Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21673

Hankkeen nimi: OPPIJA ikä kaikki

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.5.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: TAMPERE

WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Vartiainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Osaamispällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.vartiainen(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 663 5485

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

PIAAC-tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten luku-, numero- ja tietetekniikkaa hyödyntävät ongelmaratkaisutaidot ovat maailman huippuluokkaa. Samalla Suomessa aikuisten väliset erot ovat kuitenkin OECD-maiden suurimmat. Suomessa on siis paljon huipputaidot omaavia aikuisia, mutta vastaavasti myös paljon niitä, joiden taidot ovat heikot tai erittäin heikot.

OPPIJA ikää kaikki -hankkeessa kehitetään monipuolisesti pedagogisia malleja ja menetelmiä heikot perustaidot omaavien aikuisten taitojen kehittämiseen ja kehittymisen tukemiseen a) työelämän vaatimusten mukaisiksi,  b) tukemaan aikuisia opinnoissaan ja c) tukemaan heidän mahdollisuuksiaan jatko-opintoihin.  Kohderyhmänä ovat  sekä ammatillisen peruskoulutuksen parissa olevat aikuiset ml.  vaativan erityisen tuen ammatillinen koulutus että  koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat aikuiset, joiden tavoitteena on hakeutua ammatilliseen koulutukseen, mutta koulutuksen ja työn ulkopuolella olo on pitkittynyt tai työelämässä pysyminen edellyttää uudelleen kouluttautumista.

Hankkeen tavoitteena on 1) ottaa käyttöön ja edelleen kehittää käytänteitä ja työkaluja, joiden avulla voidaan löytää ja tunnistaa ne aikuiset opiskelijat, joiden luku- , numero ja tieto- ja viestintätekniset perustaidot ovat heikot ja joiden riski opintojen keskeytymiseen tai työllistymisen vaikeutumiseen tästä syystä ovat suurentuneet. Tavoitteena on myös 2) laaja-alaisesti kehittää ja kokeilla uusia toimintatapoja ja malleja, joiden avulla voidaan tukea aikuisten luku-, kirjoitus-, numero- sekä tieto- ja viestintäteknisten perustaitojen harjaantumista siten, että heidän a) edellytykset hakeutua ammatilliseen koulutukseen paranevat, b) edellytykset selviytyä toisen asteen opinnoissa paranevat, c) edellytykset jatko-opintoihin hakeutumiseen ja koulutuksesta koulutukseen siirtymiseen paranevat sekä d) taidot paremmin vastaavat työelämän tarpeita ja tukevat työllistymistä koulutuksen jälkeen.   Tavoitteena on lisäksi 3) kehittää osaamismerkkien pedagogista hyödyntämistä osana perustaitojen oppimista ja osaamisen todentamista ja 4) valmentaa opetus- ja ohjaushenkilöstöä perustaitojen monipuolisessa tukemisessa 

Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat:
1 Olemassa olevien perustaitoja tukevien mallien, käytänteiden ja työkalujen kartoittaminen, toimijoiden kouluttaminen niiden hyödyntämiseen

2 Uusien mallien ja käytänteiden kehittäminen yhteistyössä opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Hankkeessa kehitetään useita erilaisia malleja ja toimintatapoja, joilla aikuisten perustaitoja voidaan vahvistaa. Malleja kehitetään mm. perustaitojen oppimiseen työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana, uusien opiskelijoiden perustaitojen vahvistamiseen heti opintojen alussa, itsenäisen verkko-opiskelun tukemiseen ja esim. erityistä tukea tarvitsevien sotealan opiskelijoiden numerotaitojen harjaannuttamiseen. Hankkeessa kokeillaan myös liikunnallisten ja motoristen harjoitteiden vaikutusta perustaitojen oppimiseen sekä kehitetään malleja siihen miten sujuvia siirtymiä esim. työpajatoiminnasta ammatilliseen koulutukseen tai ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun, voidaan tukea perustaitoja vahvistamalla. Kehitetyt mallit ja työkalut pilotoidaan ja kuvataan niin, että ne on mahdollista ottaa käyttöön myös toisessa organisaatiossa. Kehittämistyössä hyödynnetään verkoston sisäistä vertaiskehittämistä. Mallien ja työkalujen kehittämisen jälkeen osatoteuttajat pilotoivat toistensa kehittämiä malleja ja työkaluja omissa toimintaympäritöissään ja antavat niistä palautetta. Näin voidaan varmistaa mallien ja työkalujen siirrettävyys toimintaympäristöstä toiseen

