Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21640

Hankkeen nimi: Robotti tuli töihin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358 20 743 8100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Henna-Riikka Markkio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: henna-riikka.markkio(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358406623244

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Automatisointi ja robotisointi on jo vaikuttanut ja tulee edelleen vaikuttamaan laajentuessaan ihmisten työhyvinvointiin radikaalilla tavalla. Robotiikan käyttöönotosta aiheutuu vaikutuksia henkilöstön motivaatioon, osaamistarpeisiin, työtapoihin ja työhyvinvointiin. Vaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia riippuen siitä, miten liiketoiminnan kehitystyö ja mm. käyttöönottoprosessi hoidetaan. Haasteita kohdataan, mikäli yritysten muutosprojekteja tehdään teknologialähtöisesti ja unohdetaan ihmisten inhimilliset tekijät ja tarpeet kuten turvallisuuden tunne, pelko muutosta kohtaan ja vaikuttamis-/osallistumismahdollisuudet. Tämä problematiikka, niukka tieto- ja osaamispääoma sekä vähäinen kokemus robotiikan käyttöönotosta, hyödyntämisestä ja vaikutuksista on hidastanut pk-yrityssektorilla prosessien automatisointia. Samalla se on jarruttanut toiminnan ja työtapojen muuttamista uuden osaamisen, innovaatioiden ja asiakasrajapinnassa tapahtuvan arvonluonnin suuntaan.

Robotti tuli töihin -hanke vastaa pk-yritysten tarpeeseen ottaa käyttöön liiketoimintaa tehostavia robotiikan ja automaation ratkaisuja henkilöstön kannalta kestävällä ja tuloksellisella tavalla: Hankkeen päätavoite on mallintaa henkilöstön kannalta tuloksellinen robotiikan käyttöönotto pk-yrityksissä. Hanke auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan mahdollisuuksia, tarttumaan niihin konkreettisesti prosessiensa läpivalaisun ja kehittämisen kautta. Työyhteisön osallisuus ja työhyvinvointi huomioidaan kokonaisvaltaisesti muutoksen läpiviennissä sekä uusien työtapojen oppimisessa tulevaa ennakoiden. Tämä vaatii hyvää prosessien ja ihmisten johtamisosaamista.

Hankkeen aikana mallinnetaan robotiikan käyttöönoton vaikutuksia työhyvinvointiin kohdeyritysten kokeilujen (teema 3), edelläkävijöiltä oppimisen (teema 2) sekä asiantuntijatyönä tapahtuvan (teema 1) yhteiskehittämisen avulla. Lisäksi toimialojen ja eri prosessien vaiheiden robotisoinnin vertaileminen tuottaa arvokasta tietoa ja osaamista suomalaisten pk-yritysten sopeutumis- ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat keskisuomalaiset pk-yritykset palvelu-, hyvinvointi- ja tuotantoteollisuuden aloilta. Välillisinä kohderyhminä ovat aihealueen palveluntarjoajat sekä muiden toimialojen pk-yritykset.

Sukupuolten tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus on otettu huomioon toimialavalinnoilla (nais- ja miesvaltaiset alat - palveluala, hyvinvointiala ja tuotantoteollisuus) sekä hankkeen toteutusmallissa. Yhdenvertaisuus toteutuu siinä, että kaikkien yritysten on mahdollisuus osallistua hankkeen toimenpiteisiin ja hyödyntää sen tuloksia. Yrityskohtaiset kokeilut tehdään osallistavilla menetelmillä siten, että kokonaisprosessiin liittyvät henkilöt vaikuttavat alusta alkaen muutosten läpivientiin. Robotisaatiossa on sisäänrakennettuna kestävän kehityksen edistäminen. Vahvan lisän tämän horisontaalisen periaatteen toteutumiseen tuo työhyvinvoinnin ja sosiaalisen vastuullisuuden kytkeminen teknologisen kehityksen ennakoivaan varautumiseen robotiikka / automaatisointi-ilmiön hallinnassa. Tämä ns. pehmeän ja kovan näkökulman yhdistäminen ja mallintaminen on hankkeen uutuusarvo myös valtakunnallisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat keskisuomalaiset pk-yritykset (niiden henkilöstö ja johto) - erityisesti palvelu-, hyvinvointi ja tuotantoteollisuuden aloilta.

