Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21660

Hankkeen nimi: HYVY - hyvinvoiva yrittäjä ja yritys

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kehittämisyhtiö Witas Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1865161-0

Jakeluosoite: Keskitie 4

Puhelinnumero: 014 577 6200

Postinumero: 44500

Postitoimipaikka: Viirasaari

WWW-osoite: http://www.witas.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tapani Laitinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tapani.laitinen(at)witas.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 152 0112

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalle muodostetaan aito ja konkreettisesti näkyvä yrittäjyyteen kannustava, yrittäjyyttä tukeva ja yrittäjästä välittävä hyvinvointikulttuuri verkostojen kautta. Nykyisin yrittäjän hyvinvointiin kiinnitetään huomiota vasta liian myöhään ongelmien aikana, reaktiivisesti. Ennakoivaa otetta voidaan kuitenkin lisätä yksinkertaisilta kuulostavilta, mutta tehokkailla matalan kynnyksen verkostoilla sekä keskustelu- ja toimintakulttuurilla. HYVY-hankkeen aktivoinnin kautta rakennetaan perusteet aidolle yrittäjästä välittävälle, ennakoivalle toimintakulttuurille.

Hankkeen toimenpiteet koostuvat paikallisten verkostojen rakentamisesta, yrityksiin kohdistuvista ketteristä kokeiluista ja kevyistä sparrauksista ja yritysryhmille räätälöidyistä valmennuspaketeista. Lisäksi hankkeessa kokeillaan yrittäjäkohtaista henkilökohtaista ulkopuolisen asiantuntijan tukea ostopalveluna.

Hankkeessa tuloksena seutukunnalle on rakentunut paikkakuntakohtaisia yrittäjien keskinäisiä Yrittäjä ensin! -vertaisverkostoja. Yrittäjille tuki-, hyvinvointi- ja neuvontapalveluja tarjoavista paikallisista toimijoista on muodostunut alueelle Välitä yrittäjästä -verkostoja. Toimijat huomioivat yrittäjän hyvinvoinnin osana omia palveluprosessejaan. Yrittäjien tietoisuus omasta hyvinvoinnista ja sen merkityksestä yrityksen tuottavuuteen on lisääntynyt.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Yritykset (erityisesti mikro- ja yksinyrittäjät)
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan yksinyrittäjät ja mikroyritykset. Hakemusvaiheessa ei kuitenkaan haluta sulkea kokonaan pois alueen pk-yrityksiä, joiden hyvinvoinnin edistäminen on yhtä tärkeää. Hankkeessa luodaan paikallisia yritysverkostoja, jotka ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Verkostojen kautta tiedotetaan ja markkinoidaan hankkeen sparraus- ja valmennuspaketeista, joista myös pk-yritykset voivat olla kiinnostuneita. Pk-yrityksillä on yleensä käytössään yksin- ja mikroyrityksiä enemmän resursseja ja tukipalveluita, jonka takia niitä käsitellään hankkeessa toissijaisina kohderyhminä etenkin sparraus- ja valmennuspakettien osalta.

2. Yritysten tuki- ja neuvontapalveluita tuottavat tahot (yritysten sidosryhmät) ovat hankealueella jo lähtökohtaisesti itsekin yksin- tai mikroyrittäjiä, ja kuuluvat näin ollen kohdan 1. varsinaiseen kohderyhmään.

Kaikkien hankkeen toimenpiteiden lopullinen hyöty näkyy ja kohdentuu nimenomaan yksinyrittäjille ja yrityksille yleisesti parantuneiden palveluiden kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan yritykset, jotka eivät suoraan osallistu hankkeen toimenpiteisiin, hyötyvät hankkeessa rakennettavasta Välitä yrittäjästä -toimintakulttuurista sekä valmennusjaksosta, joka edistää yrittäjien kanssa toimivien tahojen osaamista ja palveluprosesseja.

Välillisiä kohderyhmiä ovat tiiviisti yritysten ja etenkin pienyrittäjien kanssa toimivien julkisten tahojen ja organisaatioiden edustajat, esim. paikalliset yrityskehittämisorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt, MTK, Leader-yhdistys, ProAgria (paikalliset toimistot ja palvelut) ja muut vastaavia palveluita tuottavat tahot.

