|
|
|
Hankekoodi: S21670
Hankkeen nimi: Yhtymäpinnassa nuori
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1473514-7
Jakeluosoite: Valtakatu 1
Puhelinnumero: 0443505123
Postinumero: 94100
Postitoimipaikka: Kemi
WWW-osoite: http://www.pto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Essi Ojanperä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: vt. rehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: essi.ojanpera(at)pto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-3505123
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen yleistavoite on nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja sosiaalinen kuntoutus. Keskeisenä tavoitteena hankkeessa on kehittää nuorten omia voimavaroja ja vahvistaa taitoja työelämävalmiuksien kehittämiseen sosiaalisen vahvistamisen avulla. Hankkeessa avataan nuoren siirtymävaiheissa esiintyviä ongelmakohtia ja niihin etsitään ratkaisuja yhteistyössä sosiaalihuollon asiakkuuksia hoitavien tahojen kanssa.
Kohderyhmänä ovat vahvassa syrjäytymisvaarassa olevat yli 15-vuotiaat nuoret. Erityisenä kohderyhmänä ovat ne sosiaalitoimen asiakkuuden piirissä olevat nuoret, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai lievä vaillinaisesti tunnistettu kehitysvamma ja joiden eteneminen jatko-opintoihin ja työllistymiseen tarvitsee erityisiä tukitoimia. Toisena kohderyhmänä on ammattihenkilöstö, jonka osaamisen kehittäminen koulutuksella tukee tavoitteita keskeisesti. Ammattihenkilöstön laaja-alainen osaaminen sosiaalityön ja erityishuollon rajapinnassa on ratkaisevaa. Nämä kaksi muodostavat yhtymäpinnan.
Nuorten sosiaalinen ja opinnollinen kuntoutus on prosessi, joka kehittää psykososiaalisia voimavaroja, parantaa oppimisvalmiuksia ja oman elämän hallintaa. Nuori toimii omassa prosessissaan aktiivisena kokemusasiantuntijana, asettaen tavoitteita kuntoutukseensa ja opiskeluunsa sekä toimien niiden suuntaisesti. Nuori osallistuu oman kehittymisensä sekä oppimisensa arviointiin. Hän tulee tietoiseksi omista voimavaroistaan ja tuen tarpeistaan. Nuoren omia voimavaroja vahvistetaan sosiaalisen kuntoutuksen keinoin, yksilö- ja ryhmämuotoisesti.
Lisäksi yhtymäpinnassa olevien ongelmien tunnistamiseen tarvitaan työskentelymalleja ja keinoja, joita hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan yhdessä asiantuntijoiden ja nuorten kanssa. Uusien sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien avulla halutaan löytää yksilöllisiä ratkaisuja, ongelmien tunnistamiseen, voimaantumiseen. Vahvistuneen osallisuuden kautta nuori aktivoituu osallistumaan tasavertaisena koulutukseen ja työhön.
Hankkeessa kehitetään paikallista ammatillisesti nuorten kanssa toimivaa yhteistyöverkostoa tukemaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalista vahvistamista. Hankkeessa luodaan yhteistyössä nuorten, vanhempien ja asiantuntijoiden toimesta yhteistyömalli paikallisesta tukiverkostosta, joka tukee tavoitteen saavuttamisessa sekä mahdollistaa myös laajemman alueellisen kehitys- ja yhteistyön.
Hankkeen päätoteuttaja on Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys ry, osa-toteuttajina Lapin Ammattikorkeakoulu, Tornion kaupungin sosiaalitoimi ja Pohjankodit Oy. Päätoteuttaja vastaa hankkeen hallinnoinnista ja sisällöllisestä toteutuksesta yhteistyössä osatoteuttajien kanssa.
Yli 15-vuotiaat, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat ja yksilöllistä huomiota tarvitsevat nuoret ovat hankkeen varsinainen kohderyhmä. Toissijainen kohderyhmä hankkeessa ovat oppilashuollon, opetuksen, kouluterveydenhuollon, sosiaalisen tuen yksiköiden, lastensuojelun, sijaisperheiden, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon parissa työskentelevät henkilöt eri kunnissa, laitoksissa ja koulutusta tarjoavissa organisaatioissa. Hankkeessa järjestettäviin koulutuksiin kutsutaan mukaan alalla toimivia yrityksiä ja heidän henkilökuntaa.
