|
|
|
Hankekoodi: S21642
Hankkeen nimi: Lapin digiNepsy-klinikka
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kolpeneen Palvelukeskuksen kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0210574-6
Jakeluosoite: Myllärintie 35
Puhelinnumero: 0407071561
Postinumero: 96400
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.kolpene.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maila Haltia
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kuntoutussuunnittelija, kustannuspaikan esimies
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maila.haltia(at)kolpene.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407071561
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lapin digiNepsy-klinikka –hanke pyrkii edistämään sosiaalista osallisuutta ja hyödyntämään digitalisaatiota. Sen tavoitteet pyrkivät parantamaan neuropsykiatrisen kirjon asiakkaiden oikea-aikaisia palveluita ja niiden saavutettavuutta tasa-arvoisesti maantieteellisesti laajassa ja suppean asiantuntijuuden Lapissa. Kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden kirjoon kuuluvat seuraavat diagnoosit: autismikirjo, Asperger-oireyhtymä, ADHD /ADD, Touretten oireyhtymä, kielellisen kehityksen erityisvaikeudet, oppimisvaikeudet. Usein myös kehitysvammaisuus-käsitteen alla esiintyy useampiakin neuropsykiatrisia piirteitä ja diagnooseja. Neuropsykiatristen erityisvaikeuksien aiheuttamien arjen pulmien laajuutta, yleisyyttä ja yhteyttä syrjäytymisen kierteeseen on opittu tunnistamaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Neuropsykiatrisen kirjon henkilöille on tyypillistä, että heidän voimavarat jäävät liian vähäiselle käytölle mm. opintojen ja työelämän suhteen, kun esteeksi on tullut toimintaympäristön joustamattomuus ja osaamattomuus kohdata erilaista toimijaa. Esteettömyys -tukitoimilla, kuten erilaisilla koulu- ja työpaikkajärjestelyillä on todettu olevan suuri vaikutus henkilön työ- ja toimintakykyyn.
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (POSKE) kehittämä Virtu.fi -innovaatioympäristö toimii haettavan hankkeen toimintamallin mahdollistajana. Se mahdollistaa uudenalaisen palveluportaalin, teknologian ja monikanavaiset sähköiset palvelumallit alueellisten palveluiden tuotteistamiseksi. Neuropsykiatrista erityisasiantuntijuutta voidaan systemaattisesti tuoda jokaiseen Lapin kuntaan tarvittaessa valtakunnallisesta osaajaverkostosta.
Haettavalla hankkeella tuotetaan ja kootaan virtuaaliympäristö Lapin digiNepsy-klinikan palvelukokonaisuuteen. Osaamista neuropsykiatrisen asiakkaiden kohtaamiseen tarvitaan jo päiväkodeista alkaen, kouluiän ajan, toisen asteen ja ylemmän asteen opinnoissa, opiskelijaterveydenhuollossa, aikuisten palveluissa. Nykyisessä kuntoutus- ja palvelujärjestelmässä henkilöt saavat apua ja tukea hyvin pirstaleisesti diagnoosien ja ikäluokan mukaan eri tahoilta. Hankkeen avulla lisätään toimintakyvyn tukemisen asiakaslähtöisyyttä ja oikea-aikaisuutta. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän autismikuntoutuksen ja neuropsykiatrisen valmennuksen osaaminen tuottaa hankkeen avulla virtuaaliympäristöön kuntoutusmateriaalia ja –palveluita eri ikäisten asiakkaiden toimintakyvyn hyväksi. Oikea-aikaisuus kyseisen asiakasryhmän kohdalla on erityisen tärkeää, sillä ongelmat ja haasteet kasvavat usein vaikeiksi, jos apua ja tukea joutuu odottamaan. Myös ennaltaehkäisevällä tuella on suuri merkitys.
