Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21646

Hankkeen nimi: Työnhaun performanssi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Utriainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.utriainen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8761

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kouvolan Teatteri Oy, 2235738-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on kehittää ja luoda uusi ja innovatiivinen sosiokulttuurinen malli miesten työurien
sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämiseksi ja vahvistaa näin miesten työllistymistä naisvaltaisille aloille sekä
saada aikaan muutos ilmapiirissä: pois ajattelusta naisten ja miesten ammateista. Hankkeessa valmennetaan miehiä
luovilla menetelmillä tavoitteena miesten voimautuminen, terveelliset elintavat, osallisuuden kokemusten lisääminen ja
elämänhallinta sekä lisäämällä näin miesten työllistymisvalmiuksia naisvaltaisille aloille, naisvaltaisten alojen
työelämätuntemusta, sukupuolisensitiivisyyttä ja hakeutumista töihin naisvaltaisille aloille.

Hankkeen tavoitteena on luoda soveltavan teatterin harjoitteiden ja kehollisten menetelmien kuten kuntoilu, urheilu,
terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden avulla skaalattavissa oleva malli, jonka avulla eri ryhmiin kuuluvat työnhakijat ja työelämän ulkopuolella olevat miehet voimaantuvat ja heidän vireystilansa työnhakijoina
ja työntekijöinä lisääntyy. Hankkeen tuloksena kohderyhmään osallistuva osaa itse reflektoida omaa kokemustaan
työnhakutilanteissa ja elämänhallinnassa yleensä: hän tunnistaa itsensä kehollisena ja merkitsevänä olentona, on
sinut itsensä kanssa ja on valmis kohtaamaan toisen tasavertaisena ja itseään ja toista kunnioittaen, ymmärtää
nettiolemuksen merkityksen, pärjää haastatteluissa, oppii verkostoitumaan, kumppanoitumaan ja toimimaan yli
sukupuolittuneiden roolimallien. Henkilö osaa kohdata työnhakutilanteessa ihmisen läsnäolevasti ja olla avoimessa
dialogissa hänen kanssaan. Osaa reflektoida tilannetta, pukea sanoiksi sen, miten tilanne meni ja miten työnhaussa
voi edelleen kehittyä ja ylipäätään edistää omaa terveyttään ja elämänhallintaitojaan.

Osatoteuttaja, Kouvolan teatteri, on mukana hankkeessa koko sen ajan osallistuen kaikkiin työpaketteihin. Hanke on
monialainen.

Hanke toteutetaan seuraavissa neljässä työpaketissa:

TP 1: Ennakkovalmistelu, rekrytoinnit
Aikataulu: 1.4.-31.9.2019 ja 1.12.-29.2.2020.

TP 2: Työnhaun performanssi -valmennus:
Aikataulu: 1. ryhmä 1.9.-31.12.2019 ja 2. ryhmä 1.2.-31.5.2020.

TP 3: Työnhaun valmennuspolku, työnhakutoimet ja tulevaisuus
Aikataulu: 1. ryhmä 1.9.-31.12.2019 ja 2. ryhmä 1.2.-31.5.2020.

TP 4: Työnhaun performanssi -valmennuspolun mallintaminen, arviointi, tutkimus ja raportointi:
Aikataulu: 1.4.2019-31.12.2020.

Tulokset:

Hankkeen toimenpiteillä edistetään työllisyyttä välittömästi tai välillisesti naisvaltaisille aloille seuraavasti:

Työllistyminen (15) tai yrittäjyys (2)
Työnhaun performanssi -työllistymisen valmennuspaketti (1 kpl)
Yhteistyömalli (1)

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä: ikään sitomatta miehet: työelämän ulkopuolella olevat miehet tai työttömät miehet, jotka ovat
pitkäaikaistyöttömiä, toistuvaistyöttömiä tai osatyökykyisiä, vammaiset miehet sekä maahanmuuttajataustaiset
miehet, romanit ja muut etnisiin vähemmistöihin kuuluvat miehet, joiden on vaikea työllistyä. Hankkeen kohderyhmä on siten ylisukupolvinen ja taustaltaan hyvinkin heterogeeninen. Hankkeessa kohderyhmään tavoitellaan kaksi 10-15 miehen
ryhmää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat työvoimapalvelut, yrittäjät ja työnantajat sekä nuorten, vammaisten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten palvelut, mutta myös luovilla aloilla toimivat organisaatiot ja henkilöt, oppilaitokset sekä hankkeen kohderyhmän miesten lähipiiri kuten perhe ja ystävät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 67 937

