Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21663

Hankkeen nimi: Korjaamo - Nuoret kiinni elämään -Hämeenlinnan seudun kehittämishanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.8.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Samaria rf

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0130415-3

Jakeluosoite: Asentajantie 12

Puhelinnumero: 010 2313 700

Postinumero: 06150

Postitoimipaikka: Porvoo

WWW-osoite: http://www.samaria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ismo Kalevi Valkoniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ismo.valkoniemi(at)samaria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 741 5577

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Joka ikäluokasta 15 % jää ilman toisen asteen tutkintoa, näistä noin 10% on tilastoissa kadoksissa. Hämeenlinnassa arvioitu määrä on 1150 nuorta. Hankkeen tarkoituksena on olla viimeinen paikka, johon nuoria ohjataan sirpaleisessa palvelujärjestelmässä.

Hanke liittyy pääkaupunkiseudulla Samaria rf:n ja Helsingin kaupungin yhdessä toteuttamaan Opetus- ja kulttuuriministeriön Korjaamo-pilottikokeiluhankkeeseen sekä aiemmin toteutettuihin ESR Valo S20241 sekä Uudenmaan Valo-valmennus S20217 hankkeisiin ja mallien jatkokehittämiseen.
Hankkeessa korostuu toiminnallisuus ja samalla palvelujen kokoaminen nuoren ympärille, koska nämä nuoret eivät osaa tai kykene ohjautumaan itsenäisesti opintoihin tai tarvittaviin palveluihin. Malli tukee ammatillisen koulutuksen säilymistä pääsääntöisesti kaupunkien opetus- ja sivistystoimen hallinnassa, mutta tuo rinnalle järjestöjen joustavan kyvyn kohdata nuoria kattavan vertaistuen, kokemusasiantuntijoiden, joustavien yksilöllisten menetelmien ja tarvittaessa vapaaehtoistyöntekijöiden tarjoaman tukiverkoston avulla.

Tavoitteena on rakentaa Hämeenlinnaan toimiva syrjäytymistä estävä nuorten toimintapiste Korjaamo. Hankkeen aikana tavoite on löytää 50 nuorta, jotka ovat vailla opiskelupaikkaa tai muita jatkopolkuja, josta jatkopolkuja rakennetaan 40:lle.
Hankkeen asiakkaita ovat hankkeen oman etsivän työn, Hämeenlinnan kaupungin sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön, Hattulan kunnan, seurakuntien diakonia- ja nuorisotyön sekä Hämeen Mokia ry:n kautta tulleet nuoret. Hanke vähentää merkittävästi kunnallisen ja järjestölähtöisten toimintojen eriytymistä ja luo mallin, jonka pohjalta järjestöjen ja kuntien/kaupunkien on mahdollista löytää yhteisiä toimintamalleja.
Valtiovarainvaliokunta seuraa OKM Korjaamo-pilottihanketta ja hankkeen tuloksia, ajatuksena järjestöjen ja kuntien toiminnan yhteistyönä rakennettavien Korjaamo-tyyppisten toimipisteiden tarpeen arviointi useisiin maakuntiin Suomessa. Hankkeella on yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Syrjäytymisvaarassa olevat, huomattavaa tukea tarvitsevat nuoret, jotka ovat vaarassa jäädä vaille 2. asteen tutkintoa tai muuta polkua työelämään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Stadin ammattiopisto, Hämeenlinnan seudun oppilaitokset, Hämeenlinnan kaupungin sosiaalitoimi, Hattulan kunta, Hämeen Mokia ry sekä alueen seurakunnat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 193 577

