RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21680, VAHTO - Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VAHTO-hankkeen tavoitteena on tehostaa korkeakouluopiskelijoiden onnistumista urasuunnittelussa ja tulevaisuuden uratavoitteiden saavuttamisessa vahvuusperustaisiin metataitoihin pohjautuen, sujuvoittaen siirtymää korkeakoulusta työelämään. Hankkeessa kehitetään erityisesti korkeakouluopiskelijoiden ohjaamiseen istuvia vahvuusperusteisen tulevaisuusohjausosaamisen käytäntöjä ja menetelmiä sekä rakennetaan näistä koostuva VAHTO-ohjausmalli.

Vahvuusperustaisella tulevaisuusohjauksella hankkeessa tarkoitetaan laajaa ohjausajattelua, jossa tunnistetaan, mistä osa-alueista vahvuudet ja työelämävalmiudet koostuvat ja miten ne kytketään osaksi onnistunutta urasuunnittelua siten, että uraansa suunnitteleva opiskelija pystyy tietoisesti ja yksilöllisesti hyödyntämään omia resurssejaan ja vahvuuksiaan suunnittelun tukena.

Hankkeen tavoitteisiin päästään seuraavien toimenpiteiden kautta:

1) Selvitetään loppuvaiheen korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä, tarpeita ja odotuksia työelämään valmistavasta ohjauksesta;
2) Tutustutaan kansainvälisellä ja kansallisella tasolla ura- ja tulevaisuusohjauksen käytänteisiin ja menetelmiin;
3) Kehitetään edellisten toimenpiteiden pohjalta vahvuusperustaista ohjausta korkeakouluissa toteuttamalla opetus- ja ohjaushenkilöstöä sekä kohderyhmää osallistavia työpajoja;
4) Toteutetaan vahvuusperustaisen ohjauksen pilotteja korkeakouluissa; ja
5) Muotoillaan hankkeen kokemusten ja parhaiksi todettujen käytäntöjen pohjalta VAHTO-ohjausmalli Lapin korkeakouluihin ja hyödynnettäväksi myös korkeakoulujen ulkopuolella.

Hankkeen tuloksena syntyy korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän tulevaisuuden haasteisiin vastaava VAHTO-ohjausmalli, korkeakouluopiskelijoita ohjaavien ura- ja tulevaisuusohjausvalmiudet kehittyvät ja korkeakouluopiskelijoiden valmiudet tunnistaa erityisvahvuutensa, määrittää uratavoitteita ja onnistua opintojen ja työelämän välisissä siirtymissä paranevat. Hankkeen vaikutuksesta korkeakouluopiskelijoiden opintojen suorittaminen tehostuu, siirtyminen työelämään helpottuu ja koulutuksellinen tasa-arvo paranee. Pitkällä aikavälillä hanke ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja työttömyyttä sekä välillisesti lisää myös lappilaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä kehittämällä tulevaisuuden asiantuntijoiden monialaista ja adaptoituvaa osaamista.

Hankkeessa huomioidaan ohjausmenetelmien kehittämisessä sukupuolten välinen tasa-arvo ja erot esimerkiksi vahvuuksien tunnistamisessa. Hanke toteutetaan Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

• Korkeakouluopiskelijat
• Opettajat ja ohjaustyötä tekevät (ml. kuraattorit)
• Opetuksen kehittäjät
• Opinto-ohjaajat ja opettajatutorit
• Uraohjaajat
• Koulutusorganisaatioiden työelämä- ja rekrytointivastaavat
• Ohjaamo- ja te-palveluiden asiantuntijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Korkeakouluopiskelijoiden ja –tutkinnon suorittaneiden parissa toimivat:

• Nuorten parissa toimivat 3. sektorin toimijat
• Alumnit
• Opiskelijatutorit
• Muut kuin Lapin alueen korkeakoulujen opetus-, ohjaus- ja kehittäjätyötä tekevät, jotka voivat hyötyä hankkeessa kehitetyistä malleista ja käytännöistä.