Sosiaali- ja terveysalan verkostot, alueen työelämä, TNO-verkoston toimijat ja muut syrjäytymisvaarassa olevien kanssa toimivat sidosryhmät ovat hankkeen välillisiä kohderyhmiä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 369 353
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 350 786
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 440 896
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 420 611
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion
Kunnat: Keminmaa, Tornio, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 70
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Hankkeessa tarvittavia työvälineitä ja materiaaleja kierrätetään. Paperisten materiaalien käyttö pidetään mahdollisimman vähäisenä. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään hankkeen sisäisessä yhteydenpidossa ja esimerkiksi kokousjärjestelyissä etäyhteyksien hallitsemiseksi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään hankkeen sisäisessä yhteydenpidossa ja esimerkiksi kokousjärjestelyissä etäyhteyksien hallitsemiseksi. Paperisten materiaalien käyttö pidetään mahdollisimman vähäisenä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa kehitetään paikallista yhteistyöverkostoa ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten jatko-opintoihin ja työelämään kiinnittymisen tukemiseksi keskittymällä erityisesti siirtymä- ja nivelvaiheisiin koulutustasojen ja työllistymisen välillä. Paikallisesta tukiverkostosta luodaan malli yhteistyössä kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden, vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa. Mallin tarkoituksena on edistää ja tukea nuorten sosiaalista vahvistamista, koulutukseen hakeutumista, työllistymistä ja hyvinvointia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 0 |
| Hankkeessa luotavat ja kehitettävät tukimuodot ja mallit ovat pääosin aineettomia. Vaikutukset voivat olla myös taloudellisia kun tulokset toteutuvat ja esim. nuori pääsee osalliseksi yhteiskuntaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään etäyhteyksiä ja matkustaminen on vähäistä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 1 |
| Hankkeen toiminnalla edistetään kohderyhmään kuuluvien nuorten hyvinvointia sosiaalisen kuntoutuksen ja eri kehittämistoimien avulla. Keskiössä on syrjäytymistä ehkäisevien toimintamallien kehittäminen eri koulutustasojen ja työelämän välisissä nivelvaiheissa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 1 |
| Hanke edistää tasa-arvon toteutumista parantamalla nuorten sijoittumista työelämään ja koulutukseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Kohderyhmään kuuluvat nuoret ovat vahvassa syrjäytymisvaarassa. Osa asiakkaista on sosiaalitoimen asiakkuuden piiriin kuuluvia nuoria, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai lievä vaillinaisesti tunnistettu kehitysvamma. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan kohderyhmän yhteiskunnallista ja sosiaalista osallistumista tarjoamalla tukea jatko-opintoihin ja työhön hakeutumisessa. Valtaväestöön ja eri vähemmistöihin ja kulttuureihin kuuluvia asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 4 |
| Valtaväestöön ja eri vähemmistöihin ja kulttuureihin kuuluvia asiakkaita huomioidaan yhdenvertaisesti hankkeen toiminnassa ja kehitystyössä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 4 |
| Asiakkaiden tietoutta heitä koskevan sosiaalisen ja kulttuurisen elinympäristön muotoutumisesta ja kehittymisestä pyritään lisäämään osana tukitoimia. | ||
Hanketta haettiin vastaamaan sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden torjuntaan. Hankkeen tavoitteena oli kehittää nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen ja arkeen menetelmiä, joilla voidaan saada tietoa nuoren tuen, avun ja ohjauksen tarpeista varhaisessa vaiheessa. Sosiaaliseen kuntoutukseen tarvittiin uusia menetelmiä, joilla kartoitetaan nuoren psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä oppimisen haasteita. Nuorten kohtaamiseen tarvittiin uusia menetelmiä ja yksilöllisen erityisen tuen palveluita, joihin tällä hankkeella haluttiin vastata. Hankkeen tavoitteena oli myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten siirtymä- ja nivelvaiheiden tukeminen eri koulutustasojen ja työelämän välillä. Lisäksi nuorten parissa toimivat ammattilaiset tarvitsivat tiedollista opetusta ja koulutusta sekä tiedonvaihtoa, yhteistyön tiivistämistä ja vertaisoppimista käytännön yhteistyön tekemiseen. Seminaarien, koulutusten ja työpajojen teemat olivat nuorten ammatillinen kohtaaminen - käytäntöjä ja työmenetelmiä, nuorten haasteiden tunnistaminen ja auttaminen, nuorten kasvuympäristön haasteet ja hyvä vanhemmuus, sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton tekeminen lapsen ja perheen tuen ja palvelutarpeen selittämiseksi, lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja poliisille tehtävä tutkintapyyntö, nuorten riippuvuudet ja mielenterveyden tukeminen ja mikä nuoria ahdistaa korona-aikana. Hankkeen koulutuksiin ja seminaareihin osallistui määrällisesti runsaasti nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia ja palaute oli myönteistä.
