|
|
|
Hankekoodi: S21639
Hankkeen nimi: Lukiosta työelämän tuuliin
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 31.3.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Polvijärven kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0169823-6
Jakeluosoite: Polvijärventie 15
Puhelinnumero: 0401046000
Postinumero: 83700
Postitoimipaikka: Polvijärvi
WWW-osoite: http://www.polvijarvi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Kajava
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: rehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.kajava(at)polvijarvi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401046200
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan pienten lukioiden alueellinen toimintamalli lukioiden työelämäyhteyksien parantamiseksi. Kuntien yhteistyönä 1) etsitään uusia, lukio-opetukseen soveltuvia keinoja työelämän ja urasuunnittelun integroimiseksi, 2) luodaan toiminnallisia yhteyksiä paikkakunnan ja alueen elinkeinoelämän sekä lukioiden välille 3) tuodaan lukiolaisten osaaminen työnantajien tietoon sekä tehdään pieniltäkin paikkakunnilta löytyvät korkea-asteen koulutusta vaativat työpaikat näkyviksi lukiolaisille, 4) luodaan sähköisellä alustalla toimiva alueellinen TET-tori erityisesti lukiolaisille 5) tiivistetään korkeakouluyhteistyötä erityisesti pienille paikkakunnille tärkeillä osaamissektoreilla sekä 6) sekä kehitetään toimenpiteitä, joiden avulla lukiot voivat integroidaan vaille jatko-opiskelupaikkaa jääneet nuoret hankkeessa kehitettävän työelämäpainotteisen ohjauksen piiriin.
Hankkeen aikana työelämäyhteistyö kytketään systemaattisesti ja suunnitelmallisesti osaksi opiskelijan ohjaussuunnitelmaa sekä kaikkien oppiaineiden opetusta mm. räätälöimällä soveltavien ja monialaisten kurssien sisältöä työelämälähtöiseen suuntaan yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Lukiolaisten valmiudet oman urapolun hahmottamiseksi kasvavat, opetushenkilökunnan tiedot elinkeinoelämästä lisääntyvät ja elinkeinoelämän toimijat kokevat lukioyhteistyön hyödylliseksi.
Pidemmällä aikajänteellä oman alueen työmarkkinatuntemuksen kasvaminen ja valmiit verkostot vähentävät nuorten tarvetta muuttaa pysyvästi kasvukeskuksiin samalla kun pienten kuntakeskuksen elinkeinoelämä saa kaipaamaansa sitoutunutta ja osaavaa, korkeasti koulutettua työvoimaa.
Hankkeen toimenpiteissä kiinnitetään erityistä huomioita erityisesti pienten paikkakuntien työmarkkinoiden, elinkeinorakenteen sekä väestöprofiilin piirteisiin, ja se soveltuu pienten kuntien toteutettavaksi myös muilla alueilla.
Hankkeen kohderyhminä ovat lukiot (opot, opettajat sekä opiskelijat) sekä elinkeinoelämä.
Lukioissa lisätään opetushenkilökunnan työelämäosaamista sekä koulutusten kautta, että käytännön
elinkeinoyhteistyötä tekemällä (esim. kurssisuunnittelu). Hankkeen toimenpiteitä suunnataan myös suoraan
opiskelijoihin, joita aktivointi elinkeinoelämäyhteistyöhön heille suunnatuissa tapahtumissa. Elinkeinoelämä otetaan aktiivisesti mukaan hankkeeseen. Toimijoiden tietoisuutta lukioiden osaamisprofiilista lisätään,
ja toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijat silloin, kun he osallistuvat hankkeessa suunniteltuun, opettajien ja opetusohjaajien järjestämään toimintaan. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat opiskelijoiden perheet ja muut läheiset, joiden tietämys elinkeinoelämästä ja nuorten uramahdollisuuksista kasvavat.