Hankkeesta hyötyy lisäksi välillisesti, pitkällä aikavälillä alueen elinkeino- ja työlämä. Hankkeen tuloksena opetus- ja ohjaushenkilöstön osaaminen kehittyy ja opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiudet tehostuvat, minkä seurauksena korkeakouluopiskelijat koostavat tutkintonsa tietoisemmin työelämän ja työllistymisen lähtökohdista. Näin alueen työelämän käyttöön saadaan pitkällä aikavälillä tuloksia tarkastellessa moniosaavia ja adaptoituvia asiantuntijoita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 320 111

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 269 963

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 400 138

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 337 453

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion

Kunnat: Tornio, Rovaniemi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta tutustumalla OKM:n tuottamaan tietoon korkeakouluissa opiskelevien sukupuolijakaumasta. Lisäksi on perehdytty valtakunnallisiin tilastoihin sekä mm. Akavan tekemiin selvityksiin korkeakoulutettujen työllistymisestä. Korkeakoulutus on vahvasti naisistunut viime vuosikymmeninä, esimerkiksi maisterintutkinnon suorittaneista oli vuonna 2012 naisia 61 % ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 63 %. Korkeakouluissa opiskeltavat alat ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneita, esimerkiksi kasvatusala ja terveydenhuoltoala ovat edelleen naisvaltaisia ja tekniikan ala miesvaltainen. Nuorten korkeakoulutettujen työllistymisessä on huomioitava erityisesti naispuolisia opiskelijoita, koska perheen perustaminen opiskelun loppuvaiheessa tai valmistumisen jälkeen (tai työnantajan "epäily" asiasta) hankaloittaa usein naispuolisten korkeakoulutettujen asettumista työmarkkinoille koulutusta vastaaviin tehtäviin. Seurantatutkimukset osoittavat, että korkeakoulutettujen naisten sijoittuminen työelämään on ollut heikompaa kuin miesten. Valmistumisvaiheessa miehillä (74 %) on useammin työpaikka tiedossa kuin naisilla (60 %). Sukupuolten väliset erot vaihtelevat kuitenkin koulutusalojen välillä; kaupallisella alalla ero on vähäinen, kun taas esimerkiksi teknillisellä alalla työttömien naisten määrä on noin kaksinkertainen miehiin verrattuna. (lähde: Vuorinen-Lampela: Korkeakoulutettujen työelämänäkymät -artikkeli, Talous ja yhteiskunta 3/2014, s. 42-47.) Hankkeessa tullaan huomioimaan nämä alakohtaiset vaihtelut. Toimintaympäristön analyysin mukaan hankkeessa on perusteltua kohdentaa toimenpiteitä erityisesti naispuoleisiin opiskelijoihin. Toimintaympäristön analyysissä on selvitetty myös korkeakoulujen opetus-, ohjaus- ja kehittämishenkilöstön sukupuolijakaumaa. Kuten korkeakoulutus muutenkin, myös opetu- ja ohjausala on naisistunut. Hankkeen toiminnoissa huomioidaan, että opetus- ja ohjaushenkilöstöstä enin osa on naisia, mikä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että hankkeessa osaamistaan täydentävistä henkilöistä myös enin osa on naisia. Sisällöt rakennetaan kuitenkin siten, että ne kannustavat myös miehiä osallistumaan.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma suunnittelemalla hankkeen toimintaa sellaiseksi, että se on mielekäs sekä mies- että naisosallistujille (sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö että korkeakouluopiskelijat). Ohjausosaamisen lisäämiseen tähtäävissä toimenpiteissä haetaan sellaisia työllistymistä edistäviä toimintatapoja ja ohjausmenetelmiä, että ne houkuttelisivat miespuolisiakin asiantuntijoita osallistumaan (todennäköisesti aliedustettu ryhmä). On tiedossa, että korkeakoulutetut miehet sijoittuvat naisia nopeammin työelämään valmistumisen jälkeen, joten on perusteltua ottaa korkeakouluopiskelijoista naiset hankkeen erityiseksi kohderyhmäksi.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolierot ja tasa-arvo huomioidaan hankkeen toimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	4	6
Hankkeen välillisenä vaikutuksena alueen korkeakoulutetut työllistyvät osaavina ja nopeasti, tämä palvelee paikallista elinkeinoelämää. Lapin kilpailukyky paranee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	5
Hankkeen tavoitteena on kehittää ohjauksen malleja ja menetelmiä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	9
Kehittämällä ohjausta ja ohjausosaamista alueella edistetään Lapin korkeakouluista valmistuvien työllistymistä omalle alueelle koulutusta vastaaviin työtehtäviin. Näin ehkäistään työttömyyttä ja edistetään hyvinvointia alueella.
Tasa-arvon edistäminen	4	4
Hankkeen toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti naisopiskelijoihin ja naisvaltaiseen ohjausalaan. Naispuoliset korkeakoulutetut työllistyvät yleensä huonommin oman alan tehtäviin valmistumisen jälkeen kuin miehet. Näin hanke lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa alueella. Hanke tukee myös ohjaustehtävissä työskentelevien naisten urakehitystä. Lisäksi hankkeella edistetään alueellista tasa-arvoa kehittämällä alueen ohajusosaamista sekä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä ja turvaataan näin osaavan työvoiman saantia alueella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	6
Hanke lisää välillisesti yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta luomalla valmistuville opiskelijoille parempia mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille heti valmistumisen jälkeen. Näin ehkäistään nuorten syrjäytymistä.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

