Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21653

Hankkeen nimi: AATOS - ammattilainen ja asiakas tulevaisuuden sotessa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: https://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Kiiskinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.kiiskinen(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447085176

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy, 1735895-7
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, 0725937-3
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, 1027740-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanketoimijoilla on ikääntyneiden kotihoidon edellyttämät osaamistarpeet. Yhteiskehittämiseen osallistuu sote-, IT- ja koulutusalan osaajia. Kotihoidon tehtävä on turvata asiakkaan kotona asuminen tarpeenmukaisilla palveluilla. Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa Etelä-Karjalassa. Eksoten kotihoidon palveluja käyttää noin 1800 ikäihmistä ja käyntien määrä oli yli 1,3 miljoonaa (2017). Henkilöstöstä ja kohderyhmästä suurin osa on lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Työntekijän ja asiakkaan autonomian ja sitä tukevan järjestelmän kehittäminen on hankkeen keskeisin tavoite. Oikeat teknologiset ratkaisut, digitaaliset työkalut ja ohjaus tukevat palvelun laatua ja autonomiaa. Niiden hyödyntäminen varmistaa palvelujärjestelmän kyvyn vastata kasvavaan kysyntään. Osaaminen on edellytys työssä pysymiseen.
Tavoitteet ja toimenpiteet
1: Toimintaympäristö, välineet ja osaamisen kehittäminen vahvistavat asiakkaan toimintakyvyn säilyttämistä, osallisuutta, turvallisuutta ja itsenäistä toimintaa: Asiakashaastatteluilla selvitetään teknologian hyödyntämistarpeet, -mahdollisuudet, kokemukset ja tuen tarve. Kehitetään palvelujen yhteensovittamiseksi asiakkaan sähköinen kalenteri.
2 ja 3: Sairaanhoitajien ja lähihoitajien osaaminen teknologian ja digitaalisen toimintaympäristön hyödyntämisessä mahdollistaa työn autonomian lisääntymisen: Suunnitellaan ja pilotoidaan koulutuksiin em. toimintaympäristön hyödyntämisen sisältöjä. Selvitetään tulosten vaikutuksia.
4: Toimintaympäristö, -prosessit ja digitaaliset ratkaisut tukevat työntekijän autonomiaa, parantavat työn hallintaa ja tuloksellisuutta: Ratkaistaan työssä, järjestelmissä ja toimintatavoissa olevat solmukohdat, mallinnetaan ratkaisun käyttöönottoprosessi, kehitetään koulutusten digitaalisuutta ja teknologiaa hyödyntäviä pedagogisia ympäristöjä ja ratkaisuja.
5: Esimies- ja tiimityö mahdollistavat työntekijän ja tiimin autonomisen toiminnan: Kehitetään tiimi- ja esimiestyön malli, toteutetaan henkilöstövalmennukset ja tukevat tietojärjestelmät. Asiakaskokemusta hyödynnetään arvioinnissa.
6: Asiakaskokemuksen ja -tiedon hyödyntäminen ja palvelun hallinta parantavat palvelua ja tuottavat kustannussäästöjä: Kehitetään tiimityön ja palvelujen kehittämistä tukeva asiakaspalautteen tuottamis- ja hyödyntämismalli.
7: Tietojohtaminen kehittyy vahvistamaan osaamisen hyödyntämistä, työn autonomiaa ja prosessien tuloksellisuutta: Pilotoidaan toimintamalli 3 tiimissä, valitaan autonomiaa ja johtamista tukevat digitaaliset ratkaisut sekä arvioidaan työn autonomian kehittymistä ja kustannusvaikutuksia.
Hanke tuottaa tietoa ja osaamista ikääntyneiden teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntäviin palveluihin ja lisää asiakkaiden ja työntekijöiden autonomiaa. Hankkeessa syntyy palveluprosesseja, tiimi-, esimiestyötä ja johtamista tukevia digitaalisia ratkaisuja ja tietoa kustannusvaikutuksista. Autonomian vahvistuminen parantaa palvelujen laatua ja asiakkaiden hyvinvointia. Hanke vahvistaa innovatiivista osaamista.

Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat:
Eksotessa ja sote-alan yrityksissä toimivat sairaanhoitajat ja lähihoitajat
Saimaan amk:n sairaanhoitajaopiskelijat
Sampon lähihoitajaopiskelijat
Sote-alan opettajat molemmissa oppilaitoksissa
Eksoten kotihoidon palveluissa toimivat esimiehet ja johtajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat sote-alan työnantajat sekä kotihoidon asiakkaat ja heidän omaisensa sekä IT-alan kehittäjät ja muut IT-alan yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 549 210

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 491 695

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 709 138

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 634 874

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Luumäki, Savitaipale, Rautjärvi, Taipalsaari, Lemi, Lappeenranta, Ruokolahti, Parikkala, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 27

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 186

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sairaanhoitajien ja lähihoitajien ammatit ovat naisvaltaisia ammatteja, mikä näkyy sekä julkisen että yksityisen sektorin henkilöstön sukupuolijakaumassa. Samoin yrittäjistä, esimiehistä ja johtajista suurin osa on naisia. Muutosta ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessakaan, sillä jakauma noudattaa samaa linjaa molempien oppilaitosten opiskelijaryhmissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Uudella hyvinvointiteknologia koulutuksella ja pedagogisella testped -ympäristöllä työn autonomiaa lisäämällä ja digitaalista toimintaympäristöä hyödyntämällä pyritään tekemään sosiaali- ja terveysalasta vetovoimainen ja saamaan miespuoliset opiskelijat kiinnostumaan työskentelystä kotiin vietävissä palveluissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke kohdistuu samalla tavalla molempiin sukupuoliin

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Osaaminen ja kehittäminen pääosin paikallisin voimin hyödyntää ja kasvattaa ja eteläkarjalaista teknologista ja digitaalista osaamista, monimuotoistaa sote-palveluja ja palvelee eteläkarjalan asukkaita. Sekä sote- että ict-alan yritykset hyötyvät hankkeen tuloksista. Osaamisen ja työn autonomian lisääminen sitouttaa työntekijöitä alueelle, mikä vahvistaa paikallista taloutta ja helpottaa yritysten osaavan työntekijöiden rekrytointia tilanteessa, jossa on työvoimapulaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 6
Hanke tuottaa osaamista monella eri tasolla ja kehittää palveluja, palvelujärjestelmiä ja työntekemisen malleja. Muuttuvat toimintatavat tehostavat työtä ja tekevät siitä palkitsevampaa työntekijälle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 6
Hanke edistää erityisesti palvelutuottajien työntekijöiden ja työorganisaatioiden työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta. Se vaikuttaa myös myönteisesti oppilaitosten henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin lisääntyvän osaamisen ja kasvavan kompetenssin kautta. Asiakkaiden hyvinvointi paranee sujuvoituvien ja laadukkaampien palvelujen seurauksena.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Hankkeella voi olla välillisiä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon kehittämällä työntekemisen uusia tapoja ja hyödyntämällä teknologisia ratkaisuja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeen toimenpiteissä kehitetään sekä julkisen ja pienten yksityisten sote-palvelutuottajien osaamista ja yhteistoimintaa, mikä lisää eri palvelujen tarjoajien asiakkaiden yhdenvertaisuutta palvelujen saamisessa ja niiden laadussa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

AATOS-hankkeen keskeisin tavoite oli työntekijän ja asiakkaan autonomian ja sitä tukevan järjestelmän kehittäminen ikääntyneiden kotihoidossa. Yhteiskehittämiseen osallistuivat sote- ja koulutusalan osaajia. Palvelun laatua ja autonomiaa tukevat oikeat teknologiset ratkaisut, digitaaliset työkalut ja ohjaus. Työn autonomian ja osaamisen kehittämisellä vahvistetaan työn pitovoimaa.

Hankkeen tavoitteet jakaantuivat seitsemään työpakettiin, joiden päätulokset ovat seuraavat:
1) Asiakasnäkökulma ja selvitys asiakkaiden tarpeista ja odotuksista: saatiin tietoa asiakkaiden ja omaisten tarpeista hyvinvointia tukevasta teknologiasta sekä osaamisen kehittämistarpeista, asiakassegmenteistä ja teknologian hyödyntämismahdollisuuksista. Lisäksi selvitettiin asiakaskokemus hankkeen muiden työpakettien käyttöön.
2 ja 3) Sairaanhoitajien ja lähihoitajien osaamisen lisääminen työn autonomian vahvistamiseksi: pilotoitiin sairaanhoitajan täydennyskoulutuksen sekä sairaanhoidon opiskelijoiden opetuksen sisältö ja toteuttamismalli. Toteutettiin lähihoitajien valinnainen tutkinnon osa. Opetusmateriaali ja metodit ovat edelleen kehitettäväksi ja hyödynnettäväksi sairaanhoitajien ja lähihoitajien koulutuksessa. Opetus- ja TKI-henkilöstön käyttöön kerättiin hyvinvointiteknologian tietopaketti (Teams).
4) Toimintaympäristön kehittäminen työntekijöiden autonomiaa tukevaksi: järjestettiin työpajoja, joissa kartoitettiin tietoa nykyisten järjestelmien solmukohdista sekä kehittämis- ja koulutustarpeista. Pilotoitiin mm. älylääkekaappi, otettiin käyttöön HairPro-mobiilisovellus ja tehtiin kotihoidon esite.
5) Esihenkilö- ja tiimityön kehittäminen työntekijöiden ja asiakkaiden autonomian tukemiseksi: Eksoten kotihoidon vanha tiimityömalli purettiin ja tilalle kehitettiin uusi aluejako. Lisäksi järjestettiin valmennukset, joissa käsiteltiin hyvinvointiteknologiaa ja työyhteisötaitoja.
6) Asiakaskokemuksen ja –tiedon hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä: järjestettiin teknologiapainotteisia asiakas- ja omaisiltoja sekä kehitettiin kotikäynnin asiakaspalautteen malli, Fiilis-mittari.
7) Tietojohtaminen tukemassa uusien ratkaisujen kehittämistä ja hyödyntämistä: Gillie.I.O (eNERO) -palvelualustan käyttöönotto ja koulutus.

Hanke on tuottanut tietoa ja osaamista ikääntyneiden teknologiaa ja digitalisuutta hyödyntäviin palveluihin. Hanke on lisännyt lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutusten hyvinvointiteknologiasisältöjä sekä vahvistanut opetushenkilöstön osaamista hyvinvointiteknologiasta. Hankkeen aikana on pilotoitu uusia innovatiivisia sovelluksia, työkaluja ja toimintamalleja, joiden avulla autonomia on vahvistunut, palvelujen laatu sekä työntekijöiden työssä jaksaminen ja asiakkaiden hyvinvointi on parantunut. Suurin osa pilotoinneista on otettu pysyvästi käyttöön ja uudet koulutuskokonaisuudet ovat tarjolla.