3 Opetus- ja ohjaushenkilöstön valmennusprosessi. Valmennus kohdistuu sekä perustaitoja vahvistavien työkalujen ja mallien käyttöön että tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen ja digitaalisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä toimimiseen. Lisäksi opetus- ja ohjaushenkilöstöä valmennetaan vertaiskehittämiseen ja osaamismerkkien pedagogiseen hyödyntämiseen.

Kehittämistyön tuloksena syntyy monipuolisesti erilaisia malleja, käytänteitä ja työkaluja aikuisten perustaitojen kehittämiseen paremmin nykypäivän ja tulevaisuuden opiskelu- ja työelämän tarpeita vastaaviksi. Hankkeessa syntyy mm. seuraavat toimintamallit:

A Työelämälähtöinen  Opiskelijoiden perustaitojen kehittäminen ja kehittymisen tukeminen -ohjaus- ja tukimalli

B Perustaidoilla ammattikorkeakouluun -toimintamalli

C Perustaidoilla ammatilliseen koulutukseen -toimintamalli

D Perustaidot haltuun uusille opiskelijoille -toimintamalli

E Itsenäisesti verkko-opinnoissa -malli sekä 

F Numerotaitojen opettamisen ja ohjaamisen toimintamallin sosiaali- ja terveysalan erityistä tukea tarvitsevien aikuisten opetukseen   

Lisäksi hankkeessa syntyy testejä ja taitotasokuvauksia, perustaitojen harjaannuttamista tukevaa materiaalia sekö monipuolista osaamisen lisääntymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat  sekä ammatillisen peruskoulutuksen parissa olevat aikuiset ml.  vaativan erityisen tuen ammatillinen koulutus että  koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat aikuiset, joiden tavoite on hakeutua ammatilliseen koulutukseen, mutta koulutuksen ja työn ulkopuolella olo on pitkittynyt tai työtehtävän vaihtaminen edellyttää uudelleen kouluttautumista. Hankkeen varsinainen kohderyhmä vaihtelee osatoteuttajittain, kunkin eritysosaaminen ja rooli huomioiden seuraavasti:  

Kiipulan kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat erityisesti aikuisena opintoihin tulevat, joilla on puutteita perus- ja oppimisen taidoissa.  Valo-Valmennusyhdistyksen kohderyhmää on erityisesti ne koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat henkilöt, joiden tavoite on hakeutua koulutukseen, mutta koulutuksen ja työn ulkopuolella olo on pitkittynyt (esim. aikuiset, joilla on usein kasautuneita ongelmia elämässä, kuten päihde- ja mielenterveyshäiriöitä, rikostaustaa, velkaantumista ja elämänhallinnallisia haasteita). TAKK:n ja  VAAOn kohderyhmänä ovat ammatillista perustutkintoa suorittavat aikuiset, joilla on heikot perustaidot. Hankeen kohderyhmä kattaa laaja-alaisesti sekä teknisen alan että palvelualojen opiskelijoita. Hanke kohdistuu myös opintojensa eri vaiheissa oleviin aikuisiin opiskelijoihin. VAAOssa tämän hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti uudet opintonsa aloittavat aikuisopiskelijat kun taas TAKK:ssa yhtenä kohderyhmänä ovat opiskelijat, joilla tavoitteena on ammattikorkeakouluun jatko-opintoihin siirtyminen.  TTS:n yhtenä keskeisenä kohderyhmänä ovat työelämässä olevat ikääntyvät aikuiset, jotka vaihtavat työtehtävää tai työpaikkaa joko oman terveydentilan tai työnluonteen muuttumisen vuoksi ja tarvitsevat uudelleen koulutusta, mutta heillä on heikot perustaidot. TAMKin roolina  on koordinoida hanketta ja tarjota opetus- ja ohjaushenkilöstölle valmennusta sekä vastata vertaisjakamisen ja -kehittämisen fasilitoinnista. TAMKin kohderyhmänä ovat ammatillisen koulutuksen opettajat ja ohjaajat sekä työpajan henkilöstö.

