Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21648

Hankkeen nimi: Suunta elämälle - Osallisuutta sosiaalisella kuntoutuksella

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Caritas-Säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1566668-1

Jakeluosoite: Kapellimestarinkatu 2

Puhelinnumero: 08 522 5000

Postinumero: 90140

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.caritaslaiset.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Karjalainen Raakel Martta Sofia

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raakel.karjalainen(at)caritas-saatio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 468 4294

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tarve ja taustat
Oulussa vammaisten ja osatyökykyisten ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden sosiaalihuollon palvelujen resurssit eivät riitä kattamaan kasvavaa tarvetta. Erityisesti huoli on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen riittävyydestä. Lisäksi palveluja tulisi täydentää pitkään työ- ja toimintakeskuksessa olleiden asiakkaiden työ- ja toimintakykyarvioilla sekä yksilö- ja ryhmämuotoisella kuntoutuksella, jonka tavoitteena on tuetun työllistymisen lisäksi tai vaihtoehtona arjen taitojen, elämänhallintataitojen ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen.

Kelan julkaiseman tutkimuksen mukaan asiakkaiden on vaikea siirtyä työ- ja toimintakeskuksista työelämään (Nevala, Pehkonen, Teittinen, Vesala, Pörtfors, Anttila 2018. Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Kela Työpapereita 133/ 2018. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/230842/Tyopapereita133.pdf?sequence=1)

Yksityisillä palveluntuottajilla on mahdollisuus täydentää julkisten sosiaalihuollon palvelujen tarjontaa. Näistä lähtökohdista on syntynyt tarve herätellä ja kehittää uudenlaisia toimintoja ja palveluja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osallisuuden lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tavoitteet ja kohderyhmät
Hankkeen tavoitteena on täydentää Oulussa olevaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kenttää. Palvelut kohdistetaan pitkään erityisryhmien päiväpalveluissa olleille asiakkaille sekä vammaisille, kehitysvammaisille ja aivovaurio-, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin sisältyy yksilö- ja ryhmäohjaus sekä suunnitelma työllistymisestä ja seuranta asiakkuuden päättymisen jälkeen. Palveluissa harjoitellaan yksilöllisistä lähtökohdista itsenäisessä arkielämässä tarvittavia taitoja ja / tai työelämässä tarvittavia taitoja. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille luodaan matalan kynnyksen palvelu, jossa aluksi vertaistuen kautta vahvistetaan osallisuutta ja sen jälkeen ohjauksen keinoin yhdessä etsitään suuntaa elämälle.
Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä vammaisten ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osallisuutta, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa ja työllistymistä.
Toimenpiteet
Hankkeen tavoitteet saavutetaan suunnitelmallisella yhteistyöllä ja pilotoimalla täydentäviä sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Hankkeen käynnistämisvaiheessa laaditaan suunnitelmat ja materiaalit ryhmäohjausten sisällöistä sekä täsmennetään yksilöohjauksen palvelutarjonta. Hankkeen toiminnallinen osuus käynnistyy syksyllä 2019, jolloin asiakasohjaus käynnistyy. Hankkeessa toteutettavat ryhmät, yksilöohjaus sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitettu matalan kynnyksen kohtaamispaikka toimivat vuosina 2020-2021, jonka aikana palvelua kehitetään asiakkailta ja sidosryhmiltä saadun palautteen ja henkilöstön kokemusten perusteella. Seurantamenetelmät aktivoituvat hankkeen viimeisenä toteutusvuotena 2021. Hankkeen päätösvaiheessa suunnitellaan toiminnan jatkuvuus osana Oulun kaupungin sosiaalisen kuntoutuksen palveluja.
Tulokset
Hankkeen tuloksena syntyy uusi toiminnallinen palvelu, joka tarjoaa mahdollisuudet sosiaaliseen kuntoutukseen yksilönä ja ryhmissä sekä vahvistaa asiakkaiden osallisuutta, itsemääräämistä ja yhteisöllisyyden kokemusta. Palvelun tavoitteena on tukea jokaista asiakasta löytämään oma Suunta elämälle, oli se sitten hyvä ja turvallinen arki tai siirtyminen työelämään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Suunta elämälle –hankkeen kohderyhmänä ovat laajasti katsottuna pitkäaikaisesti työelämän ulkopuolella olleet henkilöt ja henkilöt, jotka eivät ole päässeet työelämään ja he tarvitsevat sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Kohderyhmään kuuluvat henkilöt ovat Oulun kaupungin terveydenhuollon erityispalvelujen ja hyvinvointipalvelujen asiakkaita, joiden tilanne ei ole akuutti, vaan kuntoutustoimenpiteitä voidaan suunnitella (esimerkiksi asiakas on lopettanut päihteiden käytön tai mielenterveyskuntoutuja on terveyden kanssa tasapainoisessa tilassa). Asiakkaat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat ja vammaiset (kehitysvammaiset, liikuntavammaiset, neurologisesti vammaiset) ja näiden ryhmien osalta asiakkuudet määritellään suhteessa muihin hankkeisiin seuraavasti:

Mielenterveyskuntoutujista Suunta elämälle –hankkeeseen ohjautuvat ne kuntoutujat, joilla Mielenvireys ry:n hallinnoiman TOLPPA-hankkeen psykososiaalisen kuntoutuksen ja ODL:n hallinnoiman MERKE-hankkeen sosiaalisten taitojen, elämänhallintataitojen ja itsenäisen elämän taitojen lisäksi on tarvetta konkreettiselle arjen taitojen ohjaukselle (konkreettinen kotiin tapahtuva ohjaus seuraaviin taitoihin: itsenäinen asuminen, kodinhoito, rahan käyttö, tavoitteiden asettaminen, toiminnan suunnittelu, ongelmanratkaisu) sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnille.

Suunta elämälle –hankkeessa itsetuntoa, onnistumisia ja oman toiminnan ohjausta harjoitellaan konkreettisten tehtävien kautta, jolloin hankkeen toiminta sopii myös asiakkaille, joilla on pitkäaikaisen päihteiden käytön, mielenterveysongelmien tai vamman vuoksi kognitiivisia vaikeuksia. ODL:n hallinnoiman VarmaStartti –hankkeen kanssa Suunta elämälle –hankkeella ei ole päällekäisyyttä, sillä VarmaStartti –hankkeessa valmennetaan nuoria kohti koulutusta, jolloin teemoina ovat ammatinvalinta ja opiskeluvalmiudet. ODL:n MERKE -hankkeen kanssa on sovittu yhteistyöstä asiakasohjauksen suhteen siten, että Suunta elämälle -hankkeeseen ohjataan haasteellisemmissa elämäntilanteissa olevat asiakkaat. Haasteellisimmissa elämäntilanteissa olevilla henkilöillä tarkoitetaan tässä niitä henkilöitä, joiden arjenhallinta ja itsenäisen elämän taidot eivät ole kuntoutuksesta huolimatta riittävät heidän kuntoutuakseen itsenäisiksi ja aktiivisiksi toimijoiksi tai heidän sairautensa tai päihdeongelmansa uhkaa kroonistua ja he tarvitsevat edelleen jatkuvaa tukea arjen toimintoihin. Voidaan puhua "hyvästä elämästä" vs. pahoinvoinnista; mikäli syrjäytyminen on kuntoutuksesta huolimatta edelleen uhkana, tarvitaan uudenlaisia, konkreettisempia ohjauskeinoja ja kädestä pitäen ohjausta, jotta kuntoutuja itse kokee saavuttavansa itselleen "hyvän elämän" ja tasapainon.

Lisäksi vammaiset (kehitysvammaiset, liikuntavammaiset sekä neurologisesti vammaiset (esim. aivovauriokuntoutujat)kuuluvat Suunta elämälle -hankkeen kohderyhmään, eikä vastaavanlaista vammaisille tarjottavaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelua tuota tällä hetkellä Oulussa muut hankkeet. Hanke täydentää näin ollen vammaisille suunnattua palveluja tarjoten työ- ja toimintakykyarviointeja ja arjen taitojen ohjausta kotiin.

Nuorten Ystävien hankkeissa ovat nuoret mielenterveyskuntoutujat ja pitkäaikaistyöttömät ja hankkeiden pääpaino on ammatillisessa kuntoutumisessa. Nuorten Ystävien kanssa pyritään yhteistyöhön, joka liittyy kuntoutuspolkujen rakentamiseen silloin, kun asiakkaan tavoitteena on työelämä ja hän voi saada Nuorten Ystäviltä tarvitsemaansa ammatillista kuntoutusta.

Päihdekuntoutujille Oulussa tarjotut palvelut ovat rajalliset. ITU-hankkeen kohderyhmänä ovat myös päihdekuntoutujat työttömien lisäksi. ITU-hankkeen toiminta on keskittynyt Rajakylän alueelle. ITU-hankkeen kanssa pyritään yhteistyöhön. ITU-hankkeessa tavoitteena on kuntoutuminen työelämään. Suunta elämälle –hanke täydentää tätä tarjoten arjen taitojen harjoittelun ja toimintakyvyn muutoksiin tähtäävää kuntoutusta ennen kuin voidaan suunnata työelämään.

