Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21680

Hankkeen nimi: VAHTO - Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: Pl 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sofia Kari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sofia.kari(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 4844 268

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin ammattikorkeakoulu, 2528792-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VAHTO-hankkeen tavoitteena on tehostaa korkeakouluopiskelijoiden onnistumista urasuunnittelussa ja tulevaisuuden uratavoitteiden saavuttamisessa vahvuusperustaisiin metataitoihin pohjautuen, sujuvoittaen siirtymää korkeakoulusta työelämään. Hankkeessa kehitetään erityisesti korkeakouluopiskelijoiden ohjaamiseen istuvia vahvuusperusteisen tulevaisuusohjausosaamisen käytäntöjä ja menetelmiä sekä rakennetaan näistä koostuva VAHTO-ohjausmalli.

Vahvuusperustaisella tulevaisuusohjauksella hankkeessa tarkoitetaan laajaa ohjausajattelua, jossa tunnistetaan, mistä osa-alueista vahvuudet ja työelämävalmiudet koostuvat ja miten ne kytketään osaksi onnistunutta urasuunnittelua siten, että uraansa suunnitteleva opiskelija pystyy tietoisesti ja yksilöllisesti hyödyntämään omia resurssejaan ja vahvuuksiaan suunnittelun tukena.

Hankkeen tavoitteisiin päästään seuraavien toimenpiteiden kautta:

1) Selvitetään loppuvaiheen korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä, tarpeita ja odotuksia työelämään valmistavasta ohjauksesta;
2) Tutustutaan kansainvälisellä ja kansallisella tasolla ura- ja tulevaisuusohjauksen käytänteisiin ja menetelmiin;
3) Kehitetään edellisten toimenpiteiden pohjalta vahvuusperustaista ohjausta korkeakouluissa toteuttamalla opetus- ja ohjaushenkilöstöä sekä kohderyhmää osallistavia työpajoja;
4) Toteutetaan vahvuusperustaisen ohjauksen pilotteja korkeakouluissa; ja
5) Muotoillaan hankkeen kokemusten ja parhaiksi todettujen käytäntöjen pohjalta VAHTO-ohjausmalli Lapin korkeakouluihin ja hyödynnettäväksi myös korkeakoulujen ulkopuolella.

Hankkeen tuloksena syntyy korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän tulevaisuuden haasteisiin vastaava VAHTO-ohjausmalli, korkeakouluopiskelijoita ohjaavien ura- ja tulevaisuusohjausvalmiudet kehittyvät ja korkeakouluopiskelijoiden valmiudet tunnistaa erityisvahvuutensa, määrittää uratavoitteita ja onnistua opintojen ja työelämän välisissä siirtymissä paranevat. Hankkeen vaikutuksesta korkeakouluopiskelijoiden opintojen suorittaminen tehostuu, siirtyminen työelämään helpottuu ja koulutuksellinen tasa-arvo paranee. Pitkällä aikavälillä hanke ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja työttömyyttä sekä välillisesti lisää myös lappilaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä kehittämällä tulevaisuuden asiantuntijoiden monialaista ja adaptoituvaa osaamista.

Hankkeessa huomioidaan ohjausmenetelmien kehittämisessä sukupuolten välinen tasa-arvo ja erot esimerkiksi vahvuuksien tunnistamisessa. Hanke toteutetaan Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

• Korkeakouluopiskelijat
• Opettajat ja ohjaustyötä tekevät (ml. kuraattorit)
• Opetuksen kehittäjät
• Opinto-ohjaajat ja opettajatutorit
• Uraohjaajat
• Koulutusorganisaatioiden työelämä- ja rekrytointivastaavat
• Ohjaamo- ja te-palveluiden asiantuntijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Korkeakouluopiskelijoiden ja –tutkinnon suorittaneiden parissa toimivat:

• Nuorten parissa toimivat 3. sektorin toimijat
• Alumnit
• Opiskelijatutorit
• Muut kuin Lapin alueen korkeakoulujen opetus-, ohjaus- ja kehittäjätyötä tekevät, jotka voivat hyötyä hankkeessa kehitetyistä malleista ja käytännöistä.