Välillisinä kohderyhminä toimivat myös ne elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijat, jotka eivät suoraan osallistu hankkeen toimintaan, mutta kuulevat hankkeesta ja lukiolaisten työelämävalmiuksista hankkeen aktiivisen tiedottamisen tai mukana olevien toimijoiden kautta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 084
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 229 956
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 015
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 296 004
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tuusniemi, Tohmajärvi, Outokumpu, Nurmes, Lieksa, Kontiolahti, Polvijärvi, Kitee, Ilomantsi, Juuka
Jakeluosoite: Polvijärventie 6
Postinumero: 83700
Postitoimipaikka: Polvijärvi
Suunniteltu: 23
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36
Suunniteltu: 630
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Hankkeella on jonkin verran vaikutusta luonnonvarojen kestävään käyttöön, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tai parantamiseen kohdistuvia välittömiä toimia | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Hankkeella on jonkin verran vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Hankkeella on vähän vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Hankkeella on vähän vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään, ilmaan ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta Natura-alueisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 0 |
| Hankkeella on vähän vaikutusta jätteiden määrään, materiaalien hyötykäyttöön ja kierrätykseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 0 |
| Hankkeella on vähän vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen javähähiilisyyteen kannustamiseen | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 6 |
| Hankkeella on jonkin verran vaikutusta elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja paikallisten resurssien hyödyntämiseen ml. paikallisten palveluiden hyödyntämisen sekä toisaalta uusiutuvat luonnonvarat ja raaka-aineet | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeella on jonkin verran vaikutusta aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, sillä hankkeessa järjestetään uudentyyppisiä koulutusmoduuleja kymmenessä kunnassa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 2 |
| Hankkeella on vähän vaikutusta kuljetus- ja/tai liikkumistarpeen vähenemiseen ja logistiikkaan, henkilöautoliikenteen osuuden vähenemiseen sekä joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen osuuden kasvattamiseen. Hankkeessa pyritään kokonaisuudessaan edistämään vähähiilisyyttä esim. siten, että yhdistellään seutukunnittain nuorten kuljetuksia korkeakoulupäiviin jne. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 6 |
| Hankkeella on merkittävästi vaikutusta terveyteen, hyvinvointiin, osallisuuteen, osallistumiseen, ja pitkällä tähtäimellä lukiolaisten työllisyyteen, tiedon saatavuuteen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeella on jonkin verran vaikutusta naisten ja miesten taloudelliseen ja sosiaaliseen tasa-arvon edistämiseen sekä perinteisten sukupuolikäsitysten purkamiseen erityisesti koulutuksessa ja työelämässä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 8 |
| Hankkeella on paljon vaikutusta yhteiskuntaryhmien suhteisiin, erilaisuuden hyväksymiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen, kulttuuri-identiteettiin, monikulttuurisuuteen ja kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Hankkeella on erittäin vähän vaikutusta maisemaan, virkistysalueisiin, kulttuuriperintöön, kaupunkirakenteeseen ja rakennuskantaan | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Hankkeella on erittäin vähän vaikutusta ympäristöteknologiaan, ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon, ympäristöosaamiseen ja tietoisuuden vahvistumiseen | ||
Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin pienten lukioiden alueellisia toimintamalleja lukioiden työelämäyhteyksien parantamiseksi. Kuntien yhteistyönä 1) etsittiin uusia, lukio-opetukseen soveltuvia keinoja työelämän ja urasuunnittelun integroimiseksi, 2) luotiin toiminnallisia yhteyksiä paikkakunnan ja alueen elinkeinoelämän sekä lukioiden välille 3) saatettiin lukiolaisten osaaminen työnantajien tietoon sekä nostettiin esille pieniltäkin paikkakunnilta löytyvät korkea-asteen koulutusta vaativat työpaikat näkyviksi lukiolaisille, 4) tiivistettiin korkeakouluyhteistyötä erityisesti pienille paikkakunnille tärkeillä osaamissektoreilla sekä 5) sekä vahvistettiin toimenpiteitä, joiden avulla lukiot voivat ohjata vaille jatko-opiskelupaikkaa työelämäpainotteisen ohjauksen piiriin.
Hankkessa työelämäyhteistyö kytkettiin ja integroitiin systemaattisesti ja suunnitelmallisesti osaksi opiskelijan ohjaussuunnitelmaa sekä kaikkien oppiaineiden opetusta mm. räätälöimällä soveltavien ja monialaisten kurssien sisältöä työelämälähtöiseen suuntaan yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Hankkeen useiden toimenpiteiden aikana huomattiin, että lukiolaisten valmiudet oman urapolun hahmottamiseksi kasvoivat, opetushenkilökunnan tiedot elinkeinoelämästä lisääntyivät ja elinkeinoelämän toimijat kokevat lukioyhteistyön hyödylliseksi. Tuloksia mitattiin useilla palautekyselyillä, jotka toteutettiin kaikkien erilaisten toimenpidepakettien jälkeen.
Lukiolaisten oman alueen työmarkkinatuntemuksen kasvaminen ja valmiit verkostot vähentävät nuorten tarvetta muuttaa pysyvästi kasvukeskuksiin samalla kun pienten kuntakeskuksen elinkeinoelämä saa kaipaamaansa sitoutunutta ja osaavaa, korkeasti koulutettua työvoimaa. Kaikissa mukana olleissa lukoissa järjestettiin WorkSmart-työpajat, joissa mukana oli kunkin alueen ja paikkakunnan useita työelämänedustajia.
Hankkeen toimenpiteissä kiinnitettiin erityistä huomioita erityisesti pienten paikkakuntien työmarkkinoiden, elinkeinorakenteen sekä väestöprofiilin piirteisiin, ja se soveltuu pienten kuntien toteutettavaksi myös muilla alueilla.