Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21659

Hankkeen nimi: TAKKU - nuorten opinto- ja työelämäpolut sujuviksi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208201-1

Jakeluosoite: Viitanimentie 1

Puhelinnumero: 040 3415111

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.gradia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Helmola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektisihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.helmola(at)gradia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 341 5856

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAKKU – nuorten opinto- ja työelämäpolut sujuvaksi -hankkeen avulla on tarkoitus selvittää opiskelun esteitä, ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja koulupudokkuutta sekä edistää opintopolkujen pysyvyyttä.

Gradian ja Aseman Lapset ry:n sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetyillä toimenpiteillä, tuetaan nuorten elämänhallintaa ja hyvinvointia sekä opintopolkujen rakentumista. Kehittämisen painopisteiden kohteena ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joiden saattaminen takaisin koulupolulle vaatii uusien toimintamallien kehittämistä erityisesti koulupudokkuuden taustalla olevien päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi.

Hankkeen tavoitteena on madaltaa ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä heikosti oppilaitokseen sitoutuneiden nuorten kohdalla tuomalla ohjaus- ja tukipalveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät aikaansa, kuten kaupunkialueen kauppakeskuksiin. Näissä ympäristöissä toimivien yritysten kanssa luodaan uudenlaista yhteistyötä nuorten tukemiseen. Keskeisenä työmuotona on toimia siten, että oppilaitoksen työntekijän ja järjestötoimijan työntekijän muodostama työpari vie ohjaus- ja tukipalveluita putoamisvaarassa olevien nuorten luokse. Ohjaus- ja tukipalveluiden avulla nuorten kanssa tehdään lähtötilannekartoitus, jossa käsitellään mm. heidän toiveita, vahvuuksia ja elämäntilannettaan. Nuorille luodaan heidän tarpeitaan vastaavia ja heitä motivoivia jatkopolkuja opintoihin ja varmistetaan opinpolun pysyvyyttä.

Sukupuolinäkökulmasta esiin on noussut esimerkiksi se, että valtakunnallisesti 15-29- vuotiaista syrjäytyneistä kaksi kolmasosaa on miehiä. Gradialta opinnoista eroamisen tai opintojen määräaikaisen keskeyttämisen näkökulmasta naisten ja miesten välillä ei ole kuitenkaan huomattavia määrällisiä eroja. Joskin mm. vuoden 2018 aikana henkilökohtaisten syiden perusteella eronneista tai keskeyttäneistä naisten osuus oli hieman suurempi kuin miesten, kohdejoukosta naisia oli n. 56%. Sukupuolten väliset erot huomioidaan hankkeen aikana nuorten ohjaustyössä sekä opintopolkujen yksilöllisessä suunnittelussa.

Hankkeessa opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista nuorten syrjäytymisriskien tunnistamisessa (erityinen painopistealue päihde- ja mielenterveysongelmat), kohtaamisessa ja yhteistyöverkoston hyödyntämisessä nuorten tueksi vahvistetaan. Hankkeen tuloksena heikosti opintoihin sitoutuvat nuoret tunnistetaan ja tavoitetaan paremmin. Syrjäytymässä oleville nuorille on suunniteltu ja luotu jatkopolkuja takaisin opintoihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat 15–29-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat, huonosti opintoihin kiinnittyneet tai opinnot juuri lopettamassa olevat opiskelijat. Kohderyhmän nuorilla koulupudokkuuden vaaran taustalla on tunnistettu päihde- ja/tai mielenterveysongelmia.

Toisena kohderyhmänä ovat oppilaitoksen opetus-, ohjaus- ja tukihenkilöstö, joiden osaamista nuorten kohtaamisessa lisätään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden mm. Jyväskylän kaupungin opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuolto, nuorisopalvelut ja kauppakeskusten henkilöstö.