Yrittäjien hyvinvointiin liittyvien palveluiden tarjoajat hyötyvät hankkeessa rakennettavista verkostoista ja tietopaketista siten, että hanke lisää Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan yrittäjien tietoa ko. palveluista ja voi edistää niiden jalkautumista alueelle (esim. yrittäjäkilta-toiminta).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 181 896

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 181 485

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 242 529

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 242 049

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Saarijärvi, Kannonkoski, Kinnula, Pihtipudas, Viitasaari, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 150

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 145

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 175

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten väliset erot liittyen esimerkiksi yritystoiminnan ja muun elämän yhdistämiseen, etenkin naisyrittäjien parissa. Naiset ovat usein korkeammin koulutetumpia kuin miehet, joka voi näkyä parempana tietoisuutena hyvinvointi- ja terveyskysymysten osalta. Naisyrittäjät painottuvat palvelualalle, jossa on fyysisten rasitusten lisäksi myös henkistä kuormittavuutta asiakaskohtaamisten kautta. Perinteisesti miesvaltaisilla aloilla korostuu puolestaan fyysinen rasitus ja siihen liittyvät työturvallisuustekijät, jolloin henkinen rasittavuus voi jäädä vähälle huomiolle. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota miesyrittäjien kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden seurannassa kiinnitetään huomiota osallistujien sukupuolijakaumaan. Hankkeiden yritysryhmä- ja yrityskohtaisissa toimenpiteissä pyritään vastaamaan molempien sukupuolten tarpeisiin. Hankkeen toteutusalueen väestöjakauma huomioiden sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeessa niin hyvin kuin mahdollista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan hankkeen toiminnassa, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Hankkeen toimenpiteet eivät sisällä välittömiä vaikutuksia, mutta ne voivat välillisesti vaikuttaa luonnonvarojen käyttöön. Esimerkiksi yritysverkostojen tapaamisissa voidaan puida paikallisten luonnonvarojen käyttöä tai yritysten koulutuksissa luonnonvarojen käyttö yhdistyy hyvinvointiin. Globaalit trendit huomioiden yrittäjien tulisi tiedostaa luonnonvarojen käytön vaikutukset myös omassa yritystoiminnassaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Hankkeessa ei suoranaisesti huomioida ilmastonmuutosta, mutta sillä on vaikutusta yrittäjien toimintaympäristöön ja liiketoimintaan. Yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen parantaa heidän valmiuksiaan kehittää liiketoimintaansa siten, että siinä huomioidaan ilmastonmuutos.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 1
Osa hankkeen toimenpiteistä (esim. verkostotapaamiset, kevyet sparraukset) voidaan toteuttaa luontoympäristössä ja ekologisuutta kunnioittaen, retriittejä mukaillen. Luonnon monimuotoisuus ja sen vaikutukset hyvinvointiin tulevat tiedostetuksi ympäristön kautta, mutta hankkeella ei varsinaisesti pyritä vaikuttamaan niihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ennakoida olevan välitöntä tai välillistä vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 1
Osa hankkeen toimenpiteistä (esim. verkostotapaamiset, kevyet sparraukset) voidaan toteuttaa Natura kohteissa, joita on Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan jokaisessa kunnassa. Hankkeella ei varsinaisesti pyritä vaikuttamaan niihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ennakoida olevan välitöntä tai välillistä vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ennakoida olevan välitöntä tai välillistä vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan yritysrakenne on yksinyrittäjä- ja mikroyrittäjävaltaista. Hanke vaikuttaa olennaisesti elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen kehittämällä yrittäjien hyvinvointiaan sekä suoraan heihin kohdistuvilla toimenpiteillä että heidän kanssaan työskentelevien palveluprosesseja. Seutukunnan elinvoimaisuus ja kasvu on yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien varassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
Hankkeen verkostoista saatavien tiedoilla ja palautteilla voi olla vaikutusta hyvinvointiin liittyvien palveluiden kehittämiseen ja uusien tuotteiden ja palveluiden syntymiseen kysynnän selkeytyessä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Seutukunnan etäisyydet ja jalkautumisen tarpeet huomioiden hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Yrittäjiä kannustetaan verkostotoimintaan myös digitaalisia välineitä hyödyntäen ja asiantuntijapalveluiden hyödyntämisessä otetaan huomioon myös esim. etäyhteysmahdollisuus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää suoraan yrittäjien hyvinvointia monipuolisilla menetelmillä ja hyvinvoinnin merkitys pysyy yrittäjien agendalla hankkeen jälkeenkin paikallisten yritysverkostojen kautta. Välitä yrittäjästä –toimintakulttuurin rakentamisen kautta vaikutetaan yrittäjien kanssa toimivien tahojen palveluihin ja heidän lisääntyneellä osaamisella on merkitystä hyvinvoinnin edistämiseen myös laajemmin.
Tasa-arvon edistäminen 6 5
Hankkeessa huomioidaan yksinyrittäjät ja mikroyrittäjät, jotka ovat harvoin omana kohderyhmänään kehittämishankkeissa. Hankkeessa huomioidaan myös sosiaalinen tasa-arvo toteuttamalla erilaisia toimenpiteitä: henkilökohtaisia palveluita kuin myös pienryhmätoimintaa, digitaalisesti ja kasvokkain.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeissa rakennettavat verkostot edistävät sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä, koska ne toimivat monipuolisen osallistujajoukon kohtaamispaikkoina ja lisäävät siten osallisuutta. Hanke luo seutukunnalle yrittäjiä sparraavan ja kunnioittavan keskustelu- ja toimintakulttuurin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ennakoida olevan välitöntä tai välillistä vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ennakoida olevan välitöntä tai välillistä vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