Hankkeen käynnistyessä hankkeen henkilöstö käy tapaamassa edellä mainittujen kumppanien hankehenkilöstöä ja yhteistyöstä sovitaan. Asiakasmäärien arvioidaan määräytyvän siten, että osallistujista n 60 on päihdekuntoutujia, 80 mielenterveyskuntoutujia ja 60 vammaista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhmänä ovat 1) kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset ja 2) asiakkaiden sidosryhmät, joille toteutetaan asiantuntijaluentoja itsemääräämisetä ja osallisuudesta sekä järjestetään ohjausta ja tarvittaessa vertaistukea.
Välillisesti kohderyhmänä on myös työelämä ja ympäröivä yhteiskunta, joiden ennakkoluuloihin pyritään käytännön ratkaisuilla ja onnistumisen esimerkeillä vaikuttamaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 419 660

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 418 053

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 419 660

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 418 053

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhminä ovat vammaiset henkilöt, mukaan lukien kehitysvammaiset ja aivovauriokuntoutujat, kohderyhmänä ovat myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujat. Tutkittuun tietoon perustuen näihin kohderyhmiin kuuluu hieman enemmän miehiä kuin naisia. Miehet ovat naisia alttiimpia tapaturmille, sekä tietyt mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon, että osallistujina on todennäköisesti enemmän miehiä, kuin naisia. Se ei kuitenkaan vaikuta hankkeen sisältöjen suunnitteluun, sillä sukupuolesta riippumatta osallistujien kiinnostuksen kohteet voivat olla erilaisia. Osallistujaryhmiä kootessa asiakkaat haastatellaan yksilöllisesti ja muodostetaan sellaisia ryhmiä, joissa osallistujilla on yhteiset kiinnostuksen kohteet. On oletettavaa, että jotkin ryhmistä voivat olla ainoastaan miehille suunnattuja, jolloin ryhmän toiminnassa voi olla enemmän miehiä kiinnostavaa toimintaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on vaikutuksiltaan sukupuolineutraali. Lähtökohtaisesti kohderyhmissä on todennäköisesti enemmän miehiä kuin naisia, jolloin hankkeessa voidaan sanoa edistävän erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien miesten osallisuutta ja itsemääräämistä. Toimintaa ei kuitenkaan haluta tarkastella sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta, vaan toiminnan lähtökohtana on syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tasa-arvon edistäminen sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeessa huolehditaan ekologisesti kestävästä kehityksestä. Hankkeessa on mukana työnantajia, jotka voivat antaa tähän liittyviä toimeksiantoja. Välillisesti hankkeessa voidaan edistää osallistujien tietoisuutta luonnonvarojen käytön kestävyydestä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 2
Hankkeessa olevien työnantajien kautta ja osallistujien kiinnostuksen mukaisesti hankkeessa voidaan välillisesti edistää osallistujien tietoisuutta ilmaston muutoksen aiheuttamista riskeistä ja miten niitä voidaan vähentää.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Hankkeessa voidaan toteuttaa osioita, joissa perehdytetään kohderyhmää alueen kasvillisuuteen ja sen suojeluun.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Hankkeessa voidaan suoraan ja välillisesti perehdyttää osallistujia aiheeseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
OSallistujia kannustetaan taloudelliseen työskentelyyn ja huolehtimaan kierrätyksestä. OSKU-kahvilaan hankitaan oikeat astiat esimerkiksi kierrätyskeskuksesta, kertakäyttöisiä astioita ei käytetä. Osallistujat toteuttavat työnantajien toimeksiantoja, jotka voivat liittyä esimerkiksi roskien keräykseen tai kierrätykseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeessa tuetaan työllistymistä ja autetaan alueellisia yrityksiä huolehtimaan omasta ympäristövastuustaan esimerkiksi siivoustempauksin. Hankkeen kautta yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa lyhyeksi ajaksi ja näin ollen tuetaan paikallista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa tuotetaan aineetonta palvelua.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hankkeen tilat ovat lähellä kaupungin erityisryhmien päiväpalveluja, jolloin vähennetään yksityisautoilua, kun asiakkaat voivat siirtyä palveluun jalkaisin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeessa edistetään vammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hyvinvointia ja ennalta ehkäistään kasvavia terveysriskejä. Samoin hyvinvointia edistetään välillisesti osallistujien sidosryhmissä.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeessa edistetään työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden tasa-arvoa ja osallisuutta omaan elämään, asuinympäristöön ja kaupunkiin. Osallistujien kulttuurinen ja etninen tausta ei vaikuta osallistujien valintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Osallistujien kulttuurinen ja etninen tausta ei vaikuta osallistujien valintaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hankkeessa toteutetaan siivous- ja roskienkeräystempauksia, joilla vaikutetaan osallistujien, sidosryhmien ja hankkeen ulkopuolella olevien kaupunkilaisten ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tarve ja tausta
Suunta elämälle – hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin vammaisten ja osatyökykyisten/ työkyvyttömien henkilöiden osallisuutta ja itsemääräämistä lisäävää kuntoutusta. Oululaisille vammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarjottiin sosiaalisen kuntoutuksen palveluja täydentämään tarjolla olevia julkisia sosiaalipalveluja sekä yksityisiä ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Hankkeen viitekehyksenä oli vuonna 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain 17 §, jossa säädetään sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tämän säädöksen mukaan sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.