Nämä kohdetoimialat on valittu mukaan siitä syystä, että ne edustavat monipuolisesti robotiikan erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia ja aloilla tullaan soveltamaan lähitulevaisuudessa robotiikkaa hyvin erilaisista syistä ja eri prosessien kohdissa. Kaikkia aloja yhdistää kasvupotentiaali ja robotiikalla on merkittävä vaikuttavuus yritysten kilpailukyvyn kasvattamisessa. Yritykset edustavat myös kattavasti Keski-Suomen yritysympäristöä ja näiltä toimialoilta tarve on noussut erityisesti esiin. Alat ovat hyvin eri vaiheissa robotiikan hyödyntämisen näkökulmasta, joten sitä kautta saamme kattavamman käsityksen eri vaiheissa olevien yritysten kokeiluista sekä edelläkävijöiden toiminnoista mallintamistyön tueksi.

Hankkeen yrityskohtaisissa kokeiluissa (teemassa 3) on mukana 9 yritystä, kolme kultakin toimialalta. Lisäksi hankkeen tuloksia hyödyntää jo projektin aikana myös muiden toimialojen pk-yritykset (webinaarit, verkostotilaisuudet, edelläkävijöiden ratkaisuihin tutustuminen jne). Osa tiiviiseen kehittämistyöhön sitoutuneista kohdeyrityksistä on jo hankkeen valmisteluvaiheessa ilmaissut kiinnostuksensa aiesopimuksin ja osa yrityksistä rekrytoidaan mukaan rahoituspäätöksen varmistuttua.
Aiesopimuksen on allekirjoittanut ennakkoon 6 kpl kohdeyrityksiä.

Palveluita tuottavat yritykset: Pk-yritykset, jotka tuottavat palveluita loppuasiakkaille (kuluttaja-asiakkaat) tai yritysasiakkaille (B-to-B). Kaikilla näistä yrityksistä on olemassa toiminnalliset prosessit, joita harvemmin on kuvattu. Kuormitetuimpia prosesseja ovat talouden, HR:n ja asiakaspalvelun prosessit, joita hoidetaan manuaalisesti, rutiininomaisesti ja hitaasti.

Hyvinvointialan yritykset: Hoiva-alan pk-yritykset, erityisesti palvelukodit, tuettu- ja tehostettu asuminen, kotipalvelut, kuntoutus. Hoito- ja hoivatyöhön liittyvät tehtävät voidaan jakaa karkeasti välittömään ja välilliseen hoitotyöhön, sekä muihin tehtäviin. Näistä erityisesti välillinen hoitotyö ja muut työtehtävät soveltuvat toteutettaviksi robotiikalla.

Tuotantoyritykset: keskisuomalaiset yritykset, joilla omaa tuotantoa ja muuten teollisuuden automaatiota ja robotiikkaa hyödyntävät pk-yritykset. Robotiikka kohdistuu tuotantoprosessin eri vaiheisiin.

Kaikilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla yrityksillä on tasaveroinen mahdollisuus tulla valituksi hankkeessa toteutettavaan kehittämistyöhön ja oppia niistä saaduista kokemuksista. Rekrytoinnissa huomioidaan molempien sukupuolten ja eri ikäisten yhdenvertaisuus. Tätä tukevat myös valittujen toimialojen ikä- ja sukupuolirakenne.

*Muutokset 30.10.2019: Yritysten määrä ilmoitettu tässä kohdassa 9 kpl, mutta seurantatiedoissa 15 kpl. Emme lähteneet muuttamaan tätä tässä vaiheessa. Katsotaan vuoden 2020 aikana todellista toteutunutta tilannetta. Rahoittajan edustajan kanssa sovittu puhelimitse/sähköpostitse 2.10. seuraavaa:
• Ne yritykset, jotka ovat Robots on Road -hankkeessa mukana, saavat osallistua Robotti tuli töihin (Rtt) -hankkeen toimenpiteisiin ilman erillisiä kustannuksia.
• Pilotointeihin/johdon sparrauksiin/yhteisiin työpajoihin osallistuvien yritysten emoyhtiöiden kotipaikalla ei ole tässä hankkeessa merkitystä – riittää, että toimenpiteet kohdistuvat yksikköön tai tytäryhtiöön, joka sijaitsee Keski-Suomen alueella ja, että hankkeen tulokset kohdistuvat laajasti Keski-Suomeen.

