Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21650

Hankkeen nimi: Osallisuuskortteli - Työvaltainen oppiminen ja uudet oppimisympäristöt tulevaisuuden sote-osaajien työelämään siirtymisen edistäjinä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19, PL 214

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15101

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna-Leena Ilmivalta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna-leena.ilmivalta(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447085155

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lahden Diakoniasäätiö sr, 0205519-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osallisuuskortteli-hankkeen tarkoituksena on kehittää tulevaisuuden sote-ammattilaisten työelämävalmiuksia ja siten madaltaa ja sujuvoittaa korkeakouluopiskelijoiden siirtymistä työelämään. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan yhteistyössä työelämän kanssa työvaltaisen oppimisen toimintamalli ja sitä tukeva oppimisympäristö, jonka avulla mahdollistuu työelämäläheinen oppiminen. Pitkällä tähtäimellä uusi toimintamalli nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista mahdollistaen erilaisia tapoja kerryttää osaamista. Kehittäminen pohjautuu työelämälähtöisyyteen. Keskiössä on yhteiskehittäminen työelämän toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on myös kehittää korkeakouluopiskelun oppimisympäristöjä enemmän erityistä tukea tarvitsevien ja sellaisten opiskelijoiden oppimista tukeviksi, jotka eivät etene opinnoissaan tavoiteaikataulussa. Lisäksi tavoitteena on pitkäkestoisen työvaltaisen oppimisprosessin kehittäminen, jossa sosionomi/sote-opiskelija suorittaa työparina tai tiiminä opintoja Osallisuuskorttelissa, siten että se vahvistaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja kehittämisorientaatiota. Vastaavalla tavalla Harjula kehittää hankkeessa työvaltaista, opiskelijoiden työelämävalmiuksia vahvistavaa oppimisympäristöä maahanmuuttajille kohdennetuissa palveluissa.

Hankkeen konkreettisina osatavoitteina ovat:

1) Kehittää tulevaisuuden sote-ammattilaisten työelämävalmiuksia ja siten madaltaa ja sujuvoittaa korkeakouluopiskelijoiden siirtymistä työelämään.
2) Kehittää ja pilotoida yhteistyössä työelämän kanssa työvaltaisen oppimisen toimintamalli ja sitä tukeva oppimisympäristö, joka mahdollistaa työparina tapahtuvan oppimisen ja tukee erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden sujuvaa opinnoissa etenemistä.
3) Juurruttaa toimintamalli pysyväksi käytännöksi.

Hankkeen kohderyhmänä ovat ne sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, joiden opintojen etenemisessä on kuormittavista elämäntilanteista johtuvia haasteita tai oppimisvaikeuksista johtuvia esteistä. Opiskelijat ovat jäljessä tavoitevalmistumisajasta tai ovat jo ylittäneet sen. Myös työntekijät, jotka ohjaavat opiskelijoiden oppimista oppimisympäristössä tai ohjaavat opiskelijoita oppimisympäristöön, ovat kohderyhmää.

Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat Osallisuuskorttelin työvaltaisen oppimisen valmennus- ja ohjausmallin sisällön suunnittelu ja rakentaminen sekä Osallisuuskortteli-pilottien käynnistäminen sekä ohjaus- ja valmennusmallin kokeileva kehittäminen ja pilottien arviointi ja testatun toimintamallin kuvaaminen ja visualisointi sekä levittäminen valtakunnallisesti hyödynnettäväksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, joiden opintojen etenemisessä on kuormittavasta ja haasteellisesta elämäntilanteesta tai oppimisvaikeuksista johtuvia esteistä. Opiskelijat ovat jäljessä tavoitevalmistumisajasta tai ovat jo ylittäneet sen. Elämäntilanteet tai oppimisvaikeudet haittaavat ns. normiopetukseen osallistumista. Myös paineet liittyen omaan suoriutumiseen vaikuttavat opintojen suorittamiseen. Erilaiset oppimisvaikeudet vaikuttavat suoriutumiseen ja opiskelijan kokemukseen omasta pätevyydestä. Myös taloudellinen tilanne vaikuttaa opinnoista suoriutumiseen.

Oppimisvaikeuksien arvioinnissa ja opiskelijoijden ohjaamisessa mukaan Osallisuuskorttelitoimintaan tehdään yhteistyötä tutoropettajien, opintokoordinaattorien, erityisopettajan ja opintopsykologin kanssa.

Työntekijät, jotka ohjaavat opiskelijoiden oppimista oppimisympäristössä tai ohjaavat opiskelijoita oppimisympäristöön (esim. tutoropettajat, opinto-ohjaajat, erityisopettajat, opintopsykologi). Aktiivinen ohjaus laskettu kohtaan 12.3.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Osallisuuskorttelin asiakkaat ja heidän omaisensa (Dila ja Harjulan Setlementti). Pitkäaikaistyöttömät, seniorit, maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat perheet, dementia-asiakkaat. Pitkällä aikavälillä välillisinä kohderyhminä ovat alueen sosiaali- ja terveysalan organisaatiot, jotka saavat osaavaa työvoimaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 137 201