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 33 499

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 189 393

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 44 665

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
THL:n selvityksen (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasaarvo/ koulutus/koulutuksensegregaatio/ koulutusvalinnat) mukaan koulutus on Suomessa eriytynyt siten, että tytöt ja pojat hakeutuvat opiskelemaan eri aloille. Stereotyyppiset käsitykset eri sukupuolille sopivista aloista rajoittavat koulutus- ja ammatinvalintojen tekemistä. Sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy jo peruskoulun ainevalinnoissa ja jatkuu läpi toisen asteen aina korkea-asteelle saakka. THL:n selvityksen (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasaarvo/ tyo/tyoelaman-segregaatio, päivitetty 10.12.2018)) mukaan sukupuolen mukainen segregaatio työelämässä eli työmarkkinoiden jako naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Segregaation on katsottu rajoittavan yksilöiden valintoja, jäykistävän työmarkkinoita ja estävän kykyjen tehokkaan käytön muun muassa rekrytoinnissa. Naisenemmistöisin toimiala vuonna 2017 oli terveys- ja sosiaalipalvelut, jossa naisten osuus oli 86,4 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla naisten osuus oli 69,4 prosenttia ja koulutuksen toimialalla 66,9 prosenttia. Miesenemmistöisin toimiala vuonna 2017 oli rakentaminen, jossa miesten osuus oli noin 92 prosenttia. Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla miesten osuus oli 81,4 prosenttia ja teollisuudessa (sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto) 75,7 prosenttia. Työllisten naisten yleisimmät ammatit vuonna 2016 olivat hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät, myyjät, kauppiaat ym. sekä opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat. Työllisten miesten yleisimpiä ammatteja vuonna 2016 puolestaan olivat luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat, kuljetustyöntekijät sekä rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat). Muutosta segregaatiossa on viime vuosikymmeninä tapahtunut lähinnä naisten kouluttauduttua nk. perinteisiin miesten ammatteihin, kuten lääkäreiksi ja juristeiksi. Työmarkkinoiden kokonaistarkastelussa, muun muassa tarkasteltaessa tasa-ammattien (kumpaakin sukupuolta vähintään 40 % ammattiryhmästä) määrää, segregaatio ei ole kuitenkaan olennaisesti muuttunut. Erityisen vähäistä on ollut miesten siirtyminen naisenemmistöisille aloille. Vuonna 2016 tasa-ammateissa työskentelevien palkansaajien osuus oli vain 9,3 prosenttia. Yleisimmät tasa-ammatit olivat ammatillisen koulutuksen opettajat, elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät sekä mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke vahvistaa miesten osallisuutta, muuttaa heidän ja heitä ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan asenteita ja edistää näin miesten naisvaltaisille koulutus- ja työurille hakeutumista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Kyllä miesten työllistymisen, heidän terveytensä ja hyvän elämän edistäminen voimauttamalla ja kannustamalla miehiä naisvaltaisille koulutus-ja työurille sekä kehittämällä tätä koskevan sosiokulttuurisen innovaation malli.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
EI vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
EI vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 5
Hankkeessa edistetään täystyöllistymistä ja vastataan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tarpeeseen kohtauttaa työvoima ja yritykset yli perinteisten nais- ja miesalojen. Hankkeen tavoitteena on luoda konkreettisia välineitä työmarkkinoiden segregaation vähentämiseksi. Jyrkkä sukupuolen mukainen työnjako heikentää työmarkkinoiden dynamiikkaa ja vaikeuttaa elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Tietyn alan työvoimapula voi muodostua talouskasvun esteeksi tai hidasteeksi. Segregaatio on ongelmallista paitsi työmarkkinoiden toimivuuden kannalta myös siksi, että siihen liittyy useita epätasa-arvon piirteitä. Lisäksi voidaan joutua tilanteisiin, joissa jonkun ammatin edustajat ovat pelkästään naisia tai miehiä. Asiakas voi kokea tämän ongelmallisena ja valinnan mahdollisuuksia rajoittavana. Voimakas segregaatio yhteiskunnassa rajoittaa yksilön ammatinvalintaa, koska ammattiaan tai työtään valitseva ei useinkaan ota edes harkintaansa niitä ammatteja, joissa oman sukupuolen edustajat ovat vähemmistönä, vaikka hänellä saattaisi olla alan osaamista tai ammatin edellyttämää lahjakkuutta. Tällöin yhteiskunnassa tuhlautuu ja jää käyttämättä lahjakkuuspotentiaalia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään aineeton tuote, malli ja palvelu, joka on skaalattavissa valtakunnalllisesti. Hankkeessa kehitetään luovien alojen yhteistoiminnallinen malli.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeessa edistetään miesten hyvinvointia lisäämällä terveyteen liittyvää omakohtaista vastuuta, vahvistamalla ja laajentamalla siihen liittyvää tietoutta. Miesten voimautuminen rohkaisee heitä siirtymään heille epätyypillisille aloille koulutukseen ja töihin. Välilliset vaikutukset voivat ulottua miesten lähipiiriin ja heidän yhteisöönsä sekä yhteiskuntaan laajemmin. Hyvinvoinnin edistämisessä yhteisön uskomukset, arvot ja normit ovat koko ajan muuttuvia ja niihin hankkeella halutaan vaikuttaa työurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen silmällä pitäen.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on työurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen. Miesten rohkaiseminen naisvaltaisille koulutus-ja työurille sekä purkaa piintyneitä sukupuolirooleja ja lisätä avoimuuden ilmapiiriä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus on hankkeen tavoite. Vaikka hankkeen kohderyhmä koostuu miehistä, on kohderyhmä hyvin heterogeeninen ja kirjoltaan laaja: ryhmässä voi olla hyviä osaajia, ammattitaidottomia nuoria, vajaakuntoisia, etnisiä vähemmistöryhmän edustajia ja maahanmuuttajia. Lisäksi kohderyhmä tulee toimenpiteiden aikana tekemään yhteistyötä hyvinkin erilaisesta taustasta tulevien ryhmien ja henkilöiden kanssa.
Kulttuuriympäristö 10 5
Hankkeen vaikutukset ulottuvat kohderyhmän miesten elämänpiiriin voimauttavasti ja kulttuuriympäristön asenneilmapiiriin avartavasti ja rakentavasti sekä uutta ajattelumallia synnyttävästi.
Ympäristöosaaminen 0 0
EI vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-