|
|
|
Hankekoodi: S21641
Hankkeen nimi: Osaajia alueelle - monimuotoisia työmarkkinoita kehittämässä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0973110-9
Jakeluosoite: Korvanranta 50
Puhelinnumero: 0207984000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.redu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Einari Rekilä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tiimiesimies
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.rekila(at)redu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400-374668
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lapissa matkailu, kaivos-, metalli-, ja metsäteollisuusalat ovat kasvussa. Edellä mainittujen alojen imussa myös palvelualoilla ovat suhdannenäkymät hyvät. Laaja maakunnallinen kasvu heijastuu myös mikro- ja pienyrityksiin kasvattaen niiden toimintaa. Mikro- ja pienyrityksissä kasvua rajoittavaksi tekijäksi on muodostunut osaamattomuus ja toisaalta tuntemattomuus rekrytointia kohtaan. Nämä yritykset eivät tunne yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja ja miten joustavasti voisi työllistää suoraan omaan yritykseen.
Kasvua rajoittavaksi tekijäksi on noussut työvoiman saatavuus, osaamisen puutteet ja ns. kohtaanto-ongelma monessa kunnassa. Osaajapulasta huolimatta työttömyys on pysynyt maakunnallisesti kuitenkin kohtuullisen korkealla tasolla. Kasvualojen yritysten menestymiseen ja kasvuun tarvitaan osaavaa työvoimaa. Hanke on syntynyt tarpeesta varmistaa osaavan työvoiman saantia myös oppilaitoksen pääkampusalueen ulkopuolella. Hankkeella haetaan ratkaisua potentiaalisen työvoiman (työttömät) ja työpaikkojen erityisesti mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta pienissä kunnissa (Kolari ja Ranua). Kuntien rooli alueen elinvoimaisuuden kehittäjänä tulee jatkossa korostumaan entisestään. Erilaiset elinvoimaa turvaavat kumppanuudet tulevat olemaan kuntien toiminnan keskiössä. Kuntien elinvoimaa turvaavat jatkossa ammattitaitoinen ja osaava henkiöstö menestyvät yritykset. Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä ja Ranuan kunnalla onkin jo voimassa oleva elinvoimakumppanuussopinus. Jatkossa vastaava on tarkoitus olla jokaisen omistajakunnan ja Redun kesken. Tässä hankkeessa keskeisessä roolissa ovat kuntien työvoimakoordinaattorit, jotka tuntevat alueensa toimijat ja työttömät. He muodostavat hankkeessa alueella ensikontaktipisteen työttömille ja potentiaalisille työllistäjille.
Lapin maakunnassa monet kunnat kärsivät samaan aikaan sekä nettomuuttotappiosta että osaavan työvoiman tarpeesta. Kunnissa on työvoimapotentiaalia, jonka käyttöönottamiseksi tarvitaan osaamisen kehittämistä, jossa työtön saa palvelut omalta paikkakunnalta. Lapin työllisyyskatsauksen marraskuun 2019 mukaan työttömien työnhakijoiden osuus Kolarissa oli 12 % (192 hlöä) ja vastaavasti Ranualla 12,2 % (187 henkilöä). Kuntalaiset - nuoret ja aikuiset - tarvitsevat osaamisen kehittämistä, jotta voivat työllistyä kotiseudulleen; toisaalta uusien avauksien kautta alueen vetovoimaisuus kasvaa myös muualla asuvien silmissä, joka voi herättää muuttohalukkuutta alueelle.
Hankkeen tavoitteena on aktivoida alueen työttömiä töihin tarjoamalla työllistymisen edellyttämää osaamisen hankkimista omasta kotikunnasta. Työllistymisen edistämiseksi kehitetään erilaisia nopeita työllistymispolkuja, jotta kasvualojen kasvu ei tyrehdy henkilöstöpulaan. Työllistymisen ja osaamisen hankkimisen käytäntöinä hyödynnetään uuden ammatillisen lainsäädännön mukaista koulutuksen tarjontaa, tarjotaan työllistymismahdollisuuksia uusilla tavoilla, tehdään tunnetuksi te-hallinnon ja ely-keskuksen työllistämisen edistämiseksi tarjoamia palveluita kuten palkkatukea, rekry- ja täsmäkoulutusta. Osaamisen hankkimisen tarjonnan lisäämistä kampusalueiden ulkopuolella (Kolarissa ja Ranualla), mahdollisimman paljon suoraan työpaikalla hankittavaa osaamista. Työllistyminen edistämiseksi hankkeessa suunnitellaan ja kehitetään paikallisista ja yksilöllisistä tarpeista lähtien räätälöityjä koulutusratkaisuja, joustavia ja työelämälähtöisiä koulutusväyliä sekä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä, jotta työnhakijoiden/työttömien/opiskelijoiden/alanvaihtajien osaaminen saadaan mahdollisimman nopeasti elinkeinoelämän käyttöön.
Työllistämisen edistämiseksi selvitetään potentiaalisten työllistäjien työvoima – ja osaamistarpeet sekä työympäristöt. Systemaattinen osaamistarpeiden kartoittaminen ja työ- ja kouluttautumismahdollisuuksien kehittäminen ja niiden näkyväksi tekeminen, työpaikalla hankittava osaaminen, mahdollistavat sen, että työttömien ja nuorten ei ole jatkossa enää pakko muuttaa ammatillisten opintojen perässä muualle (kampukselle) ja aikuisetkin voivat kehittää osaamistaan lähellä kotia ja työllistyä. Hankkeessa myös tiivistetään kasvualojen toimijoiden yhteistyötä henkilöstön yhteiskäytössä moniosaajuuden kautta ja täten työllistyä ympärivuotisesti.
-kasvualojen niiden lähialojen mikro-, ja pienyrittäjät ja muut työnantajat
-työpajat ja työpajojen valmentautujat, työttömät
-työssä olevat/alan vaihtajat, työttömyysuhan alla olevat henkilöt, työttömät
-työttömät
-opiskelijat, opintojen loppuvaiheessa olevat työmarkkinoille siirtymässä olevat henkilöt.
-opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat erilaisissa koulutusorganisaatioissa ja työpaikoilla, jotka tarjoavat palveluita työllistymisen edistämiseksi
- henkilöt, joilla ei ole mitään perusasteen koulutusta tai koulutus on vanhentunut
-Lapin työ- ja elinkeinoelämä; ennakointitietoa voidaan hyödyntää eri yrityksissä ja yhteisöissä yleiselläkin tasolla
alakohtaisina signaaleina, trendeinä ja osaamisen kehittämistarpeina
-toteuttajakuntien monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimijat
-muut tieto-, neuvonta- ja ohjaustoimijat (TNO-toimijat)
-matkailijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 262 324
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 249 585
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 353 284
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 311 980
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen, Tunturi-Lapin
Kunnat: Kolari, Ranua, Rovaniemi
Jakeluosoite: Korvanranta 50
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 101
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 120
Suunniteltu: 195
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään monikanavaisia järjestelmiä kestävällä tavalla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa pyritään aktivoimaan työttömiä osaamisen täsmähankkimiseen tai työllistymään muiden uudenlaisten työllistymiskanavien kautta mm. osuuskuntayrittämisen kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Hankkeessa kehitetään monikanavaisia palveluita yhteistyössä oppilaitos - kunta - työpaikka | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Koulutuksissa ja tapahtumissa hyödynnetään sähköisiä välineitä | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Hyvinvointi lisääntyy mm. työllistymisen edellytysten parantuessa ja syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa. Pitkäaikaistyöttömyys on yksi keskeinen tekijä syrjäytymiskehityksen synnyttämisessä. Hyvinvointia hankkeessa edistetään kokonaisvaltaisesti kohderyhmän työllistymistä tukemalla ja siten syrjäytymiskehityksiä ennaltaehkäisemällä ja keskeyttämällä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa tullaan tiedostamaan, että työttömissä työnhakijoissa on enemmän miehiä kuin naisia, mutta toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti naisiin, koska naisten osuus sesonkityövoimassa on suurempi. Hankkeen palvelut suunnitellaan sellaisiksi, että ne ovat mielekkäitä sekä mies- että naisasiakkaille.Tasa-arvoa hankkeessa edistetään myös itse kehitettävää koulutusmallia toteuttamalla, sillä se luo oppimisen ja työllistymisen mahdollisuuksia erityisesti niille opiskelijoille, jotka eivät tule riittävästi tuetuksi tarvitessaan käytännönläheisiä opiskelumahdollisuuksia ja tiivistä tukea | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 6 |
| Hankkeessa etsitään uudenlaisia mahdollisuuksia työllistyä. Hanke vahvistaa opiskelijoiden mahdollisuutta työllistyä ja integroitua yhteiskuntaan sekä vähentää eriarvoisuutta | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen | ||
Osaajia alueelle – Monimuotoisia työmarkkinoita kehittämässä -hankkeen päätavoite oli vahvistaa Kolarin ja Ranuan kuntien työttömien, työnhakijoiden, alanvaihtajien ja lähellä valmistumista olevien opiskelijoiden työllistymistä ja edistää työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista. Hankkeen tavoitteena oli tuntea alueiden työvoima- ja osaamistarpeet. Ensimmäisen puolen vuoden aikana hankkeessa kartoitettiin C&Q-järjestelmän avulla yrityksien tarpeita ja työympäristöjä yhteensä 42 yrityksessä. Lisäksi tehtiin pienempiä kevyempiä yritysvisiittejä, joissa selvitettiin yrityksien akuutit työntekijätarpeet ja mahdollisuus toimia oppimisympäristönä oppilaitoksen opiskelijalle. Kartoitusten tulokset analysoitiin ja analyysin pohjalta suunnattiin koulutuksia merkittävimpien signaalien, kuten somemarkkinoinnin suuntaan sekä alueellisia ja yrityslähtöisiä rekry- ja täsmäkoulutuksia. Kartoituksien pohjalta järjestettiin esimerkiksi luonnontuotealan tuottaminen –osatutkintokoulutus Kolariin kesällä 2020 ja toisen kerran 2021 toukokuussa. Myös Ranualla käynnistettiin rekrykoulutusprosesseja, mutta koronaepidemian vuoksi koulutustarve väheni ja koulutuksia peruttiin tai lykättiin hankkeen jälkeiselle ajalle.
Ammatillisen koulutuksen reformin tuomat mahdollisuudet osaamisen kehittämiselle erityisesti työelämässä ovat edelleen työnhakijoiden ja työnantajien tasolla usein näkymättömissä. Hankkeen tehtävänä oli viedä tietoa uusista mahdollisuuksista, joilla työnantaja voi kouluttaa sopivan osaajan omassa yrityksessään. Työnhakijoille tuotiin tietoa erilaisista työllistymisen ja osaamisen kehittämisen keinoista. Sekä työnhakijat että työnantajat tuntevat ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet työllistymisen ja työllistämisen tukena paremmin hankkeen myötä tapahtuneen ohjauksen ja tiedottamisen kautta. Myös REDUn tunnettuus kunnissa on parantunut, kun rekrybussi esiintyi erilaisissa infoissa ja markkinoilla mahdollisuuksien mukaan. Erään yrittäjän sanoin, rekrybussia on vaikea olla huomaamatta. Hankkeessa järjestettiin noin 20 erilaista infoa yrittäjille ja työnhakijoille, etä- ja lähikoulutuksia (some- ja työpaikkaohjaajakoulutukset) ja webinaareja 8 kpl, kaksi tutkinnon osaan johtavaa koulutusta, Match Making -tapahtumat hybridinä molemmissa kunnissa ja pidettiin viiden opinto-ohjaustunnin sarja kuntien yhdeksännen luokan opiskelijoille keväällä 2020. Lisäksi tehtiin pienempiä yrityskohtaisia toimenpiteitä, kuten oppisopimuksia ja rekrykoulutuksien selvitystyötä.