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 265 148

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 76

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista valtaosa on naisia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan (Naiset ja miehet Suomessa 2016) vuonna 2014 ammattikorkeakoulujen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoista 14,8 % oli miehiä ja 85,2 % naisia. Tutkinnon suorittaneista 12,3 % miehiä ja 87,7 % naisia. Miehet näyttävät keskeyttävän opintonsa hieman naisia useammin. Vuosien 2015-2017 Lahden ammattikorkeakoulun hakijatilastojen mukaan ensisijaisista hakijoista sosiaali- ja terveysalan opintoihin on vain 20 prosenttia ollut miehiä. Alan ammattikorkeakoulututkintoon tähtääviin opintoihin miehiä on valittu noin 16% kaikista hakijoista ja mieshakijoista 18,5%. Sosionomi-koulutukseen on hakeutunut keskimäärin neljän hakukierroksen tietojen perusteella vain noin 10,5% miehiä, mikä on lähes 50% vähemmän kuin miehet ensisijaisina hakijoina sosiaali- ja terveysalalle ylipäänsä. Opetukselliset menetelmät ja käytännöt voivat olla syrjiviä. Sote-koulutuksen sisällöistä tehtyjen havaintojen ja opettajien omien kuvausten perusteella naispotilaat tai -asiakkaat valikoituvat opetuksessa käsiteltäviksi case-tapauksiksi useammin kuin miespotilaat tai -asiakkaat. Suurin osa alan opettajista on naisia ja esimerkkien valinta kohdistuu usein huomaamattakin omaan sukupuoleen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työvaltainen oppimisympäristö tarjoaa monipuolisemmin erilaisia oppimisen ja opetuksen tilanteita erilaisille oppijoille. Voidaan ajatella, että se tarjoaa siten perinteistä korkeakoulun opetusympäristöä paremmin mahdollisuuksia ottaa huomioon esimerkiksi sote-alan miesopiskelijat. Toisaalta tunnollisten naisopiskelijoiden kohdalla se voi auttaa autenttisten työtilanteiden ratkaisukeskeisyyden kautta löytämään oppimisen ilon ja osaamisen kokemuksia. Osallisuuskortteli-pilottiin valitaan sosionomiopiskelijoita ja mahdollisuuksien mukaan myös fysioterapiaopiskelijoita. Fysioterapian opiskelijoissa on sote-alalla enemmän miehiä kuin muissa opiskelijoissa. Pilottiin toivotaan saatavan sekä miehiä että naisia, mutta lähtökohtaisesti valinta tehdään erityistä tukea vaativien opiskelijoiden keskuudesta. Miehet keskeyttävät opintonsa naisia useammin, joten tavoite on saada heitä myös mukaan. Koska oppimisympäristöä kehitetään hankkeen aikana, voidaan toimenpiteissä ottaa huomioon myös nais- ja miesopiskelijoiden tuen ja ohjauksen erilaiset tarpeet ja kiinnittää erityistä huomiota tuen tarpeeseen sukupuolen mukaan. Työyhteisön toimintakulttuuria voidaan myös tarkastella siitä näkökulmasta, onko se jotain sukupuolta enemmän huomioiva ja siten muokata oppimisympäristöä kaikkia sukupuolia huomioonottavaksi. Myös asiakkaisen kohtaamisessa voidaan kehittää Osallisuuskorttelin toimintaa siihen suuntaan, että kaikki sukupuolet kohdataan yhdenvertaisesti korttelin tilassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 4
Osallisuuskortteli luo Lahteen mm. pitkäaikaistyöttömille palveluympäristön, josta saa palveluita, tukea ja keskustelukumppanuutta. Opiskelijoiden osaaminen kehittyy niin, että he vievät palveluympäristön kehittämisestä ja siinä toimimisesta saadut kokemukset mukanaan opintojen jälkeiseen työelämään ja edelleen parantavat työelämän palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Opiskelijoiden minäpystyvyyden kokemukset ja sitä kautta hyvinvointi kasvavat työelämän oppimisympäristössä kasvavien taitojen, kokemusten ja osaamisen myötä. Kokemus omasta osaamisesta ja pystyvyydestä voi olla merkittävä tekijä opintojen loppuunsaattamisessa ja rohkeudessa siirtyä työelämään.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuden opiskella joustavasti omien taitojen ja kykyjen mukaan. Perinteisissä opetusmenetelmissä voidaan nähdä olevan jotain sukupuolta suosivia malleja, esim. johtuen siitä, että opettajat ovat jotain sukupuolta ja ovat muokanneet tavan opettaa omaa sukupuolta suosivaksi tai niin että menetelmiin, esimerkkitapauksiin, opetusmateriaalien kuvamaailmaan jne. on jonkun sukupuolen edustajan helpompi samaistua. Kun luodaan uutta oppimisympäristöä, on siihen mahdollisuus tuoda mukaan elementtejä, jotka eivät ole minkään sukupuolen rakentamia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Erityista tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla valmistuminen voi viivästyä monenlaisista syistä, mm. siitä, että heidän on ollut vaikea löytää paikkaansa opiskelijayhteisössä. Työyhteisö oppimisympäristönä, asiakasrajapinnassa työskentely ja opettajien vahva tuki ja ohjaus auttavat integroitumaan opiskeluelämään perinteistä koulussa tapahtuvaa luento-opetusta tai verkko-opetusta paremmin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-