Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21638

Hankkeen nimi: TYKEs - työkuntoa Keski-Karjalaan

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan kansanterveys ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0573951-7

Jakeluosoite: Siltakatu 10 A 16

Puhelinnumero: 050 579 0600

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.pkkansanterveys.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Juhani Hyvärinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.hyvarinen(at)pkkansanterveys.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443224848

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Karjalan Liikunta ry, 1443277-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TYKEs-Työkuntoa Keski-Karjalaan -hankkeella haetaan pysyviä ratkaisumalleja työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja työssä eläkeikään saakka jaksamisen
tukemiseksi. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Keski-Karjalan työikäisten (25-64 v.) määrä tulee vähenemään 53,3 prosentista 38,7 prosenttiin vuosina 2012-2030.

Kokeilevan kehittämishankkeen päämääränä on kehittää työterveyshuollon sekä vapaa-aikasektorin kuntatasoista yhteistyötä, jossa pilottikokeiluilla haetaan näyttöä elintapaneuvonnan toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.

Hankkeen tavoitteet:
Tavoite 1: Kehittää työterveyshuollon ja kuntien vapaa-aikatoimen yhteistyömuotoja, jossa työterveyshuolto ohjaa asiakkaita prosessinomaiseen elintapaneuvontaan työterveyshuollon ammattilaisten johdattelemana (työterveyshoitaja, lääkäri).
Tavoite 2: Luoda kustannustehokas elintapaneuvonnan asiakasprosessi. Tuote kehitetään elintapaneuvonnan asiakaspolku yksilö- ja ryhmäkäynteineen, jossa hyödynnetään myös sähköisiä viestintäkanavia ja liikemittareita asiakkaiden sekmentoimiseksi.
Tavoite 3: Vaikuttavuusnäytöllä tavoitellaan seudullisen elintapaohjaajan toimen perustamista vuonna 2022. Keski-Karjalan kunnat (Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä) ovat kiinnostuneita perustamaan seudullisen toimen, joka tuo lisäarvoa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

Hankkeen tuloksena:
Luodaan uusi elintapaneuvonnan asiakaspolku työterveyden ja kuntien vapaa-aikatoimen välille. Erityisesti kunnilla on taloudellinen intressi terveydenhuoltomenojen hillitsemiseksi sekä alueen elinvoiman tukemiseksi työllisyyden ja väestön työkyvyn näkökulmista.

Lyhyen aikavälin vaikutuksina kohderyhmän työkyky paranee yksilöön kohdistuvalla elintapavalmennuksella. Organisaatio- ja yritystasolla henkilöstön kokonaistyöhyvinvointi sekä toimintakyky paranevat ja sairauspoissaolot vähenevät. Pitkän aikavälin vaikutuksena työurat pitenevät ja keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee. Ja entistä useampi työntekijä kokee jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, jotta tuetaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrän laskua. Kokonaisuutena kehittämistoimilla tuetaan alueen elinvoimaa työikäisen väestön määrän vähentyessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat:
-Keski-Karjalan alueen työpaikkojen työntekijät/työterveyshuollon asiakkaat (kunnat, siun sote, mikroyritykset kohdennettuna maaseutuyrittäjiin). Kehittämistoimet voidaan kohdistaa esim. ikääntyviin työntekijöihin (yli 54 v.), jolla tuetaan työhyvinvointia työ- ja toimintakyvyn osalta.

Kohderyhmien saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä työterveyshuollon ja työnantajan (kunnat, Siun sote) varhaisen puuttumisen toimintakäytäntöjem (Kaari-malli) mukaan. Lisäksi microyritysten (maaseutuyrittäjät) saavuttamiseksi tehdään sidosryhmäyhteistyötä MTK Keski-Karjalan sekä kuntakohtaisten yrittäjäjärjestöjen (Kiteen yrittäjät, Tohmajärven yrittäjät, Rääkkylän yrittäjät) kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhminä ovat Keski-Karjalan kunnat ja Siun työterveys Oy.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 146 575

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 301 890

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Rääkkylä, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 29

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 160

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön sukupuolinäkökulman analyysissä ei ole käytetty asiantuntijoita. Toimintaympäristön eli kohdeorganisaatioiden osalta on tiedostettu se, että mukana olevat kuntaorganisaatiot ovat naisvaltaisia työpaikkoja. Hankkeessa käytettävät työvälineet (haastattelu) mahdollistavat sen, että eri sukupuolten tarpeet saadaan selville ja niiden perusteella voidaan eriyttää jatkotoimenpiteitä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeessa mm. analysoimalla erilaisia tilastoja eroista miesten ja naisten tilanteessa (esim. työhyvinvoinnin kokonaistila, sairauspoissaolot,terveyskunnon osa-alueet). Valtavirtaistamisen menetelminä käytetään analyyttisiä menetelmiä ja sukupuolivaikutusten arviointia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kokonaistyöhyvinvoinnin lisääminen yksilöissä tasa-arvoisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 3
Työhyvinvointiin liittyvä terveyden ja toimintakyvyn tukemisessa yksilöt voivat hyödyntää työmatkaliikunnan mahdollisuudet lyhyillä matkoilla, jolloin auton käyttö vähenee tukien luononvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 4
Lisääntyneen työmatkaliikunnan myötä ilmastomuutoksen riski vähenee kun lyhyet automatkat vaihtuvat pyöräilyyn/kävelyyn.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöstöön/luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei suoranaisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin/maaperään/ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutuksia materiaalien kierrätykseen/syntyvän jätteen määrään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoranaisia vaikutuksia uusien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 3
Työhyvinvoinnin kehittämistoimet tukevat paikallisen elinkeinorakenteen vahvistamista parantuneen työn tuottavuuden parantumisena.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 1
Kehitetään työkykyä tukevia aineettomia palveluita, joita voidaan jatkossa ottaa käyttöön kunnissa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 4
Työmatkaliikunnan lisääminen vähentää pienten matkojen (2-5km) henkilöautoliikennettä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Työhyvinvointiin tähtäävät toimenpiteet edistävät työntekijöiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä. Vaikutukset kohdistuvat yksilön työkykyyn, josta voidaan yksilöidä voimavarojen riittävyys, henkinen työkyky, fyysinen työkyky ja työkyvyn ennuste.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Työhyvinvoinnin kehittämiseen suuntaavat toimenpiteet tukevat miesten ja naisten sosiaalisia suhteita sekä vahvistavat työelämävalmiuksia. Vaikutukset kohdistuvat kokonaistyöhyvinvoinnin kehittymiseen (mittarina työhyvinvointi-indeksi).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoranaisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei suoranaisia vaikutuksia ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-