Hankkeen toinen tavoite oli tukea potentiaalisten työllistäjien ja työttömien kohtaamista sekä kehittää paikallisista ja yksilöllisistä
tarpeista räätälöityjä, joustavia ja työelämälähtöisiä koulutus ja työllistymispolkuja, jotka vahvistavat ammatillista
moniosaajuutta ja työllistymistä. Alueellisena tukena hankkeessa olivat hankkeessa työskentelevät työllisyys-/osaamiskoordinaattorit, jotka toimivat aktiivisesti yhteistyössä alueella toimivien potentiaalisten työnantajien, oppilaitoksen ja te-hallinnon välillä. Alueellinen työllisyyskoordinaattori oli hankkeessa potentiaalisten työllistäjien ja työnhakijoiden ensimmäinen kontaktipiste, josta prosessi lähti liikkeelle. Koordinaattorit kartoittivat työnhakija-asiakkaiden tilanteita ja ohjasivat työn- ja koulutushaussa. Yhteensä ohjausta hankkeessa sai lähes 90 työnhakija-asiakasta ja alanvaihtajaa. Työnhakija-asiakkaita ohjattiin hankkeessa hyödyntämään laajasti erilaisia työllistymistä edistäviä väyliä työkokeilusta palkkatukeen ja lyhytkoulutuksista oppisopimuksiin ja koulutussopimusopiskeluun. Kuntien työpajojen oppimisympäristöjen tunnistaminen PAIKKO-oppimisympäristöntunnistamisjärjestelmän avulla tiivisti yhteistyötä kuntien ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän välillä. Tunnistetuista oppimisympäristöistä asiakas voi saada osaamistodistuksen, jonka avulla työpajalla hankittu osaaminen tulee näkyväksi ammatillisen koulutuksen kielellä. Lisäksi tunnistetut oppimisympäristöt toimivat jatkossa aiempaa paremmin ja selkeämmin työelämässä oppimisen paikkoina alueiden opiskelijoille, joille paikalliset oppimisympäristöt oman kunnan alueella ovat tärkeitä myös kuntaan kiinnittymisen ja työllistymisen kannalta.
Moniosaajuuteen otettiin hankkeessa pieniä askeleita osatoteuttajakunnissa. Molempiin kuntiin järjestettiin työntekijöiden yhteistyöllistämiseen liittyvät webinaarit ja Kolarissa toteutui yksi yhteistyöllistämiskokeilu, jossa kaksi saman alan yritystä työllistivät yhdessä yhden henkilön kokoaikaisesti. Moniosaajuus osoittautui kuitenkin niin laajaksi kehityskohteeksi, että hanke ei pystynyt kuin herättämään alueiden työnantajia pohtimaan asiaa. Myös keväällä 2020 alkanut koronaviruspandemia vaikutti moniosaajuuden kehittämiseen, kun työnantajilla ei ollut mahdollisuutta palkata ainuttakaan työntekijää. Koronaepidemia vaikutti myös Osaajia alueelle -hankkeeseen siten, että toimenpiteissä korostuivat alanvaihtajien ja työnhakijoiden ohjaus koulutuksiin ja osaamisen kehittämiseen sekä yrityksien tukeminen ja ohjaus selviämiseen työllistämisen sijaan. Hankkeessa saatiin ohjattua kuitenkin paljon työnhakijoita erilaisiin osaamisen kehittämisen poluille, millä haluttiin vastata tulevaisuuteen ja uusiin osaajatarpeisiin koronaepidemian hellitettyä alueella. Hankkeella saatiin aikaan myös suoria työllistymisiä.
Hankkeen tärkeimpiä tuloksia ovat:
- Yrityskartoitukset Kolarissa 22 kpl ja Ranualla 20 kpl: kartoitukset toteutettiin C&Q-järjestelmällä ja yritys sai raportin osaamisen kehittämistarpeistaan käyttöönsä. Kartoituksien tulokset analysoitiin ja niiden avulla mätsättiin työnhakijoita ja työnantajia, suunnattiin yrityksille toimenpiteitä (oppisopimusinfo, somekoulutukset). Kartoituksien pohjalta tehty koontitieto alueiden yrityksien tarpeista esim. tulevaisuuden osaajien ja koulutuksien suhteen jää kuntien ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tarpeisiin ennakointitiedoksi tulevaa koulutussuunnittelua varten.
