankkeen välillisenä vaikutuksena naisten, jotka ovat vanhempia, asema työmarkkinoilla kohenee, kuten myös heidän lastensa asema - tutkimusten mukaan äitien koulutus ja työelämäosallisuus edistää myös lasten koulutustasoa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 10 |
| Hankkeen päätavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa vahvistamalla maahan muuttaneiden naisten nykyisellään miehiä heikompaa työllisyyttä ja asemaa työelämässä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 10 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta monella eri tasolla. Poistamalla sukupuolesta ja etnisestä taustasta johtuvaa syrjintää ja tukemalla kohderyhmän pääsyä työmarkkinoille rakennetaan aktiivisesti paremmin yhteiskuntaa laajemmin heijastavaa elinkeinoelämää ja työmarkkinoita. Maahanmuuttajien osuus on erityisen suuri ja jatkuvasti kasvava Helsingissä, joten on elintärkeää saada ajettua yhdenvertaisuutta eteenpäin tämän hankkeen kaltaisilla aloitteilla ja keinoilla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
Women to Work –hanke (ESR 2019-2021) oli Helsingin kaupungin ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka ydintavoitteena oli edistää pitkään työttöminä olleiden helsinkiläisten maahan muuttaneiden naisten työllistymistä eli ohjata, kannustaa ja auttaa naisia eteenpäin kohti työelämää. Käytännössä tämä toteutui kartoittamalla asiakkaan työnhakuvalmiuksia sekä digitaitoja, tarjoamalla tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä, työnhakukäytännöistä sekä koulutuksen täydentämisen ja työnhaun mahdollisuuksista pääkaupunkiseudulla. Toisena tavoitteena oli työllisyydenhoidon ohjaushenkilöstön osaamisen kehittäminen liittyen selkeäkieliseen ja yhdenvertaiseen palveluohjaukseen. Kolmantena tavoitteena oli yhteistyökumppanien tietoisuuden lisääminen työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisesta eriytymisestä ja sen lieventämisestä – konkreettisesti siis hankkeen toimintaan osallistujien tiedottaminen ja kannustaminen hakeutumaan myös perinteisesti miesvaltaisina pidetyille koulutus- ja ammattialoille. Hanke tarjosi myös neuvontaa ja tietoa yhteistyökumppaneille monimuotoiseen rekrytointiin ja perehdytykseen liittyen.
Hankkeen välittömään kohderyhmään määriteltiin kuuluviksi vähän koulutusta saaneet yli 30-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset naiset, etenkin arabi-, somali- ja venäjänkieliset naiset, joilla oli asiakkuus Helsingin TYP:n aikuisten palveluissa. Myöhemmin kohderyhmää laajennettiin koskemaan myös alle 30-vuotiaita naisia sekä muun kuin edellä mainitun kolmen kieliryhmän edustajia. Välilliseen kohderyhmään määriteltiin kuuluviksi työllisyydenhoidon ohjaustyötä tekevät asiantuntijat, hankkeen sidosryhmät (sisäiset ja ulkoiset) sekä yritysyhteistyökumppanit. Hanke toteutti aktiivista viestintä- ja vaikuttamistyötä monikanavaisesti.
.
Hankkeen toiminnan aikana saadut tulokset ovat vastanneet odotuksia. Omakielinen ohjaus ja ohjaajan vahva ja kannustava rooli saivat asiakkailta erittäin hyvän vastaanoton. Asiakkaat kokivat perusteellisen ryhmä- ja yksilöohjauksen tarpeellisina, sillä yhtäjaksoinen toiminta motivoi heidän osallistumistaan hankkeeseen. Noin kaksi kolmasosaa asiakkaista löysi jatkosuunnitelman. Jatkosuunnitelma riippui asiakkaan elämäntilanteesta, koulutustaustasta ja suomen kielen taidosta. Osa asiakkaista sai työpaikan tai pääsi koulutukseen, kun taas osa aloitti aktiivisen työnhaun tai hakeutui suomen kielen kurssille.
Hankkeen tekemä yritysyhteistyö oli tuloksellista ja näkyvää. Lisäksi hanke koulutti useiden aamukoulujen sekä muiden tilaisuuksien kautta työllisyyspalvelujen henkilöstöä. Hanke toteutti aktiivista viestintä- ja vaikuttamistyötä monikanavaisesti.
Tietoa, tuloksia, julkaisuja sekä laajempi kirjallinen loppuraportti löytyvät tästä osoitteesta (loppuraportti julkaistaan joulukuussa 2021): https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/yritykset/tyollisyys/maahanmuuttajille/women-to-work/