**Ohryssä 24.9.2020 sovitut muutokset yritysten lukumäärästä: Osallistuvien yritysten määrä pudotetaan 15 -> 10 (huomioitu kohdassa 12.1).
*** Osallistuvien yritysten lukumäärää täsmennetty --> 9. Tästä on käyty rahoittajan kanssa keskustelu sähköpostitse 3.-4.2.2022

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yksi hankkeen välillinen kohderyhmä on eri toimialojen robotiikkaa hyödyntävät edelläkävijäorganisaatiot (Teema 2), jotka toimivat hankkeessa suunnan näyttäjinä ja mahdollisuuksien konkretisoijana. Pk-yritykset tarvitsevat hyviä, konkreettisia ja samaistuttavia esimerkkejä siitä mitä arvoa, hyötyä ja mahdollisia kipupisteitä robotiikan tehokkaampi hyödyntäminen on eri aloille tuottanut.

Myös robotiikkaratkaisuja palveluinaan tuottavat yritykset (esimerkiksi Norian, Aditro, Protacon, Adafy) nähdään välillisenä kohderyhmänä hankkeessa. Heillä on hyvä näkemys RPA:n (Robotic Process Automation) kehittämisestä omien asiakasyritystensä kautta. Näiltä yrityksiltä saadaan hankkeeseen käytännön esimerkkejä robotiikan käyttöönotosta sekä asiantuntijuutta varsinaisen kohderyhmän kokeiluihin.

Palveluntarjoajia verkotetaan hankkeessa mukana olevien pk-yritysten kanssa, jotta he voivat ymmärtää paremmin niiden tarpeita ja puhumaan tämän kohderyhmän kanssa samaa kieltä. Samalla he tulevat helpommin lähestyttäviksi. Hankkeesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää mm. ohjelmistoyrityksissä uuden liiketoiminnan avauksena ohjelmistorobottisovelluksien kehittämisen alueella. Kaikilla palveluntarjoaja-yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus hyödyntää hankkeen tuloksia ja osallistua mahdollisiin tarjouskilpailuihin.

Hankkeessa tuotettua uutta tietoa hyödynnetään myös opetuksessa. Hankkeesta hyötyvät välillisesti oppilaitosten opetushenkilöstö ja opiskelijat.

Robotiikan strategisen käyttöönoton mallintamisesta ja hankkeen pilottikokemuksista hyötyvät käytännössä kaikkien toimialojen yritykset; mallintamista voidaan soveltaa toimialarajattomasti. Hankkeella on myös valtakunnallista uutuusarvoa ihmisten työhyvinvointi-kytkennän johdosta, joten välillisenä kohderyhmänä on myös päätöksentekijät ja organisaatioiden kehittäjät. Hankkeesta hyötyvät kaikki robotiikan mahdollisuuksista ja käytännön kokemuksista kiinnostuneet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 422 564