Gradian Hyry-ryhmät (oppilaitoksen toimipistekohtaiset yhteisölliset opiskeluhuollonryhmät) ja oppilaitoksen tutor -opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 234 266

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 180 915

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 276 138

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 213 250

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jämsän, Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä, Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 145

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tasa-arvon tiedon keskuksen mukaan poikien ja miesten sosiaalinen osallisuuden puute ja syrjäytyminen aiheuttavat huolta yhteiskunnassa. Syrjäytyneitä nuoria on 15-29- vuotiaiden ikäluokasta noin 5 prosenttia, joista kaksi kolmasosaa on miehiä. Miesten osuus alkoholin ja huumausaineiden ongelmakäyttäjistä, asunnottomista, väkivallantekijöista, rikollisista ja vangeista on naisia suurempi. Koulutuksen osalta Suomessa joka viides mies ja joka kymmenes nainen on vielä 30-vuotiaana vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Vuoden 2018 aikana Gradian opinnoista erosi tai keskeytti määräajaksi henkilökohtaisten syiden vuoksi yhteensä 504 opiskelijaa. Näistä naisia oli n. 56% ja miehiä n. 44%. Henkilökohtaisiksi syiksi luokitellaan mm. terveydelliset, sosiaaliset ja taloudellliset syyt. Tässä opiskelijajoukossa on todennäköisesti myös päihde- ja mielenterveyssyiden vuoksi eronneet ja keskeyttäneet, jotka ovat tämän hankkeen kohderyhmää. Hankkeen ohjaus- ja tukipalveluissa huomioidaan nuorten sukupuolinäkökulman mukaiset yksilölliset tarpeet koulutuspolkujen suunnittelussa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ohjaus- ja tukipalveluissa huomioidaan nuorten vahvuudet ja elämäntilanne, joiden kautta koulutukseen osallistumista lähdetään kehittämään. Ohjauksen tavoite on tukea yksilöllisten polkujen ja koulutukseen kiinnittymisen onnistumista sukupuoleen katsomatta. Sukupuolinäkökulma sisällytetään hankkeen toteutukseen ja sitä seurataan läpileikkaavasti sekä siitä raportoidaan väli- ja loppuraporteissa. Tavoitteena on sukupuolisensitiivinen toiminta ohjaus- ja tukipalveluissa sekä yksilö- ja rvhmäohjauksissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa- arvon edistäminen, vaan tarkoitus on sukupuolisensitiivinen toimintatapa; nuorten tavoittamisessa, yksilö- ja ryhmäohjauksissa, henkilön oman urapolun suunnittelussa ja kaikissa koulutukseen tai työllistymiseen tähtäävissä palveluissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankeella ei ole aktiivista vaikutusta egologiseen kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankeella ei ole aktiivista vaikutusta egologiseen kestävyyteen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankeella ei ole aktiivista vaikutusta egologiseen kestävyyteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankeella ei ole aktiivista vaikutusta egologiseen kestävyyteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankeella ei ole aktiivista vaikutusta egologiseen kestävyyteen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankeella ei ole aktiivista vaikutusta materiaalien ja jätteiden määrään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankeella ei ole aktiivista vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Hankkeen kautta yritysten mahdollisuudet yhteiskuntavastuun täyttämisessä ja toteuttamisessa paranevat, koska ohjaus- ja tukitoimet ovat helposti saavutettavissa. Edistetään oppilaitosmuotoisen ja järjestön välistä yhteistyötä. Hankkeen toimenpiteillä on tarkoitus edistää opintojen loppuun saattamista ja sitä kautta parantaa työllistymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 7
Nuorille tarjotaan matalan kynnyksen ohjaus- ja tukipalveluita niissä ympäristöissä missä he muutenkin viettävät aikaansa. Ammattitaidon ja -tutkinnon hankkiminen ja hyvinvoiva ihminen on tärkeää paikallisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja globaalisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankeella ei ole aktiivista vaikutusta liikkumisen ja logistiikan vaikutuksiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 10
Osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjaus- ja tukipalvelujen kautta luomalla nuorille polkuja takaisin koulutukseen ja työelämään. Toiminta kohdistuu yksilön hyvinvoinnin vahvistamiseen ja jatkuvuuteen
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa kiinnitetään huomiota sukupuolisiin eroihin syrjäytymisessä ja työllistymisen haasteissa. Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen ja Syrjäytymisvaaran pienentäminen
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Kohderyhmien osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan ohjaus- ja tukipalvelujen kautta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankeella ei ole aktiivista vaikutusta kulttuuriympäristöön..
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankeella ei ole aktiivista vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TAKKU – nuorten opinto- ja työelämäpolut sujuvaksi –hanke oli Gradian ja Aseman Lapsien yhteinen hanke, jonka avulla oli tarkoitus selvittää opiskelun esteitä, ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja koulupudokkuutta sekä edistää opintopolkujen pysyvyyttä. 
Hankkeen kohderyhmänä olivat 15–29-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat, huonosti opintoihin kiinnittyneet opiskelijat.  

Hankkeessa selvitettiin tapoja tavoittaa niitä putoamisvaarassa olevia opiskelijoita, joita on ollut vaikea tavanomaisilla keinoilla tavoittaa; näitä keinoja olivat jalkautuminen oppilaitoksen tiloihin, oppitunneille, etätunneille, nuoren kotiin, nuorten vapaa-ajan ympäristöihin kuten kaupungille, ostoskeskusksiin, vapaa-ajan tiloihin ja sosiaaliseen mediaan. Näihin ympäristöihin opiskelijoille tuotiin palveluita ja näin madallettiin kynnystä ottaa niitä vastaan. 

Opiskelijoiden kanssa tehtiin yksilöllistä työtä, joka räätälöitiin opiskelijan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti vahvistamalla, esimerkiksi elämänhallinnallisia ja sosiaalisia taitoja sekä saattamalla opiskelijaa palvelujen piiriin. 

Oppilaitoksen henkilöstön kohtaamis- ja tunnistamisosaamista vahvistettiin järjestämällä työpajakokonaisuuksia, joiden teemat suunniteltiin henkilöstön toiveiden ja tarpeiden mukaisesti; työpajat tarjosivat henkilöstölle työkaluja opiskelijoiden kohtaamiseen sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen. Henkilöstölle tehtiin työn tueksi digitaalinen palvelukartasto Jyväskylässä ja Jämsässä tarjolla olevista palveluista sekä huonejulisteita, muistutukseksi opiskelijan kohtaamisessa.  

Opiskelijoille järjestettiin pienryhmätoimintaa, jonka teemat suunniteltiin hankkeessa esiin nousseiden yleisimpien opintojen esteiden mukaan. Pienryhmätoiminnalla tuettiin opiskelijoita sosiaalisissa haasteissa ja arjenhallinnassa. Pienryhmän teemoja olivat mm. päihteet, uni, arjenhallinta, tunteet, omat vahvuudet, tukipalveluihini tutustuminen, harrastukset. Pienryhmässä hyödynsimme eri asiantuntijoiden osaamista näiltä osa-alueilta.

Korona aika haastoi hanketta, jonka tarkoituksena oli kohdata nuoria ja järjestää kasvokkain tapahtuvaa ryhmämuotoista toimintaa. Kun keväällä 2020 siirryimme etätyöskentelyyn, vastasimme haasteeseen viemällä omaa toimintaa nettiin. Korona aika mahdollisti some-ohjauksen kehittämistä. Gradialle luotiin oma Discord kanava, jonka kautta tavoitimme nuoria, joita muissa ympäristöissä emme olisi pystyneet tavoittamaan. Tuo aika mahdollisti myös erilaiset kokeilut, kuten pienryhmätoiminnan jatkumisen Discordin välityksellä sekä työpajojen järjestämisen etäyhteyksien kautta.  

Hankkeessa saatiin luotua aktiivinen nuoren kotiin jalkautumisen malli. Tarkoituksena on mennä sinne missä nuori on, jotta hänet olisi mahdollista kohdata mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Yhteisesti nuoren kanssa sovitaan tapaamisesta hänen kotonaan ja pikkuhiljaa tapaamisten kautta pyritään tukemaan nuorta siihen suuntaan, että kotoa lähteminen olisi helpompaa. Tapaaminen oli nuorelle alkuun helpompaa, kun ei tarvitse lähteä itse pois kotoa vai tuki tuodaan hänen luokseen. Kotiin jalkautumisen fokuksena oli tukea nuorta niin, että kouluun lähteminen olisi hänelle jatkossa helpompaa.