VAHTO - Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen -hankkeen toiminta ja tulokset

Lappilaisen kehittämistyön ainutlaatuisuus ja uutuusarvo VAHTO-hankkeessa piili siinä, että se tuotti uudentyyppisen ohjauksen mallin ja käytänteitä Lapin korkeakouluihin ja hyödynnettäväksi myös muissa koulutusorganisaatioissa. Ohjauksessa korostuvat opiskelijan kyky nähdä ja tunnistaa omat osaamisalueet ja vahvuudet sekä kyky tehdä uravalintoja, jotka tukevat näitä.

Hankkeessa oli viisi päätoimenpidettä:

Ensimmäisessä toimenpiteessä tutustuttiin ura- ja tulevaisuusohjauksen käytänteisiin ja menetelmiin vertailukehittämisen keinoin. Tässä vaiheessa tutustuttiin kansainvälisellä ja kansallisella tasolla hyödynnettyihin ihmisen kokonaisvaltaisuuden huomioiviin vahvuusperusteisiin ohjausteorioihin, uraohjauskäytänteisiin sekä ohjauksen työkaluihin ja menetelmiin. Projektiryhmä tutustui myös ohjauskäytänteistä tuotettuun materiaaliin, vahvuusperustaisuuteen ja tulevaisuusohjaukseen pohjautuviin ohjauksen työkaluihin ja menetelmiin sekä hyödynsi korkeakouluverkostoja vertailukehittämisessä. Lisäksi analysoitiin viiden ammatillisen opettajakorkeakoulun ja kahden yliopiston opinto-ohjaajien koulutuksen opetussuunnitelmien sisältöjä ja toteutuksia. Analyysi osoitti, että opetussuunnitelmien sisällöissä ja opintojaksojen nimissä ei esiintynyt eikä sellaisenaan mainittu vahvuusperustaisuutta tai tulevaisuusohjausta. Tarkempi opetussuunnitelmien toteutukseen liittyvä tarkastelu ja saatu lisätieto toivat esille sen, että vahvuusperustaista tulevaisuusohjausta kuvattiin toteutuksissa sekä osaamistavoitteina ja menetelminä että koulutusta läpileikkaavana ajatteluna.

