Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21678

Hankkeen nimi: HYVÄ MINÄ

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lasten Liikunnan tuki ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1052364-9

Jakeluosoite: Matti Alangon katu 24

Puhelinnumero: 036525240

Postinumero: 13130

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.lastenliikunnantuki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Saarinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.saarinen(at)lastenliikunnantuki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0409052908

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Etelä-Hämeen Martat, 0214312-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Liikunta ja ravinto ovat keskeisiä ihmisten hyvinvoinnin lähteitä. Liikunnalla ja ravinnolla voidaan tukea ihmisten hyvinvointia, vastuunottoa ja voimaantumista. Niillä on tutkitusti myönteisiä terveysvaikutuksia niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Niiden avulla voidaan lisätä sosiaalista osallisuutta ja sosiaalisuhteita, vahvistetaan omia voimavaroja sekä omaehtoista toimintaa. Nämä ovat tärkeitä osa-alueita tavoiteltaessa työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantumista.
HYVÄ MINÄ -hankkeen tavoitteena on työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantumisen lisäksi, koetun hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy, vastuunoton edellytysten parantaminen sekä voimaantumisen lisääntyminen. Tavoitteena on lisätä sosiaalista osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta erityisesti niissä kohderyhmissä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Tavoitteena on lisätä omaehtoisuutta sekä harjaannuttaa vastuunottoa itsestään ja omasta arjestaan.
Lisäksi tavoitteena on monipuolistaa asiakaslähtöisiä toimintatapoja, palveluita ja ohjausta, sekä tukea rajapintapalveluita uudenlaisten ohjaavien, aktivoivien ja hyvinvointia lisäävien palveluiden yhdistelmillä ja kokonaisuuksilla. Hankkeen on mahdollista esitellä myös yksilöllisiä, joustavia ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia lähestyä koulutusta ja työelämää esim. osaamisen tunnistamisen, opinnollistamisen, opintopisteiden avulla.
Hankkeen toteutuksessa Etelä-Hämeen Marttojen ja Lasten Liikunnan Tuen yhteistyö mahdollistaa monipuolisen ja moniammatillisen palvelukokonaisuuden. Eri elämän ja hyvinvoinnin osa-alueiden yhdistelmä tukee parhaalla mahdollisella tavalla kohderyhmää. Hankkeen on mahdollista tarjota sekä yksilö- että pienryhmäohjausta ja tukea vastuunoton kehittymistä hyödyntäen ohjauksessa liikuntaa sekä kotitaloustaitojen harjoittelua. Yhteistyöntoimintamalli tuo lisäarvoa ja uudenlaisia ratkaisuja olemassa oleviin työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia lisääviin palveluihin sekä vahvistaa kolmannen sektorin roolia syrjäytymisen ehkäisyssä ja hyvinvointia ylläpitävissä palveluissa. Hankkeen toiminta edistää monialaisten palveluiden hyödyntämistä koordinoidusti ja lisää eri toimijoiden välistä yhteistyötä: kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kolmannen sektorin ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Palveluorganisaatioiden yhteistyö lisääntyy ja syntyy monipuolisempia palveluprosesseja.
Hankekokonaisuus koostuu seuraavista toimintakokonaisuuksista:
1. Hyvä minä -liikunta
Liikunta ohjauksen välineenä pyrkii koetun henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisen sekä työ- ja toimintakyvyn paranemisen lisäksi harjoittamaan osallistujien vastuunottamisen taitoja
2. Hyvä minä -ruoanvalmistuskurssit
Ryhmätoimintana toteutettava kotitalousneuvonta tarjoaa ruoan valmistuskursseilla ohjausta miten valmistetaan edullista, terveellistä ja sesongin mukaista kotiruokaa.
3. Liikkumiseen ja terveellisempiin valintoihin kannustavat pop up -tapahtumat matalan kynnyksen paikoissa
Lasten Liikunnan Tuki ja Etelä-Hämeen Martat yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa osallistuvat erilaisiin matalankynnyksen tapahtumiin ja ovat tavoitettavissa kohtaamispaikoilla. Tavoitteena tavoittaa kohderyhmää sekä kertoa hankkeen toiminnan lisäksi terveellisten elämäntapojen merkityksestä hyvinvoinnille sekä antamaa helppoja vinkkejä ja innostaa omatoimiseen aktiivisuuteen.
Hankkeen tuloksena kohderyhmän koettu hyvinvointi, elämänhallinta ja -laatu sekä toimintakyky ja sosiaalista osallisuus kohoavat. Hankkeen toimenpitein vahvistetaan henkilökohtaisia voimavaroja, yhteisöllisyyttä sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Palveluorganisaatioiden yhteistyö lisääntyy ja syntyy monipuolisempia palveluprosesseja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat työelämän ulkopuolella olevat (mm. pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, nuoret, ikääntyneet). Erityisesti huomioidaan ne ryhmät, joiden hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus on uhatuin. (vähintään 50 henkeä)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat työ- ja palveluorganisaatiot, joiden yhteistyötä ja palveluprosesseja pyritään monipuolistamaan sekä henkilöstön osaamista lisäämään. Tällaisia organisaatioita ovat mm. kuntouttavan työtoiminnan yksiköt, työpajat, sosiaalipalvelut, työvoimahallinto, lähiökeskukset, ohjaamo, Kumppanuustalo.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 157 967