HYVY – hyvinvoiva yrittäjä ja yritys –hanke syntyi yrittäjien toiveesta. On laajasti tutkittua, että yrittäjän hyvinvoinnilla on merkitystä yrityksen hyvinvointiin. Ja yritysten hyvinvoinnilla on suuri merkitys koko Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan hyvinvointiin. Toteutettujan toimenpiteiden vaikutuksesta alueen yrittäjien ymmärrys oman hyvinvoinnin merkityksestä yrityksen liiketoimintaan vahvistui merkittävästi. Erilaiset hyvinvointiin vaikuttavat tekijät pystyttiin hankkeen toimenpiteiden ansiosta tunnistamaan ja niihin vaikuttamaan.

HYVY tarjosi mikro- ja pienyrittäjille monipuolisia vaihtoehtoja kokeiltavaksi oman hyvinvointinsa edistämiseksi valmennusten, kurssien, keskusteluryhmien ja teemallisten työpajojen muodossa. Yrittäjien ymmärrys oman hyvinvoinnin merkityksestä niin yrityksen toimintaan kuin oman arjen hallintaan kasvoi merkittävästi. Myös tietoisuus laajasta hyvinvointia tukevasta palvelutarjonnasta kasvoi ja kynnys käyttää palveluja madaltui – omasta voinnista ja jaksamisesta tulee pitää huolta, siitä on hyvä puhua ja naapuriyrittäjän kuulumisia on ihan ok kysyä.

Hankkeen ensimmäisen vuoden jälkeen iski maailmanlaajuinen koronapandemia, mikä hetkellisesi halvaannutti hankkeen toiminnan ja laittoi toimenpiteiden osalta sekä yrittäjien arjen kannalta suunnitelmat uusiksi. Hankkeen toiminnassa pystyttiin kuitenkin suhteellisen nopeasti mukauttamaan toimintoja rajoitusten mukaiseksi ja valmennuksia pystyttiin toteuttamaan hyvin myös etäyhteyksin.

Toimenpiteiden vaikutuksesta alueelle syntyi myös uusia hyvinvointituotteita vahvistamaan yritysten omaa liiketoimintaa sekä laajentamaan alueen palveluntarjontaa.