Toisena toimenpiteenä selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä ja ohjaustarpeita. Opintojen aikainen vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus Lapin korkeakouluissa -kyselyn avulla selvitettiin vahvuusperustaisen ohjauksen lähtökohtia. Kyselyssä Lapin korkeakouluista valmistuneilta kysyttiin, millaisissa yhteyksissä he olivat tunnistaneet vahvuuksiaan, millaista ohjausta he olivat siinä saaneet ja kuka heitä oli ohjannut. Kutsu osallistua kyselyyn lähetettiin vuoden 2019 marraskuussa yhteensä 6180 Lapin korkeakouluista valmistuneelle. Heistä 5083 oli tehnyt tutkintonsa ammattikorkeakoulussa ja 1097 yliopistossa. Vastaajia oli 309, joista 233 ammattikorkeakoulusta ja 76 yliopistosta valmistuneita. Kokonaisvastausprosentti oli 5 %. Yliopistotutkinnon suorittaneista vastasi 6,9 % ja AMK-tutkinnon suorittaneista 4,6 %. Ohjausta antavia tahoja ja ohjaustilanteita selvitettiin määrällisillä ja laadullisilla kysymyksillä sekä vastausten analysoinnilla. Kyselyaineistosta tuotettiin raportti Lapin korkeakouluista valmistuneiden näkemyksiä vahvuusperustaisesta tulevaisuusohjauksesta (Hyvärinen ym. 2020). Lisäksi aiheesta tuotettiin tieteellinen artikkeli Fostering a Successful Life Through a Strength-Based Approach in Higher Education Guidance (Hyvärinen ym. 2021). Kyselyaineiston perusteella todettiin, että vahvuusperustaista tulevaisuusohjausta tulisi antaa opiskelijoille opintopolun eri vaiheissa. Opiskelija voi saada merkityksellistä ohjausta monelta eri taholta. Vastauksien perusteella vahvuusperustaista tulevaisuusohjausta voidaan kehittää monesta eri näkökulmasta. Tärkeimpänä lähtökohtana voidaan kuitenkin nähdä opiskelijalähtöisyys, jolla tarkoitetaan sitä, että ohjaus perustuu opiskelijan tarpeisiin. Tärkeää on, että ohjaus tukee opiskelijaa muuttuvissa tarpeissa.

Kolmantena toimenpiteenä järjestettiin opetus- ja ohjaushenkilöstölle osallistavat työpajat. VAHTO-työpajat toteutettiin palvelumuotoilun prosessin mukaisesti ja opiskelijoita kuultiin palvelumuotoiluprosessin “asiakkaina”. Teemoitetut työpajat sisälsivät vahvuusperustaisuuteen ja tulevaisuusohjaukseen liittyviä asiantuntija-alustuksia, toiminnallista työskentelyä ja kokemuksien jakamista. Työpajoilla oli keskeinen merkitys osallistujien osaamisen kehittämisessä. Saadun palautteen perusteella työpajat antoivat uusia välineitä ja ideoita työhön sekä innostivat oman työn kehittämiseen.

Neljäntenä toteuttiin vahvuusperustaisen ohjauksen pilotteja Lapin korkeakouluissa. Ohjatut pilottikokeilut toteutuivat kiinteässä yhteydessä VAHTO-työpajoihin. Pilotoinnit sijoittuivat opintopolun eri vaiheisiin ja erityyppisiin ohjaustilanteisiin korkeakouluopintoja suunnittelevien sekä korkeakouluopiskelijoiden parissa. Pilotoijat tuottivat kokemusartikkelit ohjauspiloteista, ne löytyvät hankkeen loppujulkaisusta. Kokemusartikkeleissa pilotoijat kuvaavat toteutusta, käytettyjä menetelmiä ja saatuja kokemuksia. Artikkelit osoittavat, kuinka vahvuuksia voi tuoda eri tavoin osaksi opiskelijan opintopolkua, opintoja ja ohjausta.