Hankkeesta hyötyy lisäksi välillisesti, pitkällä aikavälillä alueen elinkeino- ja työlämä. Hankkeen tuloksena opetus- ja ohjaushenkilöstön osaaminen kehittyy ja opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiudet tehostuvat, minkä seurauksena korkeakouluopiskelijat koostavat tutkintonsa tietoisemmin työelämän ja työllistymisen lähtökohdista. Näin alueen työelämän käyttöön saadaan pitkällä aikavälillä tuloksia tarkastellessa moniosaavia ja adaptoituvia asiantuntijoita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 60 459

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 400 138

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion

Kunnat: Tornio, Rovaniemi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta tutustumalla OKM:n tuottamaan tietoon korkeakouluissa opiskelevien sukupuolijakaumasta. Lisäksi on perehdytty valtakunnallisiin tilastoihin sekä mm. Akavan tekemiin selvityksiin korkeakoulutettujen työllistymisestä. Korkeakoulutus on vahvasti naisistunut viime vuosikymmeninä, esimerkiksi maisterintutkinnon suorittaneista oli vuonna 2012 naisia 61 % ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 63 %. Korkeakouluissa opiskeltavat alat ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneita, esimerkiksi kasvatusala ja terveydenhuoltoala ovat edelleen naisvaltaisia ja tekniikan ala miesvaltainen. Nuorten korkeakoulutettujen työllistymisessä on huomioitava erityisesti naispuolisia opiskelijoita, koska perheen perustaminen opiskelun loppuvaiheessa tai valmistumisen jälkeen (tai työnantajan "epäily" asiasta) hankaloittaa usein naispuolisten korkeakoulutettujen asettumista työmarkkinoille koulutusta vastaaviin tehtäviin. Seurantatutkimukset osoittavat, että korkeakoulutettujen naisten sijoittuminen työelämään on ollut heikompaa kuin miesten. Valmistumisvaiheessa miehillä (74 %) on useammin työpaikka tiedossa kuin naisilla (60 %). Sukupuolten väliset erot vaihtelevat kuitenkin koulutusalojen välillä; kaupallisella alalla ero on vähäinen, kun taas esimerkiksi teknillisellä alalla työttömien naisten määrä on noin kaksinkertainen miehiin verrattuna. (lähde: Vuorinen-Lampela: Korkeakoulutettujen työelämänäkymät -artikkeli, Talous ja yhteiskunta 3/2014, s. 42-47.) Hankkeessa tullaan huomioimaan nämä alakohtaiset vaihtelut. Toimintaympäristön analyysin mukaan hankkeessa on perusteltua kohdentaa toimenpiteitä erityisesti naispuoleisiin opiskelijoihin. Toimintaympäristön analyysissä on selvitetty myös korkeakoulujen opetus-, ohjaus- ja kehittämishenkilöstön sukupuolijakaumaa. Kuten korkeakoulutus muutenkin, myös opetu- ja ohjausala on naisistunut. Hankkeen toiminnoissa huomioidaan, että opetus- ja ohjaushenkilöstöstä enin osa on naisia, mikä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että hankkeessa osaamistaan täydentävistä henkilöistä myös enin osa on naisia. Sisällöt rakennetaan kuitenkin siten, että ne kannustavat myös miehiä osallistumaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma suunnittelemalla hankkeen toimintaa sellaiseksi, että se on mielekäs sekä mies- että naisosallistujille (sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö että korkeakouluopiskelijat). Ohjausosaamisen lisäämiseen tähtäävissä toimenpiteissä haetaan sellaisia työllistymistä edistäviä toimintatapoja ja ohjausmenetelmiä, että ne houkuttelisivat miespuolisiakin asiantuntijoita osallistumaan (todennäköisesti aliedustettu ryhmä). On tiedossa, että korkeakoulutetut miehet sijoittuvat naisia nopeammin työelämään valmistumisen jälkeen, joten on perusteltua ottaa korkeakouluopiskelijoista naiset hankkeen erityiseksi kohderyhmäksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolierot ja tasa-arvo huomioidaan hankkeen toimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Hankkeen välillisenä vaikutuksena alueen korkeakoulutetut työllistyvät osaavina ja nopeasti, tämä palvelee paikallista elinkeinoelämää. Lapin kilpailukyky paranee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hankkeen tavoitteena on kehittää ohjauksen malleja ja menetelmiä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Kehittämällä ohjausta ja ohjausosaamista alueella edistetään Lapin korkeakouluista valmistuvien työllistymistä omalle alueelle koulutusta vastaaviin työtehtäviin. Näin ehkäistään työttömyyttä ja edistetään hyvinvointia alueella.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeen toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti naisopiskelijoihin ja naisvaltaiseen ohjausalaan. Naispuoliset korkeakoulutetut työllistyvät yleensä huonommin oman alan tehtäviin valmistumisen jälkeen kuin miehet. Näin hanke lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa alueella. Hanke tukee myös ohjaustehtävissä työskentelevien naisten urakehitystä. Lisäksi hankkeella edistetään alueellista tasa-arvoa kehittämällä alueen ohajusosaamista sekä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä ja turvaataan näin osaavan työvoiman saantia alueella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 6
Hanke lisää välillisesti yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta luomalla valmistuville opiskelijoille parempia mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille heti valmistumisen jälkeen. Näin ehkäistään nuorten syrjäytymistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-