Hankkeessa on kehitetty henkilökohtaisen avun avohuollon toimintamalli, jossa nuori saa kokonaisvaltaista, konkreettista ja tiivistä tukea muun muassa peruskoulun ja ammattitutkinnon loppuun suorittamiseen sekä toisen asteen opintoihin kiinnittymiseen. Hankkeessa kehitettiin myös "Kuka minä olen - yhteistoiminnallisesti tuotettu kokonaisnäkemys nuoren kokonaistilanteesta" -työskentelymenetelmä. Työskentelyn lähtökohtana on nuoren osallisuus, sosiaalinen vahvistaminen sekä nuoren vuorovaikutuksen ja kuntoutuksen tukeminen. Työskentelymenetelmä sisältää teemapaketteja hyvinvoinnin eri osa-alueilta ja työskentelyn avulla nuoren parissa työskentelevät ammattilaiset ja nuori itse tulevat tietoisiksi nuoren voimavaroista ja tuen tarpeista. Lisäksi hankkeessa on tehty erilliset "Kuka minä olen"- ja "Mikä fiilis" -työskentelyvihkot, joiden avulla nuori voi joko itsenäisesti tai aikuisen kanssa pohtia esimerkiksi omia vahvuuksiaan, päivärytmiään tai ympärillään olevaa aikuisten tukiverkostoa, joiden myötä voi päästä kohti omia tavoitteitaan. Työskentelyvihkojen lisäksi hankkeessa kehitettiin nuoren tuen toimintasuunnitelma ja tavoitetyöskentelyn portaat, joilla voidaan edelleenkin selvittää nuoren lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita sosiaalisen osallisuuden, vuorovaikutuksen ja kuntoutumisen tukemiseksi. Menetelmällisinä työmenetelminä hankkeessa on hyödynnetty eläinavusteisuutta ja tähän liittyen hankkeessa on kehitetty koira-aiheiset menetelmäkortit joita voidaan käyttää eri tavoin ja eri kohderyhmien kanssa esimerkiksi nuoren kehitystarpeiden selvittämiseen.
Nuorten kohderyhmän yksilö- ja ryhmätyöskentelyissä hyödynnettiin hankkeessa osallistavia ja toiminnallisia luonto-, taide- ja seikkailulähtöisyyttä. Nuorten voimavaroja tukevilla osallistavilla ja toiminnallisilla menetelmillä nähtiin saatujen palautteiden myötä olleen positiivisia vaikutuksia nuoren kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Hanke ylitti lukumäärällisesti hankkeelle asetetut lukumäärälliset osallistujaindinkaattoritavoitteet. Välittöminä tuloksina nuorten kohderyhmässä opintonsa keskeyttäneiden tai keskeyttämisvaarassa olevien nuorten kohdalla kuusi sai peruskoulun päättötodistuksen, yksi suoritti toisen asteen opinnot loppuun ja kolme sai tukea toisen asteen opintoihin kiinnittymisessä. Hankkeen tuloksina kehitettiin useita uusia työmenetelmiä nuoren haasteiden, voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamiseen. Yksilö- ja ryhmätoimintojen kautta tuettiin nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäämällä nuorten osallisuutta sekä tukemalla vuorovaikutusta ja kuntoutusta hyödyntämällä erilaisia toiminnallisia ja osallistavia lähtökohtia ja näkökulmia.