- Kolarin luonnontuotealan osatutkintokoulutus: Kolariin järjestettiin vuosina 2020 ja 20201 luonnontuotealan osatutkintokoulutus paikallisena mahdollisuutena osaamisen kehittämiseen.
- Työllistyminen ja osaamisen kehittäminen: Hankkeen kautta suoraan työllistyneitä 17, koulutussopimuksiin, lyhytkoulutuksiin ja tutkinto-opiskelijoiksi ohjautui 45 ja työssä olevien oppisopimuksia 22. Työkokeiluun hankkeen kautta meni 1 henkilöä. Osaa ei tavoitettu tai tilanne on hankkeen päättyessä vielä kesken. ESR-lomakkeet eivät palautuneet kaikilta, etenkin lopetuslomakkeita puuttuu.
- PAIKKO-oppimisympäristön tunnistamisjärjestelmän käyttöönotto: kummassakin hankkeen osatoteuttajakunnassa hankittiin työpajojen oppimisympäristöjen tunnistamiseen PAIKKO-järjestelmä, jonka avulla voidaan antaa asiakkaille ammatillisiin perustutkintoihin peilattuja osaamistodistuksia. Hankkeen lopussa toukokuussa 2021 on tunnistettu kolme oppimisympäristöä molemmissa kunnissa. Oppimisympäristöt tunnistetiin yhdessä REDUn ammatillisten opettajien kanssa, jolloin varmistetaan ympäristön toimivuus oppilaitoksen näkökulmasta. Opettajan kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, jotta asiakkaalle kirjoitetusta osaamistodistuksesta saa realistisen arvion osaamisen kehittämisestä HOKS-vaiheessa. Työpajojen oppimisympäristöjen tunnistaminen ammatillisia tutkintoja vastaaviksi innostaa etenkin nuoria ja rohkaisee ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, kun ensin saa pohjaa tutussa ympäristössä ja hankitun osaamisen saa aiempaa helpommin haettua osaksi tulevaa tutkintoa. Työpajat toimivat tulevaisuudessa myös paremmin mahdollisina koulutussopimuspaikkoina, kun ympäristöt ovat asiakkaille tuttuja ja ohjaajat tuntevat PAIKKOn myötä oppimiselle asetetut vaatimukset alan opiskelijalle.
- Yhteistyön tiivistyminen: REDU on tullut tutuksi kummassakin kunnassa ammatillisen koulutuksen tarjoajana. Työnantajat tuntevat ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja yhteys Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kanssa on tiivistynyt. Kunnissa on hankkeen myötä parempi ymmärrys ammatillisen koulutuksen ja REDUn tarjoamista vaihtoehdoista osaamisen kehittämiselle, koulutusprosessien etenemisestä ja yhteyshenkilöistä REDUssa eri tilanteissa.
- Ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet osaamisen kehittämisessä työllistymisen ja työllistämisen polulla tiedossa kunnissa paremmin: Alueiden yrittäjät, kunnan henkilöstö ja työnhakijat osaavat hyödyntää REDUa ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä ja työllistymisen tukena ja työllistämisen väylänä.
- Digioppaat: Molempiin kuntiin tehtiin digioppaat, joissa esitellään selkeästi työllistymisen, työllistämisen ja osaamisen kehittämisen vaihtoehdot työnhakijalle, opiskelijalle ja työnantajalle. Esitteet palvelevat kuntalaisia, kun tarvittavan tiedon löytää yhden verkkopohjaisen esitteen kautta.
- Uusia työpaikkaohjaajia kunnissa yhteensä noin 45 henkilöä: Molemmissa kunnissa järjestettiin työpaikkaohjaajakoulutusta (Kolarissa 1 kpl ja Ranualla 2 kpl). Työpaikkaohjaajien merkitys on suuri, kun hyödynnetään työelämässä tapahtuvaa oppimista.