Tavoitteet ja toimenpiteet
Hankkeen tavoitteena on ollut täydentää Oulussa olevaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kenttää. Palvelut kohdistettiin pitkään erityisryhmien päiväpalveluissa olleille asiakkaille sekä vammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin sisältyi yksilö- ja ryhmäohjausta sekä seurantaa mahdollisuuksien mukaan (asiakkaan suostumuksella) asiakkuuden päättymisen jälkeen. Suunta elämälle -hankkeessa harjoiteltiin yksilöllisistä lähtökohdista itsenäisessä arkielämässä tarvittavia taitoja ja / tai työelämässä tarvittavia taitoja. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille luotiin matalan kynnyksen palvelu, jossa vertaistuen kautta vahvistettiin osallisuutta. Yksilö- ja ryhmäohjauksen keinoin etsittiin yhdessä työntekijän kanssa suuntaa elämälle.

Pitkän aikavälin tavoitteena on ollut/vai oli lisätä vammaisten ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osallisuutta, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa ja työllistymistä.

Hankkeen käynnistämisvaiheessa laadittiin suunnitelmat ja materiaalit yksilö- ja ryhmäohjausten sisällöistä. Asiakastyön yksilö- ja ryhmäohjaukset aloitettiin hankesuunnitelmaan nähden etuajassa. Yksilöohjaus aloitettiin kesäkuussa 2019. Säännöllinen ryhmätoiminta käynnistyi lokakuussa 2019. Ryhmäohjauksen sisällöt suunniteltiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Teemat syntyivät asiakkaiden ideoista, tarpeista ja mielenkiinnon kohteista. Hankkeessa toteutettiin ns. matalan kynnyksen mallia, jossa keskiössä on ollut helppo saavutettavuus, asiakkaan itsemääräämisoikeus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Asiakkaalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa työskentely-ympäristöön. Asiakastapaamiset ovat voineet olla hänen kotonaan tai muualla hänen lähiympäristössään. Hanke tavoitti yhteensä 143 asiakasta. Asiakasryhmät kokoontuivat säännöllisesti 1-2 kertaa viikossa. Alueellista työtä tehtiin verkostojen kohtaamispaikoilla, joissa on ollut mahdollista tavata asiakkaita niin ryhmässä kuin yksilöllisesti.

Tulokset
Hankkeen tuloksena syntyi uusi toiminnallinen sosiaalisen kuntoutuksen palvelu, jonka tueksi kehitettiin sosiaalisen kuntoutuksen malli, joka tarjosi mahdollisuudet sosiaaliseen kuntoutukseen yksilönä ja ryhmissä. Suunta elämälle -hankkeen sosiaalisen kuntoutuksen mallissa asiakkaalle tehtiin alkuhaastattelu ja arvioitiin asiakkaan työ- ja toimintakykyä THL:n Kykyviisarin avulla. Näiden pohjalta asiakas yhdessä työntekijän kanssa asetti omat tavoitteensa sosiaaliselle kuntoutukselle ja hankeasiakkuudelle. Palvelu on vahvistanut asiakkaiden osallisuutta, itsemääräämistä ja yhteisöllisyyden kokemusta. Palvelun tavoitteena on ollut tukea jokaista asiakasta löytämään oma Suunta elämälle, oli se sitten hyvä ja turvallinen arki tai siirtyminen työelämään.