Hankkeen tavoitteena on saattaa tasa-arvoisesti neuropsykiatrisen kuntoutuksen perusosaamista kuntiin sekä jakaa mahdollisimman nopeasti ja oikea-aikaisesti tietoa, tukea ja apua kaikkien sitä tarvitsevien ulottuville. Lapin digiNepsy-klinikka –hanke tuottaa materiaalin Virtu.fi -ympäristöä soveltaen tieto- ja kuntoutuspankkiin. Tarkoitus on suunnitella ja toteuttaa monikanavaista sähköistä palvelua sekä kehitellä ja juurruttaa uusia toimintamalleja neuropsykiatrian alalla. Hankkeen luomaan tietopankkiin tuotetaan ja kootaan olemassa ja kehitteillä olevat alan hoito-, palvelu- ja kuntoutuspolut ja -tahot yhteystietoineen, valmentajapankki, virtuaaliluentoja ja opastusvideoita eri ikäisten parissa toimiville ammattilaisten, koulujen ja perheiden tueksi. Lapin digiNepsy-klinikka -hankkeen avainsanoja ovat käytännönläheisyys, matalankynnyksen apu ja konkretia.
Tavoitteena on erityisasiantuntija-avun ja tuen ulottuminen Lapin kaikkiin kuntiin arjen tukijoiden lähityön tueksi
Toimenpiteet
1. Jo olemassa olevaa materiaalia kootaan virtuaaliseen materiaali- ja tietopankkiin, josta asiakkaat ja heidän lähitukiverkostonsa löytävät sen helpommin. Kehitetään interaktiivisia malleja ja virtuaalipohjia ”Nepsy-työkalupakkiin”, ”Nepsy-opiskelijan vinkkilistaan” ja ” Nepsy-passiin”, joihin asiakas voi itse kirjoittaa omat piirteensä ja toivomuksensa näyttääkseen sen tukijoukoilleen.
2. Reaaliaikainen etävastaanottotoiminta, tavoitteellisen neuropsykiatrisen valmennuksen ja etäneuvonnan ja -ohjauksen säännöllinen käyttöönotto, johon sisältyy myös autismikuntoutusohjaajan antama ohjaus ja neuvonta asiakkaan haastavan käyttäytymisen hallinnan tueksi.
3. Aloitetaan moniammatillinen etävastaanottotoiminta, etäkonsultaatio- ja verkkokonsultaatiotoiminta, johon voidaan hyödyntää erityisasiantuntijoita myös Lapin ulkopuolelta.
4. Pilotoidaan oma foorumi valmennus- ja vertaistukiryhmien tapaamiselle sekä kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroille.
5. Organisoidaan virtuaaliluentoina täsmäluentoja, täydennyskoulutusta ja kurssimaista monimuotoista valmennuskoulutusta, joille on suuri kysyntä Lapissa.
6. Markkinoidaan palvelupankkia ja koulutetaan Lapin kuntien toimijoita digiNepsy -klinikan käyttöön.
Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat Lapin alueella asuvat neuropsykiatrisen kirjon nuoret ja nuoret aikuiset (16-35 -vuotiaat): nuoret ja aikuiset, joilla on kehityksellinen sosiaalista vuorovaikutusta, kommunikaatiota, keskittymistä ja oppimista vaikeuttava häiriö, sekä heidän perheensä ja lähitukihenkilönsä (koulu, oppilaitokset ja moniammatillinen verkosto).
Koska kyseisen kohderyhmän nuorilla on paljon käytöksen haasteita, heidän lähiverkostonsa tarvitsee paljon täsmätietoa neuropsykiatriasta ja konkreettisia ohjeita arjenhallintaan. Muuten nuori ohjautuu "raskaampaan hoitoon".
Aikuiset ja nuoret kuormittavat paljon sairaanhoitopiirien psykiatrian hoitotahoja. Hankkeen avulla pyritään ennaltaehkäisemään vaikeimpien oireiden syntymistä.
Hankkeen kohderyhmänä on myös Lapin maakunnan kaksi eri sairaanhoitopiiriä, joiden käytännöt ja hoito- ja kuntoutuspolut ovat erilaisia. Hankkeen avulla ne saavat tämän asiakasryhmän palveluihin selkeyttä ja nopeaa konkreettista apua ilman erillisiä lähetekäytäntöjä.