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 231 890

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Liikkumattomuuden yhteiskunnallisista kustannuksista on tehty tutkimus (Liikkumattomuuden hinta kasvaa - vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset, 2018 mikä osoittaa liikkumattomuuden käyvän kalliiksi. Tilastokeskuksen (2014) mukaan nuorten työttömyysaste on kasvanut vuodesta 2013. Nuorten miesten työttömyysaste oli korkeampi (22,8 %) kuin nuorten naisten (18,4 %)työttömyysaste. Vuoteen 2013 verrattuna nuorten miesten työttömyysaste pysyi kuitenkin lähes ennallaan, mutta nuorten naisten työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. Työttömyyden yleisyys vaihtelee koulutusasteen mukaan. Hämeen ELY-­keskuksen kuntien alueella oli 2019 helmikuunlopussa 18 314 työtöntä työnhakijaa. Nuoria alle 25-­vuotiaita oli helmikuun lopussa työttömänä 2435. Työttömistä työnhakijoista oli helmikuussa miehiä 10 518 (57 %) janaisia 7 796 (43 %). Ulkomaalaisista työttömistä työnhakijoista oli helmikuussa miehiä 702(50 %) ja naisia 716 (50 %). Hämeenlinnassa 2019 helmikuussa työvoima oli 31 280, työttömien työnhakijoiden osuus oli 10,1%. Miehiä oli 1 836 ja naisia 1 332. Alle 20 vuotiaita oli 82, alle 25 vuotiaita 427 ja yli 50 vuotiaita 1 210 sekä pitkäaikaistyöttömiä 1 046. Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien työttömyysaste oli vuonna 2013 yli kolminkertainen (15,9 %) verrattuna korkeaasteen tutkinnon suorittaneisiin (4,7 %). Ero on erityisen selvä naisilla: ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien naisten työttömyysaste oli 17,5 prosenttia, kun korkeaasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla vastaava osuus oli 4,3 prosenttia. Miehillä korkeintaan perusasteen koulutuksen suorittaneiden työttömyysaste oli 14,9 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla 5,1 prosenttia. Vuoden 2012 alusta alkaen vaikeasti työllistyvän työvoiman asema vaikeutui ja heidän määränsä alkoi lisääntyä. Tämä kehitys jatkuu edelleen varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa. Siihen vaikuttaa erityisesti työllistymisen vaikeutuminen sekä myös työttömyyseläkkeelle pääsyn loppuminen. Heinäkuun lopussa 2016 pitkäaikaistyöttömiä oli 127 200, mikä on 14 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 72 800 ja naisia 54 300. Miesten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 12 % ja naisten 14 %. (Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) Maahanmuuttajien kohdalla sukupuolten väliset erot työllisyydessä ovat merkittäviä. Miesten työllisyys on yleisesti ottaen korkeammalla tasolla kuin naisten, mutta maassaoloajan positiivinen vaikutus työllisyyteen on selvästi korkeampi naisilla kuin miehillä. Miesten työllisyyden kasvu välittömästi maahanmuuttoa seuraavien vuosien jälkeen on verrattain hidasta, kun taas naisten työllisyys kasvaa tasaisemmin ja pidempään. (TEM 2014)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteena ja toimenpiteiden tuloksena pyritään tukemaan molempien sukupuolten toiminta- ja työkykyä sekä edistymistä kohti työllistymistä. Toimenpiteet pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan huomioiden kuitenkin ensisijaisesti yksilölliset tarpeet ja toiveet.Yksilöllisellä ohjauksella sekä toteutusten henkilökohtaistamisella pyritään huomioimaan molempien sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet. Hankkeessa huomioidaan kuitenkin sukupuolten mahdollisesti tuomat kulttuuritaustoista johtuvat tekijät. (http://www.wom.fi/Tasa-arvon_valtavirtaistaminen_opas_2011.pdf https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/tyokalut/sukupuolinakokulman-valtavirtaistaminen https://stm.fi/tasa-arvo/sukupuolisilmalasit)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen. Se on huomioitu yhtenä tekijänä hankesuunnitelmassa sekä hankkeen toimenpiteissä. Hanke tukee toimenpiteillään sukupuolten välitä tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaisuutta

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä taloudelliseen kestävyyteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä taloudelliseen kestävyyteen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä taloudelliseen kestävyyteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä taloudelliseen kestävyyteen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä taloudelliseen kestävyyteen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen toimenpiteet lisäävät välittömästi kohderyhmän hyvinvointia (liikunta, terveelliset elämäntavat) ja elämänhallintaa sekä sosiaalista kanssakäymistä. Liikunnan hyvinvointivaikutukset lisäävät yleistä hyvinvointia, lisäävät lisäksi osallisuutta ja toiminta- ja harrastemahdollisuuksia.Hyvinvoinnin lisääminen on myös yksi EUn Itämeren alueen strategian tavoitteista (vaurauden ja hyvinvoinnin lisääminen).
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toimenpiteet tukevat tasa-arvoa huomioimalla yksilölliset tarpeet ja mahdollistamalla henkilökohtaiset toteutussuunnitelmat vastaamaan kunkin tarpeita. Yhdenvertaisuus on tärkeä teema hankkeen toimenpiteissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Toimenpiteillä vahvistetaan kohderyhmän hyvinvointia ja elämänhallinnan edellytyksiä riippumatta yhteiskunnallisesta tai sosiaalisesta taustasta. Yhdenvertaisuus toteutuu hakijan perustoiminnassa.
Kulttuuriympäristö 2 3
Toimintaympäristöinä osittain toimivat alueet kuuluvat merkittäviin luonto- ja kulttuuriympäristöihin.Toimenpiteiden yhteydessä pyritään säilyttämään ja vahvistamaan niiden kulttuuriperintöä, maisemaa, virkistyskäyttöarvoa tuomalla nämä asiat osallistujien tietouteen.
Ympäristöosaaminen 2 3
Ympäristöosaaminen ja ympäristötietoisuus lisääntyvät hankkeen toimenpiteiden välityksellä, liikutaan luontoalueilla niiden luontoarvoja ja monimuotoisuutta kunnioittaen, kotitalousneuvonnassa kierrätys, lähiruoka ja ympäristöosaaminen tulevat osallistujille tutuiksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-