Hankkeen kohderyhmän tavoittaminen hankkeessa on varmistettu jo suunnitteluvaiheessa. Suurin osa hankkeen toimenpiteistä kohdistuu suoraan hankeverkoston oppilaitosten opiskelijoihin (Kiipula, TAKK, VAAO, TTS) ja osatoteuttajan toiminnassa muutoinkin mukana oleviin aikuisiin (Valo). Osaan toimenpiteistä kohderyhmään valikoituu valmiista yhteistyöverkostosta vakuutusyhtiöiden tai rekrytointi- ja työpaikkavalmennusyritysten kautta (TTS).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa kehitetään välineitä ja materiaalia aikuisten perustaitojen kehittymisen tukemiseen. Jatkossa materiaalit ovat myös  nuorten opiskelijoiden hyödynnettävissä. Välillisinä kohderyhminä ovat myös muiden kuin hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten opiskelijat, sillä hankkeessa kehitetyt mallit ja työvälineet pyritään kuvaamaan niin, että ne on helppo muidenkin ottaa käyttöön.

Toimenpiteet kohdistuvat aikuisten perustaitojen parantamiseen siten, että yhä useamman aikuisen perustaidot vastaisivat paremmin nykyajan työelämän vaatimustasoa. Tästä näkökulmasta hankkeen välillisenä kohderyhmänä on aikuisten opiskelijoiden tulevat työnantajat, jotka saavat työntekijöitä, joiden perustaidot ovat nykyistä paremmat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 476 014

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 472 065

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 557 068

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 552 447

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 470

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
PIAACin mukaan lukutaidossa 54 % miehistä kuuluvat riskiryhmään ja numerotaidoissa naisista 54 % kuuluu riskiryhmään. Miesten ja naisten välillä ei ole suurta eroa. Tietoteknisissä valmiuksissa eroa ei ole lainkaan havaittavissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeessa edistetään sukupuolten yhdenvertaisempaa sekä aliedustettujen ryhmien tasa-arvoisempaa mahdollisuutta opiskella, valmistua ja työllistyä, mutta tämä ei ole hankkeen päätavoite.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa edistetään sukupuolten yhdenvertaisempaa mahdollisuutta opiskella ja työllistyä, mutta tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeessa käytetään ekologisesti kestäviä materiaaleja aina, kun siihen on mahdollisuus (esim. kahvitustilaisuuksissa oikeat astiat). Tarpeetonta paperitulostusta vältetään ja suositaan digitaalisia materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Valtakunnallisessa hankkeessa suositaan verkkoneuvotteluvälineitä kokouksissa ja näin vältetään turhaa matkustamista. Matkustettaessa suositaan julkisia kulkuneuvoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei yhteyttä hankkeen toimintaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei yhteyttä hankkeen toimintaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei yhteyttä hankkeen toimintaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Huomiota kiinnitetään erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyjen yhteydessä, toteutuu hankkeessa välillisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei yhteyttä hankkeen toimintaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Mukana olevat osatoteuttajat huolehtivat omalta osaltaan alueellisen elinkeinorakenteen tukemisesta. Valtakunnallinen hanke mahdollistaa paikallista toimintaa laajemman vaikuttavuuden.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hankkeessa keskeisenä tavoitteena on kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita. Hankkeessa luodaan uusia toimintamalleja toteuttajien käyttöön ja tätä tietoa voidaan levittää laajasti eri sidosryhmien tahoilta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hanketyöskentelyssä on luontevaa käyttää mahdollisimman paljon erilaisia verkkoalustoja sekä verkkoneuvotteluvälineitä. Tavoitteena on, että tieto ja informaatio liikkuvat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Heikoilla perustaidoilla olevien henkilöiden opiskeluun ja työhön tarvittavia taitoja kehitetään ja tuetaan työllistymistä. Työllistymisen tukemien vaikuttaa suoran henkilöiden hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Työllistymisen tukemista edistää tasa-arvoisten lähtökohtien saavuttamista niin opiskeluaikana kuin työelämään siirtymisessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Perustaitojen vahvistuminen lisää oslalistumisen mahdollisuuksia sekä parantaa työllistymisen edellytyksiä.
Kulttuuriympäristö 0 4
Opintojen ja työllistymisen tukeminen koskettavat myös eri kansallisuuksia edustavia opiskelijoita. Hankkeessa huomioidaan kielellisen ja kulttuurisen eroavaisuuksien tuottamaa tuen tarvetta.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeessa huomioidaan ympäristönäkökulma ja selvitetään virtuaalisten toimintatapojen tehokasta hyödyntämistä soveltuvin osin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