Välillisesti hankkeesta hyötyvät:
- koulujen ja oppilaitosten henkilöstö päivittäisen osaamisen suhteen (18-20% lapsista on katsottu tarvitsevan jonkinlaista erityistä tukea, jonka tarve on jossain määrin elinikäinen)
-sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset viikoittaisen/kuukausittaisen osaamisen ja tuen suhteen
-erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön asiantuntijatyöntekijät tutkimusten, hoidon, kuntoutuksen ja palveluiden suunnittelun suhteen
Lisäksi hanke edistää neuropsykiatrisen henkilön sosiaalista osallisuutta tukemalla heitä pärjäämään omassa iän mukaisessa yhteisössään - myös yhteisöjen taidot kohdata erilaisuutta lisääntyvät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 320 226
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 309 492
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 400 283
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 386 865
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson
Kunnat: Rovaniemi, Kittilä, Keminmaa, Sodankylä, Enontekiö, Kolari, Salla, Tornio, Pelkosenniemi, Ylitornio, Savukoski, Simo, Posio, Muonio, Inari, Pello, Ranua, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 250
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Hankkeella on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen. Pakokaasupäästöt vähenevät, kun jalkautuminen henkilöautoilla vähenee sähköisten palveluiden myötä. Paperisaaste vähenee digitaalisten palvelulomakkeiden myötä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 4 |
| Pakokaasupäästöt vähenevät, kun jalkautuminen henkilöautoilla vähenee sähköisten palveluiden myötä. Myös asiakkaiden matkustaminen haja-asutusalueilta vähenee etäpalveluja kehittämällä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Hankkeella on välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen. Pakokaasupäästöt vähenevät, kun jalkautuminen henkilöautoilla vähenee sähköisten palveluiden myötä. Paperisaaste vähenee digitaalisten palvelulomakkeiden myötä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Pakokaasupäästöt vähenevät, kun jalkautuminen henkilöautoilla vähenee sähköisten palveluiden myötä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia Natura 2000 verkostoon kuuluviin suojeltaviin alueisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Sähköiset palvelut lisäävät paperitonta asiointia ja palvelua ja sitä kautta jätteen määrään. Pakokaasupäästöt vähenevät, kun jalkautuminen henkilöautoilla vähenee sähköisten palveluiden myötä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikuteta palveluiden tuottajien ja käyttäjien energialähteisiin | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hanke antaa paikallisille yrityksille monipuolisemmat mahdollisuudet tuottaa palveluita, koska sähköisiä palveluita voi tuottaa koko Lapin alueella. Paikalliset yksityiset terapeutit voivat hyödyntää sähköistä palveluportaalia yhdessä neuropsykiatristen asiakkaidensa kanssa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 5 |
| Hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea sähköisten palveluiden tuottamista | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 5 |
| Sähköisten palveluiden käyttäminen ja tuottaminen vähentää liikkumisen tarvetta, koska palveluita voi käyttää kotoa käsin. Erityisesti syrjäseuduilla liikkuminen voi olla vaikeaa puutteellisten liikkenneyhteyksien vuoksi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen avulla neuropsykiatriset asiakkaat saavat oikea-aikaisesti tarvitsemiaan palveluita sen sijaan, että he jonottaisivat kaukana olevien erityisasiantuntijoiden vastaantolle. Tämä ennaltaehkäisee haastavaa käyttäytymistä, mikä on tyypillistä neuropsykiatrisen kirjon henkilöille, jos tukea ei saa ajoissa. Välillisesti mm. kouluissa tämä lisää työrauhaa ja lisää opettajan työn hallittavuutta. Hanke lisää erityisryhmien työllistymistä ja osallisuutta myös osatyökykyisinä. Oikea-aikainen tuki lisää kohderyhmän mielenterveyttä ja estää syrjäytymisen kierrettä. Hanke ennaltaehkäisee mm. ADHD-henkilöiden ajautumista rikollisuuden kierteeseen ja vankiloihin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeella edistetään vammaisten ja ei-vammaisten henkilöiden välistä tasa-arvoa. Syrjäytymisen kierteen katkaisulla estetään erityisen tuen tarpeessa olevien ihmisten köyhyyttä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeella pyritään motivoimaan nepsy-kirjon asiakkaita ja heidän lähipiiriään käyttämään sähköisiä palveluita ja Lapin digiNepsy-klinikan tietopankkia. Virtu-palvelupisteet ovat kuntalaisille maksuttomia sähköisen asioinnin paikkoja, joita lappilaiset ovat jo osin tottuneet käyttämään. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan saamenkielinen kulttuuriympäristö, mikä on osa Lappia. Verkostoon kuuluu mm. saamenkielinen puheterapeutti. Neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista kärsivien ihmisten yhdenvertaista asemaa kulttuuriympäristön jäseninä vahvistetaan. Kaikkien ulottuvilla olevia digitaalisia palveluita kehittämällä vaikutetaan pitkäjänteisesti myös asenteisiin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hankkeella on vaikutusta ihmisten sosiaalisen ympäristön kehittymiseen. Tulevaisuudessa Nepsy-piirteiset henkilöt pystyvät vaikuttamaan omaan toimintaympäristöönsä, mm. tuomalla tietoa erilaisten toimitilojen esteettömyystarpeista. | ||
”Mistä näitä nepsyjä tulee, mihin nämä nepsy-asiakkaat kuuluvat, ovat nämä niitä järjestelmään sopimattomia ja/tai palveluihin kuulumattomia asiakkaita? Mikä organisaatio ottaisi kopin näistä asiakkaista? Siinä keskeisimpiä kysymyksiä mitä nousi esille tämän hankeaihion alkutaipaleella. Laskentatavasta riippuen neurokirjon ihmisiksi olisi katsottavissa jopa 10 % väestöstä. Iso määrä ihmisiä jää kuitenkin vaille diagnoosia. Hankesuunnitteluvaiheen visioinneissa mietittiin ”kuinka pitäisi toimia”? Jotta ongelmavyyhti ei enää kasvaisi, ettei systeemillä tuotettaisi pahoinvointia ja sairautta, joita sitten joudutaan hoitamaan myöhemmin kalliilla. Kuinka edesauttaa tilannetta, että ihmiset saisivat omat voimavaransa käyttöönsä ja ennen kaikkea kuinka opettaa ympäristöä toimimaan oikein erilaisia yhteisönsä jäseniä kohtaan. Inhimillisesti ajatellen, nepsy-piirteisyys ei ole ”sairaus” vaan erityispiirteistö, jonka kanssa niin yksilön itsensä kuin myös häntä ympäröivän yhteiskunnan tulee oppia elämään. Näiltä pohjilta hanketta lähdettiin viemään eteenpäin tuensaajan organisaatiossa, pyrkien ottamaan mukaan kehittämistyöhän digitalisaation hyödyntämisen mahdollisimman laaja-alaisesti.
Mitä hankkeessa saatiin aikaan ja opittiin? Paljon hyviä asioita. Digitaalisaatio on ollut hyvä renki ja isäntä. Se on mahdollistanut tasapuolisesti neuropsykiatrisen kuntoutuksen perusosaamisen viemisen kaikkien maakunnan kuntien ulottuville – onpa sitä viety muuallekin eteläistä Suomea myöten. Hankkeen järjestämillä webinaareilla ja muilla koulutuspaketeilla on tarjottu kentältä tulleiden toiveiden mukaista ajantasaista koulutusta ja tietoa halukkaille. Koulutusten osallistujamäärät antavat vahvan viestin olemassa olevasta neurokirjon osaamiseen liittyvästä koulutustarpeesta. Webinaarit toteutettiin puolen päivän kestoisina. Toimintamalli vaikutti olevan toimiva – on huomattavasti helpompaa irtautua omasta työstä puolen päivän ajaksi koulutukseen, myös seuraamisen kannalta verkkokoulutukseen osallistuminen ei muodostu liian raskaaksi. Neurokirjoon liittyvää osaamista on onnistuttu vahvistamaan eri toimijoiden keskuudessa.
Hankkeen käynnistämät vertaisryhmä toiminnat – ”itsenäistyvien nepsy-nuorten valmennusryhmä” ja ”Lapin nepsy-nuorten etävertaisryhmä” ottivat paikkansa. Esimerkiksi ensin mainitun ryhmän osalta voidaan todeta, että hybridimainen toimintamalli on täysin toimiva Lapin kaltaisessa pitkien etäisyyksien maakunnassa.
Kokemusasiantuntijoita on kuunneltu. He ovat saaneet tuoda esille omia ajatuksiin ja tuntemuksiin julki eri keinoin (videotallenteet, blogit, infokahvilan voimalan alustukset). Heidän puheenvuoroja on vielä viimeisteltävinä ja valmistuessaan ne tulevat klinikan sivuille. Ennakkoluulojen ja muurien murtamisessa he ovat parhaita asiantuntijoita.
Konkreettisina tuloksina saatiin aikaan kaikille avoin materiaali, tieto- ja palvelupankki (https://ekollega.fi/diginepsy). Klinikan materiaali- ja tietopankki on kaikkien vapaasti käytettävissä, myös maakunnan ulkopuolelta. Klinikan palveluista nepsy-chat on matalan kynnyksen palvelu, jonka käyttöoikeutta ei ole myöskään millään muotoa rajattu. Edellä mainituilla toimenpiteillä nepsy-tietoutta ja tukea on saatettu kaikkien halukkaiden ulottuville, paikasta ja ajasta (osin) riippumatta.
Vertaisryhmä toiminnot – tukea oman elämän hallinnassa (talouden ja ajan hallinta, viranomaisasiointi, kaverisuhteet jne). Ylipäänsä mukanaoloa jossakin, omana itsenään.
Etävastaanotto-toiminta koettiin sekä asiakkaiden, verkostojen että ammattilaisten osalta korona-pandemiankin vuoksi toimivaksi tavaksi toteuttaa etenkin konsultaatiotyötä. Vastaanotot oli mahdollista toteuttaa ilman suurempia jonotuksia, koska kenenkään ei tarvinnut liikkua vaan etäyhteyksillä saatiin sekä konsultaatiot että vastaanotot toteutettua. Nopea apu otettiin kunnissa ja verkostoissa kiitollisena vastaan. Erityisen hyvää palautetta tuli siitä, ettei tarvinnut lähettää asiakasta seuraavalle taholle vaan nykyinen hoitotaho pystyi saamaan erikoislääkärin ja nepsy-kuntoutuksen asiantuntijan apua suoraan omaan arjen työhönsä. Tavoitteena palveluiden edelleen kehittämisessä on se, että ohjataan ja konsultoidaan lähitoimijoiden tukiverkostoa eikä oleteta, että osaaminen on jossain muualla. Haasteita tuottivat aluksi jonkin verran etäyhteysteknologia ennen kuin se oli "kaikkien ulottuvilla ja osaamisessa". Tämäkin muodostui joka kodin rutiiniksi koronan myötä. Tietoturvasta huolehtiminen oli tärkeä osa etävastaanottojen kehittämistä. Jossain määrin esitietojen kerääminen ja lausuntojen lähettäminen tuotti haasteita, koska tutkimustietojen keräämiseen on aiemmin vaadittu edellisiltä tutkimus- ja hoitotahoilta asiakkaan allekirjoittamia lupalomakkeita. Näihinkin saatiin hankkeen aikana kehiteltyä toimivia sähköisiä lomakkeita.
Hankkeen päättyessä diginepsy-klinikan toiminta jatkuu tuensaajan toimesta ainakin vuoden 2022 siirtymäkauden ajan, jonka jälkeen tuensaaja siirtyy osaksi tulevaa hyvinvointialuetta. DigiNepsy -klinikan tehtäviin kuuluu kehittää, kouluttaan ja konsultoida. Jatketaan ESR-hankkeella kehitettyä konsultaatio- ja koulutustoimintaa sekä kehitetään edelleen Kolpeneen digitaalisia palveluita ja työvälineitä juurruttaen ne osaksi normaalia toimintaa. Tavoitteena on kehittää edelleen palvelupolkuja ja yhteisvastaanottotoimintaa uudessa hyvinvointialueen SOTE-rakenteessa ja maakuntaorganisaatiossa. Digitalisaatiolla ja kustannustehokkailla digitaalisilla palvelutuotteilla mahdollistetaan niiden saavutettavuus ja tasapuolisuus harvaan asutussa pitkien välimatkojen maakunnassa. Erityisesti korostuu Lapin neuropsykiatrian ympärille kehitettyjen ja aikaansaatujen yhteistyöverkostojen ylläpitäminen ja edelleen vahvistaminen, huomioiden erityisesti tulevaa hyvinvointialuetta. Hyvään vauhtiin saatua kehittämistyötä on syytä jatkaa koko maakunnan alueella ja varmistaa ja vahvistaa neuropsykiatrista osaamista niin hyvinvointialueiden sisällä, kouluissa ja perheissä.