Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21639

Hankkeen nimi: Lukiosta työelämän tuuliin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Polvijärven kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0169823-6

Jakeluosoite: Polvijärventie 15

Puhelinnumero: 0401046000

Postinumero: 83700

Postitoimipaikka: Polvijärvi

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Kajava-Huhta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: rehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.kajava(at)edu.polvijarvi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401046222

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan pienten lukioiden alueellinen toimintamalli lukioiden työelämäyhteyksien parantamiseksi. Kuntien yhteistyönä 1) etsitään uusia, lukio-opetukseen soveltuvia keinoja työelämän ja urasuunnittelun integroimiseksi, 2) luodaan toiminnallisia yhteyksiä paikkakunnan ja alueen elinkeinoelämän sekä lukioiden välille 3) tuodaan lukiolaisten osaaminen työnantajien tietoon sekä tehdään pieniltäkin paikkakunnilta löytyvät korkea-asteen koulutusta vaativat työpaikat näkyviksi lukiolaisille, 4) luodaan sähköisellä alustalla toimiva alueellinen TET-tori erityisesti lukiolaisille 5) tiivistetään korkeakouluyhteistyötä erityisesti pienille paikkakunnille tärkeillä osaamissektoreilla sekä 6) sekä kehitetään toimenpiteitä, joiden avulla lukiot voivat integroidaan vaille jatko-opiskelupaikkaa jääneet nuoret hankkeessa kehitettävän työelämäpainotteisen ohjauksen piiriin.



Hankkeen aikana työelämäyhteistyö kytketään systemaattisesti ja suunnitelmallisesti osaksi opiskelijan ohjaussuunnitelmaa sekä kaikkien oppiaineiden opetusta mm. räätälöimällä soveltavien ja monialaisten kurssien sisältöä työelämälähtöiseen suuntaan yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Lukiolaisten valmiudet oman urapolun hahmottamiseksi kasvavat, opetushenkilökunnan tiedot elinkeinoelämästä lisääntyvät ja elinkeinoelämän toimijat kokevat lukioyhteistyön hyödylliseksi.



Pidemmällä aikajänteellä oman alueen työmarkkinatuntemuksen kasvaminen ja valmiit verkostot vähentävät nuorten tarvetta muuttaa pysyvästi kasvukeskuksiin samalla kun pienten kuntakeskuksen elinkeinoelämä saa kaipaamaansa sitoutunutta ja osaavaa, korkeasti koulutettua työvoimaa.



Hankkeen toimenpiteissä kiinnitetään erityistä huomioita erityisesti pienten paikkakuntien työmarkkinoiden, elinkeinorakenteen sekä väestöprofiilin piirteisiin, ja se soveltuu pienten kuntien toteutettavaksi myös muilla alueilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhminä ovat lukiot (opot, opettajat sekä opiskelijat) sekä elinkeinoelämä.

Lukioissa lisätään opetushenkilökunnan työelämäosaamista sekä koulutusten kautta, että käytännön

elinkeinoyhteistyötä tekemällä (esim. kurssisuunnittelu). Hankkeen toimenpiteitä suunnataan myös suoraan

opiskelijoihin, joita aktivointi elinkeinoelämäyhteistyöhön heille suunnatuissa tapahtumissa. Elinkeinoelämä otetaan aktiivisesti mukaan hankkeeseen. Toimijoiden tietoisuutta lukioiden osaamisprofiilista lisätään,

ja toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijat silloin, kun he osallistuvat hankkeessa suunniteltuun, opettajien ja opetusohjaajien järjestämään toimintaan. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat opiskelijoiden perheet ja muut läheiset, joiden tietämys elinkeinoelämästä ja nuorten uramahdollisuuksista kasvavat.



Välillisinä kohderyhminä toimivat myös ne elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijat, jotka eivät suoraan osallistu hankkeen toimintaan, mutta kuulevat hankkeesta ja lukiolaisten työelämävalmiuksista hankkeen aktiivisen tiedottamisen tai mukana olevien toimijoiden kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 151 928

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 105

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Koillis-Savon, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Outokumpu, Polvijärvi, Nurmes, Lieksa, Kontiolahti, Tohmajärvi, Tuusniemi, Juuka, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Polvijärventie 6

Postinumero: 83700

Postitoimipaikka: Polvijärvi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 23

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 630

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lukiokoulutuksen naisenemmistön tasapainottaminen, toisaalta korkea-asteen erityisesti luma-aineiden opintoihin erityisesti tyttöjen kannustaminen
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen opiskelijoihin kohdistuvia interventioita suunnitellessa ja toteuttaessa. Huomioidaan myös muun sukupuoliset lukiolaiset.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Korkeakoulutuksen motivointi molemmille sukupuolille: hanke voi edistää poikien kiinnostusta lukiokoulutukseen ja korkea-asteen opintoihin. Hanke voi edistää tyttöjen suuntautumisTA LUMA-alojen koulutukseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hankkeella on jonkin verran vaikutusta luonnonvarojen kestävään käyttöön, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tai parantamiseen kohdistuvia välittömiä toimia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hankkeella on jonkin verran vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Hankkeella on vähän vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeella on vähän vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään, ilmaan ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura-alueisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Hankkeella on vähän vaikutusta jätteiden määrään, materiaalien hyötykäyttöön ja kierrätykseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 0
Hankkeella on vähän vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen javähähiilisyyteen kannustamiseen
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 6
Hankkeella on jonkin verran vaikutusta elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja paikallisten resurssien hyödyntämiseen ml. paikallisten palveluiden hyödyntämisen sekä toisaalta uusiutuvat luonnonvarat ja raaka-aineet
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
Hankkeella on jonkin verran vaikutusta aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, sillä hankkeessa järjestetään uudentyyppisiä koulutusmoduuleja kymmenessä kunnassa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 2
Hankkeella on vähän vaikutusta kuljetus- ja/tai liikkumistarpeen vähenemiseen ja logistiikkaan, henkilöautoliikenteen osuuden vähenemiseen sekä joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen osuuden kasvattamiseen. Hankkeessa pyritään kokonaisuudessaan edistämään vähähiilisyyttä esim. siten, että yhdistellään seutukunnittain nuorten kuljetuksia korkeakoulupäiviin jne.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 6
Hankkeella on merkittävästi vaikutusta terveyteen, hyvinvointiin, osallisuuteen, osallistumiseen, ja pitkällä tähtäimellä lukiolaisten työllisyyteen, tiedon saatavuuteen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeella on jonkin verran vaikutusta naisten ja miesten taloudelliseen ja sosiaaliseen tasa-arvon edistämiseen sekä perinteisten sukupuolikäsitysten purkamiseen erityisesti koulutuksessa ja työelämässä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Hankkeella on paljon vaikutusta yhteiskuntaryhmien suhteisiin, erilaisuuden hyväksymiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen, kulttuuri-identiteettiin, monikulttuurisuuteen ja kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen
Kulttuuriympäristö 1 1
Hankkeella on erittäin vähän vaikutusta maisemaan, virkistysalueisiin, kulttuuriperintöön, kaupunkirakenteeseen ja rakennuskantaan
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeella on erittäin vähän vaikutusta ympäristöteknologiaan, ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon, ympäristöosaamiseen ja tietoisuuden vahvistumiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

-