Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21641

Hankkeen nimi: Osaajia alueelle - monimuotoisia työmarkkinoita kehittämässä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0973110-9

Jakeluosoite: Korvanranta 50

Puhelinnumero: 0207984000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.redu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Einari Rekilä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tiimiesimies

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.rekila(at)redu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400-374668

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Ranuan kunta, 0191974-8
Kolarin kunta, 0191528-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapissa matkailu, kaivos-, metalli-, ja metsäteollisuusalat ovat kasvussa. Edellä mainittujen alojen imussa myös palvelualoilla ovat suhdannenäkymät hyvät. Laaja maakunnallinen kasvu heijastuu myös mikro- ja pienyrityksiin kasvattaen niiden toimintaa. Mikro- ja pienyrityksissä kasvua rajoittavaksi tekijäksi on muodostunut osaamattomuus ja toisaalta tuntemattomuus rekrytointia kohtaan. Nämä yritykset eivät tunne yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja ja miten joustavasti voisi työllistää suoraan omaan yritykseen.
Kasvua rajoittavaksi tekijäksi on noussut työvoiman saatavuus, osaamisen puutteet ja ns. kohtaanto-ongelma monessa kunnassa. Osaajapulasta huolimatta työttömyys on pysynyt maakunnallisesti kuitenkin kohtuullisen korkealla tasolla. Kasvualojen yritysten menestymiseen ja kasvuun tarvitaan osaavaa työvoimaa. Hanke on syntynyt tarpeesta varmistaa osaavan työvoiman saantia myös oppilaitoksen pääkampusalueen ulkopuolella. Hankkeella haetaan ratkaisua potentiaalisen työvoiman (työttömät) ja työpaikkojen erityisesti mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta pienissä kunnissa (Kolari ja Ranua). Kuntien rooli alueen elinvoimaisuuden kehittäjänä tulee jatkossa korostumaan entisestään. Erilaiset elinvoimaa turvaavat kumppanuudet tulevat olemaan kuntien toiminnan keskiössä. Kuntien elinvoimaa turvaavat jatkossa ammattitaitoinen ja osaava henkiöstö menestyvät yritykset. Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä ja Ranuan kunnalla onkin jo voimassa oleva elinvoimakumppanuussopinus. Jatkossa vastaava on tarkoitus olla jokaisen omistajakunnan ja Redun kesken. Tässä hankkeessa keskeisessä roolissa ovat kuntien työvoimakoordinaattorit, jotka tuntevat alueensa toimijat ja työttömät. He muodostavat hankkeessa alueella ensikontaktipisteen työttömille ja potentiaalisille työllistäjille.
Lapin maakunnassa monet kunnat kärsivät samaan aikaan sekä nettomuuttotappiosta että osaavan työvoiman tarpeesta. Kunnissa on työvoimapotentiaalia, jonka käyttöönottamiseksi tarvitaan osaamisen kehittämistä, jossa työtön saa palvelut omalta paikkakunnalta. Lapin työllisyyskatsauksen marraskuun 2019 mukaan työttömien työnhakijoiden osuus Kolarissa oli 12 % (192 hlöä) ja vastaavasti Ranualla 12,2 % (187 henkilöä). Kuntalaiset - nuoret ja aikuiset - tarvitsevat osaamisen kehittämistä, jotta voivat työllistyä kotiseudulleen; toisaalta uusien avauksien kautta alueen vetovoimaisuus kasvaa myös muualla asuvien silmissä, joka voi herättää muuttohalukkuutta alueelle.

Hankkeen tavoitteena on aktivoida alueen työttömiä töihin tarjoamalla työllistymisen edellyttämää osaamisen hankkimista omasta kotikunnasta. Työllistymisen edistämiseksi kehitetään erilaisia nopeita työllistymispolkuja, jotta kasvualojen kasvu ei tyrehdy henkilöstöpulaan. Työllistymisen ja osaamisen hankkimisen käytäntöinä hyödynnetään uuden ammatillisen lainsäädännön mukaista koulutuksen tarjontaa, tarjotaan työllistymismahdollisuuksia uusilla tavoilla, tehdään tunnetuksi te-hallinnon ja ely-keskuksen työllistämisen edistämiseksi tarjoamia palveluita kuten palkkatukea, rekry- ja täsmäkoulutusta. Osaamisen hankkimisen tarjonnan lisäämistä kampusalueiden ulkopuolella (Kolarissa ja Ranualla), mahdollisimman paljon suoraan työpaikalla hankittavaa osaamista. Työllistyminen edistämiseksi hankkeessa suunnitellaan ja kehitetään paikallisista ja yksilöllisistä tarpeista lähtien räätälöityjä koulutusratkaisuja, joustavia ja työelämälähtöisiä koulutusväyliä sekä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä, jotta työnhakijoiden/työttömien/opiskelijoiden/alanvaihtajien osaaminen saadaan mahdollisimman nopeasti elinkeinoelämän käyttöön.

Työllistämisen edistämiseksi selvitetään potentiaalisten työllistäjien työvoima – ja osaamistarpeet sekä työympäristöt. Systemaattinen osaamistarpeiden kartoittaminen ja työ- ja kouluttautumismahdollisuuksien kehittäminen ja niiden näkyväksi tekeminen, työpaikalla hankittava osaaminen, mahdollistavat sen, että työttömien ja nuorten ei ole jatkossa enää pakko muuttaa ammatillisten opintojen perässä muualle (kampukselle) ja aikuisetkin voivat kehittää osaamistaan lähellä kotia ja työllistyä. Hankkeessa myös tiivistetään kasvualojen toimijoiden yhteistyötä henkilöstön yhteiskäytössä moniosaajuuden kautta ja täten työllistyä ympärivuotisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

-kasvualojen niiden lähialojen mikro-, ja pienyrittäjät ja muut työnantajat
-työpajat ja työpajojen valmentautujat, työttömät
-työssä olevat/alan vaihtajat, työttömyysuhan alla olevat henkilöt, työttömät
-työttömät
-opiskelijat, opintojen loppuvaiheessa olevat työmarkkinoille siirtymässä olevat henkilöt.
-opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat erilaisissa koulutusorganisaatioissa ja työpaikoilla, jotka tarjoavat palveluita työllistymisen edistämiseksi
- henkilöt, joilla ei ole mitään perusasteen koulutusta tai koulutus on vanhentunut

4.2 Välilliset kohderyhmät

-Lapin työ- ja elinkeinoelämä; ennakointitietoa voidaan hyödyntää eri yrityksissä ja yhteisöissä yleiselläkin tasolla
alakohtaisina signaaleina, trendeinä ja osaamisen kehittämistarpeina
-toteuttajakuntien monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimijat
-muut tieto-, neuvonta- ja ohjaustoimijat (TNO-toimijat)
-matkailijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 126 984

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 353 284

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Tunturi-Lapin

Kunnat: Kolari, Rovaniemi, Ranua

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Korvanranta 50

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 101

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 195

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa on selvitetty tilastojen ja tutkimusten sekä julkaisujen kautta, miten sukupuolierot näkyvät hankkeen toimialueella työllistymisessä. Heinäkuussa 2018 alueen työttömistä miehiä oli 60 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tullaan tiedostamaan, että työttömissä työnhakijoissa on enemmän miehiä kuin naisia, mutta toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti naisiin, koska naisten osuus sesonkityövoimassa on suurempi. Hankkeen palvelut suunnitellaan sellaisiksi, että ne ovat mielekkäitä sekä mies- että naisasiakkaille. Hanke on avoin kaikille ohderyhmämäärittelylle kohderyhmälle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta huomioidaan hankkeen toteutuksessa. Hanke on avoin kaikille kohderyhmämäärittelyt täyttäville.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeessa hyödynnetään monikanavaisia järjestelmiä kestävällä tavalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 4
Hankkeessa pyritään aktivoimaan työttömiä osaamisen täsmähankkimiseen tai työllistymään muiden uudenlaisten työllistymiskanavien kautta mm. osuuskuntayrittämisen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Hankkeessa kehitetään monikanavaisia palveluita yhteistyössä oppilaitos - kunta - työpaikka
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Koulutuksissa ja tapahtumissa hyödynnetään sähköisiä välineitä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 6
Hyvinvointi lisääntyy mm. työllistymisen edellytysten parantuessa ja syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa. Pitkäaikaistyöttömyys on yksi keskeinen tekijä syrjäytymiskehityksen synnyttämisessä. Hyvinvointia hankkeessa edistetään kokonaisvaltaisesti kohderyhmän työllistymistä tukemalla ja siten syrjäytymiskehityksiä ennaltaehkäisemällä ja keskeyttämällä.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Hankkeessa tullaan tiedostamaan, että työttömissä työnhakijoissa on enemmän miehiä kuin naisia, mutta toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti naisiin, koska naisten osuus sesonkityövoimassa on suurempi. Hankkeen palvelut suunnitellaan sellaisiksi, että ne ovat mielekkäitä sekä mies- että naisasiakkaille.Tasa-arvoa hankkeessa edistetään myös itse kehitettävää koulutusmallia toteuttamalla, sillä se luo oppimisen ja työllistymisen mahdollisuuksia erityisesti niille opiskelijoille, jotka eivät tule riittävästi tuetuksi tarvitessaan käytännönläheisiä opiskelumahdollisuuksia ja tiivistä tukea
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
Hankkeessa etsitään uudenlaisia mahdollisuuksia työllistyä. Hanke vahvistaa opiskelijoiden mahdollisuutta työllistyä ja integroitua yhteiskuntaan sekä vähentää eriarvoisuutta
Kulttuuriympäristö 1 1
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen
Ympäristöosaaminen 1 1
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen

9 Loppuraportin tiivistelmä

-