OPPIJA ikä kaikki -hankkeessa oli tavoitteena kehittää monipuolisesti pedagogisia malleja ja menetelmiä heikot perustaidot omaavien aikuisten taitojen kehittämiseen ja kehittymisen tukemiseen työelämän vaatimusten mukaisiksi. Lisäksi tavoitteena oli laatia malleja sekä toimintoja tukea hankkeen kohderyhmiä heidän opinnoissaan ja tukemaan heidän mahdollisuuksiaan jatko-opintoihin. Kohderyhmänä olivat sekä ammatillisen peruskoulutuksen parissa olevat aikuiset mukaan lukien vaativan erityisen tuen ammatillinen koulutus että koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat aikuiset, joiden tavoitteena on hakeutua ammatilliseen koulutukseen, mutta koulutuksen ja työn ulkopuolella olo on pitkittynyt tai työelämässä pysyminen edellyttää uudelleen kouluttautumista.

Hankkeessa pyrittiin ottamaan käyttöön työkaluja kohderyhmän taitojen tunnistamiseen. Näitä työkaluja olivat erilaiset testit ja harjoitteet. Osatoteuttajien palautteen ja hankkeen tuotosten perusteella hankkeessa onnistuttiin hyvin laatimaan ja testaamaan hakemuksessa esitettyjä toimintamalleja. Erityisen hyvin päästiin tavoitteisiin erilaisten nivelvaiheen ohjauksen ja harjaannuttamisen malleissa sekä siirryttäessä eri koulutusasteiden välillä että myös kohti työelämää. Osaamismerkkien pedagogista hyödyntämistä tehtiin osatoteuttajissa niiden erityistarpeiden mukaan. Osatoteuttajien henkilöstöä valmennettiin erityisesti digitaalisten välineiden haltuunotossa koko projektin ajan.

Hankkeessa pyrittiin ja siinä myös onnistuttiin huomioimaan kunkin osatoteuttajan erityisosaaminen. Hanketyötä, erityisesti yhteistyötä käytännön tasolla, vaikeutti se, että korona-aikana ei voitu järjestää yhteisiä tapaamisia. Lisäksi osa fyysisistä harjoitteista paikan päällä sekä erityisosaajien ja luennoitsijoiden hyödyntäminen jäi taka-alalle pandemian vuoksi. Tästä syystä merkittävä osa ulkopuolisten asiantuntjioiden kustannuksista jäi käyttämättä.

Hankkeessa kyettiin erinomaisesti kehittämään siinä tavoiteltuja pedagogisia malleja ja menetelmiä heikot perustaidot omaavien aikuisten taitojen kehittämiseen ja kehittymisen tukemiseen erityisesti jatko-opintoihin sekä työelämään siirtymisen parantamiseksi. Numeeriset osallistujamäärien tavoitteet saavutettiin hyvin erityisesti huomioon ottaen olosuhteet.