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 316 480

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 573 920

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 426 386

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Äänekosken

Kunnat: Joutsa, Petäjävesi, Äänekoski, Karstula, Saarijärvi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Keuruu, Jyväskylä, Kinnula, Hankasalmi, Viitasaari, Uurainen, Pihtipudas, Kannonkoski, Multia, Kivijärvi, Konnevesi, Toivakka, Jämsä, Muurame, Luhanka, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke edistää miesten ja naisten osallistuutta tasapuolisesti. Hankkeesa on vahva työhyvinvointiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen suuntautunut näkökulma, joka huomioi työntekijät yksilöinä ja siten tukee tasapuolisesti sekä miesten että naisten näkökulmia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus on otettu huomioon toimialavalinnoilla huomioiden nais- ja miesvaltaiset alat (palveluala, hyvinvointiala ja tuotantoteollisuus) sekä hankkeen toteutusmallissa. Yhdenvertaisuus toteutuu siinä, että kaikkien yritysten on mahdollisuus osallistua hankkeen toimenpiteisiin ja hyödyntää sen tuloksia. Yrityskohtaiset kokeilut tehdään osallistavilla menetelmillä siten, että kokonaisprosessiin liittyvät henkilöt osallistetaan alusta alkaen muutosten läpivientiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan hankkeessa huomioon, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hankkeessa edistetään robotiikan kestävää käyttöönottoa työpaikoilla. Robotiikan avulla voidaan vähentää inhimillisiä virheitä rutiini tehtävissä ja siten tehostaa luonnonvarojen kestävää käyttöä työpaikoilla. Virheiden määrän vähentyessä tuotanto ja resurssien käyttö tehostuvat ja tämä tukee luonnonvarojen kestävää käyttö.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 5
Hanke vaikuttaa tuotantoteollisuuden riskienhallintaan ja siihen liittyvään osaamiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Robotisaation avulla voidaan vähentää ihmisten tekemistä virheistä mahdollisesti aiheutuvia ympäristöhaittoja ja siten hanke välillisesti tukee myös luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 5
Robotiikan avulla voidaan vähentää inhimillisiä virheitä rutiini tehtävissä ja siten vaikuttaa selvästi mm. päästöihin vesistöihin, maaperään ja ilmaan. Prosessien tehostuessa ja virheiden vähentyessä voidaan ehkäistä virheiden seurauksena syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoraa kytkentää Natura 2000 ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Hankkeen päätavoitteena on edistää pk-yritysten robotisaatiota kestävällä tavalla. Robotisaatiolla voidaan saavuttaa selviä etuja mm. materiaalien ja jätteiden tehokkaassa käsittelyssä. Tämä tukee taloudellista kestävyyttä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Robotisaation avulla voidaan parantaa työhyvinvointia ja tehokkuutta työpaikalla, kun turhat, aikaa vievät ja kustannuspaineiset työvaiheet karsitaan. Näin yritysten sisäisestä toiminnasta saadaan sujuvampaa ja parempaa asiakasarvoa tuottavaa. Tämä tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 6
Hankkeessa pyritään edistämään robotiikan käyttöön ottoa kolmella eri toimialalla. Jokaisella on omat erityispiirteensä aineettomien tuotteiden ja palveluiden osalta. Oikein johdetulla robotisaatiolla voidaan saada kaikilla aloilla taloudellista kestävyyttä aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Robotisaation käyttöönoton tukemisella voidaan vaikuttaa myös liikkumista ja logistiikkaa edistäviin toimenpiteisiin. Yritykset oppivat tarkastelemaan prosessejaan tarkemmin myös ihmisten työhyvinvoinnin näkökulmasta,tällöin voidaan edistää ja tehostaa liikkumista ja logistiikkaa. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään sähköisiä välineitä hankkeen toimijoiden yhteydenpidossa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen keskiössä on työhyvinvoinnin edistäminen robotiikan käyttöön otossa. Hanke ottaa huomioon inhimilliset tekijät robotiikan tuomien muutosten johtamisessa. Tämä edistää suoraan ihmisten hyvinvointia työpaikoilla. Robotiikalla korvattavat tehtävät ja prosessit ovat tyypillisesti kaikkein raskaimpia ja epämiellyttävimpiä, ja niiden poistuessa työtyytyväisyys, työergonomia ja hyvinvointi kohenee.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hanke tarkastelee työntekijöitä yksilöinä muutoksen kentässä. Tämä edistää tasa-arvoa, kun erilaisten ihmisten näkökulmat tuodaan esille ja huomioidaan robotiikan käyttöönoton yhteydessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke tarkastelee työntekijöitä yksilöinä muutoksen kentässä. Tämä edistää yhdenvertaisuutta, kun erilaisten ihmisten näkökulmat ja tarpeet tuodaan esille ja huomioidaan robotiikan käyttöönoton yhteydessä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke edistää ympäristökuormituksen vähentämistäi prosessien kehittämisen ja sujuvoittamisen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-