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 284 124

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Markkulantie 3

Postinumero: 13100

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimitilojen suunnittelussa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Tutkimusten mukaan ns. neet-nuorissa on yhtä paljon miehiä ja naisia. Hanke ottaa huomioon molemmat sukupuolet niin, että heillä on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeeseen ja hyötyä sen mentelmistä. Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa, ottamalla huomioon ja valvomalla tasa-arvoon liittyviä haasteita. Joka ikäluokasta 15% jää ilman toisen asteen tutkintoa, näistä noin 10% on tilastossa kadoksissa. Hämeenlinnassa arvioitu määrä on 1150 nuorta. Tutkimusten mukaan ns. neet-nuorissa on yhtä paljon miehiä ja naisia. Ilmeisesti näin on myös Hämeenlinnan seudulla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa sukupuolten välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet toteuttaa itseään ja osallistua hankkeen toimintaan. Tämä otetaan huomioon kaikessa hankkeen toiminnassa. Suunnitellut tilat ja toimenpiteet arvioidaan sekä naisten että miesten kannalta. Tavoitteena on ehkäistä sukupuolten kannalta ei-toivotut vaikutukset ja lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke ottaa huomioon ihmiset yksilöinä ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta puhuttaessa olemme tietoisia, että ihmisen kokemukset ja käsitteet sekä erilaiset vähemmistöryhmät huomioidaan tarpeen mukaisesti. Hankkeessa on varauduttu kohtamaan perinteisistä sukupuolikäsityksessä eläviä nuoria. Tavoitteena ei ole tällöin neutraalius vaan toiminnan erilaisten vaikutusten huomioiminen eri ryhmien kannalta, siis ryhmien omien toiveiden huomioiminen ja heidän tukemisensa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tutkimusten mukaan ns. neet-nuorissa on yhtä paljon miehiä ja naisia. Hanke ottaa huomioon molemmat sukupuolet niin, että heillä on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeeseen ja hyötyä sen mentelmistä. Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa, ottamalla huomioon ja valvomalla tasa-arvoon liittyviä haasteita.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Samarian kestävän kehityksen periaatteet, kierrätys, lajittelu ja tarpeettoman kulutuksen välttäminen ovat hankkeen vastuuhenkilöitä velvoittavia. Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Vältetään tarpeetonta matkustamista sekä ajoneuvojen käyttöä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan (ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen)
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei liittymäkohtaa Natura 2000-ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hanke suosii kierrätyskalusteita, kestäviä materiaaleja sekä lajittelee jätteet Samarian kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, joissa jokaisessa yksikössä kaikki jätteet käsitellään ja lajitellaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeelle ei vaikutusta tai vaikutusmahdollisuutta energialähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Hanke pyrkii yhteistyöhön paikallisten elinkeinotoimijoiden kanssa, asiakkaiden harjoittelupaikkojen ja muun vastaavan asiakasrajapinnan sujuvuuden toteuttamiseksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 2
Hanke liitetään pääkaupunkiseudun Korjaamo-hankkeen internetsivustoon. Korjaamo-mallissa päivystävän puhelimen sijaan on käytännössä havaittu toimivammaksi kohderyhmän kannalta erilaiset Whatsup-keskusteluryhmät sekä muut sosiaalisen median välineet, joita kehitetään osaksi hanketta.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Liikkuminen tapahtuu pääosin julkisilla kulkuvälineillä tai hanke voi lainata järjestön muuta autokalustoa tarvittaessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 2
Yhteisölliset menetelmät ja yhteisöllisyys ovat keskeinen osa hankkeen työmenetelmiä. Yhdessä oleminen ja yhteyden kokeminen vastaavasti lisäävät hyvinvointia. Asiakkaan kuuleminen ja ongelman ratkaisukeskeisyys lisäävät myös hankkeen asiakkaiden hyvinvointikokemusta. Hanke kuuluu järjestön työhyvinvointitoiminnan kohteeksi, joka on jäsentynyttä ja jota kehitetään eläkevakuutusyhtiö Varman kanssa yhteistyössä.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hanke ottaa huomioon tasa-arvonäkökulmat
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeessa on varauduttu siihen, että osa asiakkaista on maahanmuuttajastatuksella. Erilaisten kulttuurien kohtaaminen on tuttua ja järjestön sisällä on Stean rahoittama kulttuuriymmärrystä ja asiakkaiden suomenkieltä kehittävä hanke, jonka konsultaatio on käytettävissä. Kaikkiin asiakkaisiin suhtaudutaan tasavertaisesti riippumatta kulttuurista, yhteiskunnallisesta asemasta, sukupuolesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta.
Kulttuuriympäristö 2 0
Tarjotaan perinteistä kulttuuriympäristöä, joka ottaa vastaan muut kulttuurit. Toisten kulttuurien tasavertainen kohtaaminen edellyttää oman kulttuurin ymmärtämistä ja hyväksymistä.
Ympäristöosaaminen 2 2
Samaria on pyrkinyt valitsemaan ympäristöystävälliset energiaratkaisut kiinteistöissään. Ympäristöosaaminen nousee järjestölle laaditusta kestävän kehityksen ohjelmasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-