Viidentenä muotoiltiin projektin kokemusten ja hyvin käytäntöjen pohjalta Vahvuusperustainen ohjaus (VAHTO) -malli. VAHTO-mallin neljä perustavanlaatuista elementtiä ovat:
1 vahvuuksien tunnistaminen
2 vahvuuksien hyödyntäminen
3 vahvuuksien kehittäminen ja vahvistaminen
4 tulevaisuuteen suuntaaminen

Nämä elementit voivat toteutua kaikissa opintopolun vaiheissa: ennen, aikana, lopussa ja jälkeen. Mallissa keskiössä on ohjattava ja eteenpäin vievänä voimana on voimaannuttava ohjaussuhde. Ohjauksessa korostuu dialogisuus, jolloin ohjaaja ja ohjattava yhdessä luovat ymmärrystä vahvuusajattelulle. Dialoginen ohjaus vahvistaa opiskelijan toimijuutta ja mahdollista osallisuutta VAHTO-malli koostuu korkeakouluopiskelijoiden opintopolun eri vaiheisiin liittyvistä ohjauksen viitekehyksistä sekä vahvuusperustaisen ohjauksen prosessista, toimintatavoista ja menetelmistä. VAHTO-mallia esiteltiin myös kansainvälisessä IPPA (The International Positive Psychology Association) konferenssissa. VAHTO-malli löytyy hankkeen kaikista lopputuotoksista: www.vahtoohjaus.fi.

Kehittämistyön loppuvaiheessa toteutettiin myös vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen neliosainen webinaarisarja, joka mahdollisti laajemman osallistujajoukon tutustumisen vahvuusperustaiseen tulevaisuusohjaukseen sekä levitti tietoa ja hyviä käytänteitä kehittämistyöstä.

1. Vahvuudet ja tulevaisuuteen orientoituminen 8/2021
2. Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi ja ohjaus 9/2021
3. Vahvuuksien hyödyntäminen työelämässä 10/2021
4. Vahvuusperustainen ohjaus: ideoita käytännön hyödyntämiseen opettajille ja ohjaajille 11/2021

LOPPUTUOTOKSET

Toivomme, että jokainen opettaja ja ohjaaja sisällyttää tietoisemmin työhönsä opiskelijoiden vahvuuksia tunnistavia ja tukevia aineksia. Tuotetut kehittämistyön tulokset antavat eväitä ja käytännön työkaluja vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen harjoittamiseen. Tavoitteemme on, että vahvuusperusteinen tulevaisuusohjaus kiinnittyy luontevaksi osaksi korkeakouluopiskelijoiden ohjaustyöhön. Kehittämistoimenpiteet ovat edistäneet ohjaajien ohjausosaamisen kehittymistä ja VAHTO-mallin rakentamista. VAHTO-mallin lisäksi olemme tuottaneet vahvuuskortit (suom. ja engl.) sekä vahvuusperustaisen ohjauksen työkirjan (suom. ja engl.) sekä suomenkielisen loppujulkaisun, jotka kaikki löytyvät osoitteesta www.vahtoohjaus.fi:

Vahvuusperustaisen ohjauksen työkirja
(painettu ja sähköinen julkaisu, pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-293-1)

Workbook of Strengths-Based Future Guidance
(painettu ja sähköinen julkaisu, pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-304-4)

VAHTO vahvuuskortit työkirjan harjoitusten tueksi
(painettu ja sähköinen julkaisu, pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-291-7)

VAHTO Strength Cards
(painettu ja sähköinen julkaisu, pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-306-8)

Vahvuusperustaisen ohjauksen kehittämismatka ja VAHTO-malli Lapin korkeakouluissa
(sähköinen julkaisu, pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-294-8)

Projektin toteuttivat Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat