|
|
|
Hankekoodi: S21638
Hankkeen nimi: TYKEs - työkuntoa Keski-Karjalaan
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan kansanterveys ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0573951-7
Jakeluosoite: Siltakatu 10 A 16
Puhelinnumero: 050 579 0600
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.pkkansanterveys.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Juhani Hyvärinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.hyvarinen(at)pkkansanterveys.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443224848
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TYKEs-Työkuntoa Keski-Karjalaan -hankkeella haetaan pysyviä ratkaisumalleja työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja työssä eläkeikään saakka jaksamisen
tukemiseksi. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Keski-Karjalan työikäisten (25-64 v.) määrä tulee vähenemään 53,3 prosentista 38,7 prosenttiin vuosina 2012-2030.
Kokeilevan kehittämishankkeen päämääränä on kehittää työterveyshuollon sekä vapaa-aikasektorin kuntatasoista yhteistyötä, jossa pilottikokeiluilla haetaan näyttöä elintapaneuvonnan toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.
Hankkeen tavoitteet:
Tavoite 1: Kehittää työterveyshuollon ja kuntien vapaa-aikatoimen yhteistyömuotoja, jossa työterveyshuolto ohjaa asiakkaita prosessinomaiseen elintapaneuvontaan työterveyshuollon ammattilaisten johdattelemana (työterveyshoitaja, lääkäri).
Tavoite 2: Luoda kustannustehokas elintapaneuvonnan asiakasprosessi. Tuote kehitetään elintapaneuvonnan asiakaspolku yksilö- ja ryhmäkäynteineen, jossa hyödynnetään myös sähköisiä viestintäkanavia ja liikemittareita asiakkaiden sekmentoimiseksi.
Tavoite 3: Vaikuttavuusnäytöllä tavoitellaan seudullisen elintapaohjaajan toimen perustamista vuonna 2022. Keski-Karjalan kunnat (Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä) ovat kiinnostuneita perustamaan seudullisen toimen, joka tuo lisäarvoa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Hankkeen tuloksena:
Luodaan uusi elintapaneuvonnan asiakaspolku työterveyden ja kuntien vapaa-aikatoimen välille. Erityisesti kunnilla on taloudellinen intressi terveydenhuoltomenojen hillitsemiseksi sekä alueen elinvoiman tukemiseksi työllisyyden ja väestön työkyvyn näkökulmista.
Lyhyen aikavälin vaikutuksina kohderyhmän työkyky paranee yksilöön kohdistuvalla elintapavalmennuksella. Organisaatio- ja yritystasolla henkilöstön kokonaistyöhyvinvointi sekä toimintakyky paranevat ja sairauspoissaolot vähenevät. Pitkän aikavälin vaikutuksena työurat pitenevät ja keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee. Ja entistä useampi työntekijä kokee jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, jotta tuetaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrän laskua. Kokonaisuutena kehittämistoimilla tuetaan alueen elinvoimaa työikäisen väestön määrän vähentyessä.
Hankkeen kohderyhmiä ovat:
-Keski-Karjalan alueen työpaikkojen työntekijät/työterveyshuollon asiakkaat (kunnat, siun sote, mikroyritykset). Kehittämistoimet voidaan kohdistaa esim. ikääntyviin työntekijöihin (yli 54 v.), jolla tuetaan työhyvinvointia työ- ja toimintakyvyn osalta.
Kohderyhmien saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä työterveyshuollon ja työnantajan (kunnat, Siun sote) varhaisen puuttumisen toimintakäytäntöjem (Kaari-malli) mukaan. Lisäksi microyritysten (maaseutuyrittäjät) saavuttamiseksi tehdään sidosryhmäyhteistyötä MTK Keski-Karjalan sekä kuntakohtaisten yrittäjäjärjestöjen (Kiteen yrittäjät, Tohmajärven yrittäjät, Rääkkylän yrittäjät) kanssa.
Välillisenä kohderyhminä ovat Keski-Karjalan kunnat ja Siun työterveys Oy.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 246 680
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 243 009
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 301 890
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 297 397
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan
Kunnat: Rääkkylä, Tohmajärvi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 29
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23
Suunniteltu: 160
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 3 |
| Työhyvinvointiin liittyvä terveyden ja toimintakyvyn tukemisessa yksilöt voivat hyödyntää työmatkaliikunnan mahdollisuudet lyhyillä matkoilla, jolloin auton käyttö vähenee tukien luononvarojen käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 4 |
| Lisääntyneen työmatkaliikunnan myötä ilmastomuutoksen riski vähenee kun lyhyet automatkat vaihtuvat pyöräilyyn/kävelyyn. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöstöön/luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoranaisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin/maaperään/ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia materiaalien kierrätykseen/syntyvän jätteen määrään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoranaisia vaikutuksia uusien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 3 |
| Työhyvinvoinnin kehittämistoimet tukevat paikallisen elinkeinorakenteen vahvistamista parantuneen työn tuottavuuden parantumisena. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 1 |
| Kehitetään työkykyä tukevia aineettomia palveluita, joita voidaan jatkossa ottaa käyttöön kunnissa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 4 |
| Työmatkaliikunnan lisääminen vähentää pienten matkojen (2-5km) henkilöautoliikennettä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 5 |
| Työhyvinvointiin tähtäävät toimenpiteet edistävät työntekijöiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä. Vaikutukset kohdistuvat yksilön työkykyyn, josta voidaan yksilöidä voimavarojen riittävyys, henkinen työkyky, fyysinen työkyky ja työkyvyn ennuste. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Työhyvinvoinnin kehittämiseen suuntaavat toimenpiteet tukevat miesten ja naisten sosiaalisia suhteita sekä vahvistavat työelämävalmiuksia. Vaikutukset kohdistuvat kokonaistyöhyvinvoinnin kehittymiseen (mittarina työhyvinvointi-indeksi). | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suoranaisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei suoranaisia vaikutuksia ympäristöosaamiseen. | ||
TYKEs – Työkuntoa Keski-Karjalaan -hanke käynnistyi syksyllä 2019 ja päättyi loppuvuodesta 2021. Hankkeen aikana rakennettiin elintapavalmennuksen¬ palvelupolku työterveyshuollon ja Keski-Karjalan kuntien vapaa-aikatoimien välille. Selkeän palvelupolun lisäksi asiakasohjautuvuuden onnistumiseksi tarvittiin myös selkeät sisäänottokriteerit. Elintapavalmennukseen ohjautui työterveyshuollon kautta 147 henkilöä kolmen eri elintapavalmennuskokeilun aikana. Poistippuneiden osuus oli pieni. Sisäänottokriteerejä tiukennettiin kaikissa kolmessa kokeilussa. Kokeilujen tuloksena syntyi elintapavalmennuksen yksilöllinen ja ryhmämuotoinen asiakasprosessi. Elintapavalmennuksessa käytettiin menetelmänä motivoivaa haastattelua sekä arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa. Asiakkaiden yksilölliset valmennusprosessit kestivät keskimäärin 6-12 kuukautta ja tapaamisia oli yhteensä 8-12 kertaa (lisäksi puhelinkontaktit, eri sovellusten tuki sekä ravitsemus ja unen/palautumisen pienryhmävalmennukset). Ryhmämuotoinen valmennus kesti 6 kuukautta, mikä sisälsi kuusi ryhmätapaamista ja keskimäärin 3-4 yksilötapaamista. Molemmat valmennusprosessit sisälsivät lisäksi liikunnan lajikokeiluita.
Elintapavalmennukseen osallistuneiden henkilöiden elintavoissa tapahtui myönteisiä muutoksia prosessin aikana. Myönteisten muutosten seurauksena toisen ja kolmannen kokeilun asiakkaiden paino laski sekä kehon rasvaprosentti ja viskeraalisen rasvan määrä vähenivät. Kaikissa kolmessa kokeilussa asiakkaiden vyötärönympärys kaventui sekä paastoverensokeri- ja LDL-kolesteroliarvot laskivat. Lisäksi kaikkien asiakkaiden väsymystuntemus väheni sekä koettu terveys, työssä jaksaminen ja työkyky kohenivat. Kaikki tulokset myös säilyivät melko hyvin puolen vuoden seurannan aikana. Ennaltaehkäisy maksaa siis todennäköisesti itsensä takaisin työnantajalle pienempinä kustannuksina (terveyshuollon menot ja sairauspoissaolot). Hankkeen elintapavalmennuksen toimintamalli on läpikäynyt THL:n HYTE-toimintamallien vertaisarvioinnin ja se on hyväksytty julkaistavaksi THL:n HYTE-toimintamalli-julkaisusarjassa (ISSN 2737-2936). Elintapavalmennuksen kehittämistyö jatkuu kunnissa hankkeen päättymisen jälkeenkin, vaikka elintapavalmentajan toimea ei onnistuttu perustamaan hankkeen aikana.