Hankekoodi: S21681
Hankkeen nimi: Sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden osaamisen vahvistaminen - laadun tae koulutuksessa ja työelämässä
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.8.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0292800-5
Jakeluosoite: PL 122
Puhelinnumero: 016 341 341
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ulapland.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Sisko Kemppainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.kemppainen(at)ulapland.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 4844219
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sosiaaliala on sekä kasvu- että rakennemuutosala, koska se muodostaa kahdeksan prosenttia maan työvoimasta. Alan työntekijätarve kasvaa tulevaisuudessa entisestään eläköitymisen ja osaamistarpeiden muutosten vuoksi. Sosiaalityö on lailla säänneltyä ammatti, joka oikeudellistuu entisestään meneillään olevissa yhteiskunnallisissa muutoksissa. Tämä seurauksena on tärkeää lisätä sekä sosiaalityön ja oikeudellisten ammattilaisten ymmärrystä sosiaalityön käytäntöihin liittyvistä oikeudellisista edellytyksistä, mahdollisuuksista ja rajoista. Sosiaali- ja oikeustieteiden ja niitä edustavien ammattilaisten vuorovaikutuksen tiivistäminen on välttämätöntä ja asiakkaiden edun mukaista. Sosiaalisen ja oikeudellisen jaettu ymmärrys ja yhteisen toiminnan tiivistäminen mahdollistaa asiakkaiden osallisuudesta ja toimijuudesta korostavan yhteiskuntapoliittisen mission edistämistä.
Hankkeen tavoitteena on edistää sosiaalityön ja hyvinvointioikeiden yhteistyötä tieteiden välisellä aidolla vuoropuhelulla. Vuoropuhelussa keskeistä on osaamisen vahvistaminen organisaatioiden kehittämisessä, instituutioiden välisessä yhteistyössä (maakunta, yksityiset ja julkiset palveluntuottajat), koulutuksessa ja ammattikäytännöissä. Yhteiskunnallisen toimintaympäristön ja palveluiden uudelleen rakentuminen edellyttävät sosiaalityöltä oikeudellisten näkökulmien ymmärtämistä ja soveltamista asiakkaiden parhaaksi. Samoin sosiaalioikeuden asiantuntijoiden on kyettävä hahmottamaan sosiaalityön substanssia, ilmiökenttää ja palvelujärjestelmää.
Hankkeen tavoitteet ovat:
1. Tuottaa tietoa sosiaalihuollolle ja sosiaalityölle asettuvista juridisista muutoksista sekä niihin liittyvistä osaamistarpeista. Toimintaympäristön muutokset voivat aiheuttaa jopa yli 100 sosiaalihuollon substanssilain muuttumisen. Muuttuvien lakien lisäksi on tarpeen ottaa haltuun jo muuttunut lainsäädäntö (esim. sosiaalihuoltolaki ja ammatinharjoittamislaki).
2. Luoda uudenlaisia yhteistoimijuuden malleja, organisatorisia ratkaisuja ja toimenpidesuosituksia sosiaalityön oikeudellisen osaamisen vahvistamiseksi. Ratkaisuja sosiaalityön toimintakäytäntöjen muuttamiseen etsitään yhdessä kuntien, yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Saamelaisten erityisyys tullaan huomioimaan ratkaisuja etsittäessä.
3. Lisätä ja vahvistaa sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden osaamista koko Lapin alueella. Osaamista vahvistettaan työelämässä erityisesti sosiaalityöntekijöiden, alalla toimivien sosiaalityön oikeudellisten kysymysten kanssa työskentelevien juridiikan ammattilaisten sekä sosiaali- ja terveystoimen johtotehtävissä työskentelevien asiantuntijoiden osalta.
4. Täydentää ja vahvistaa Lapin yliopiston sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden monitieteistä opetustarjontaa sekä oppiaineiden opettajien ja tutkijoiden osaamista. Tavoitteena on tukea Lapin yliopiston koulutuksen älykästä erikoistumista, parantaa sen osuvuutta ja laatua työelämäyhteydet huomioiden.
Hankkeen konkreettiset toimenpiteet ovat:
1. Laaditaan selvitys sosiaalihuollolle, erityisesti sosiaalityölle asettuvista juridisista osaamisvaateista ja niiden merkityksistä.
2. Toteutetaan kolme toiminnallista pilottia tehdyn selvityksen pohjalta.
Pilotti 1: Järjestetään kuntakohtaiset työseminaarit
Kuntakohtaisiin työseminaareihin (Rovaniemi, Kittilä, Inari) kutsutaan työelämässä olevia sosiaalityöntekijöitä, oikeudellisissa tehtävissä työskenteleviä asiantuntijoita, jotka yhdessä yliopiston (sosiaalityö ja hyvinvointioikeus) asiantuntijoiden kanssa pohtivat alueensa haasteita (ongelmia) ja ratkaisuja sosiaalityön toimintakäytäntöjen muuttamiseksi. Tavoitteena luoda uudenlaisia yhteistoimijuuden malleja, organisatorisia ratkaisuja ja toimenpidesuosituksia sosiaalityön oikeudellisen osaamisen vahvistamiseksi. Pilotissa huomioidaan myös yksityiset sosiaalihuollon palveluntuottajat, kolmannen sektorin toimijat ja saamenkieliset asiantuntijat.
Pilotti 2: Tuotetaan sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden opintokokonaisuus
Kuntakohtaisten työseminaarien jälkeen suunnitellaan ja pilotoidaan sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden monitieteinen opintokokonaisuus työelämätahoille (kunnat, yksityiset, järjestöt). Opinkokonaisuuden sisällöt määrittyvät sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden perusteista sekä selvityksen ja työseminaarien tulosten pohjalta esiin tulleista ajankohtaisista teemoista.
Pilotti 3. Juurrutetaan sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden opinkokonaisuus osaksi Lapin yliopiston opetustarjontaa
Pilotissa 2 tuotetun sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden opinkokonaisuus juurrutetaan osaksi Lapin yliopiston perusopetustarjontaa järjestämällä oppiaineiden henkilökunnalle työpajoja. Näin varmistetaan opintokokonaisuuden jatko ja osaaminen hankkeen päätyttyä. Työpajoihin kutsutaan myös molempien oppiaineiden perusopiskelijoita.
Hankkeen tulokset ovat:
1) Sosiaali- ja oikeusalan työntekijöiden (kunnat, yksityiset, kolmas sektori) osaaminen kasvaa poikkihallinnollisesti.
2) Sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden koulutukset monipuolistuvat ja laatu paranee.
3) Lapin yliopiston profiloituminen vahvistuu hyvinvointioikeuden ja sosiaalityön osalta.
4) Saadaan uutta tietoa sosiaalihuollolle asettuvista juridista haasteista.
5) Uusia ratkaisuja sosiaalityön toimintakäytäntöjen muuttamiseksi.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
1) Työelämässä olevat sosiaalityöntekijät sekä alalla sosiaalityön oikeudellisten kysymysten kanssa työskentelevät juridiikan ammattilaiset (mm. asianajajat ja muut oikeudelliset avustajat sekä julkisessa hallinnossa työskentelevät oikeudelliset asiantuntijat) sekä sosiaali- ja terveystoimen johtotehtävissä työskentelevät.
2) Sosiaalihuollon alalla toimivien yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin henkilökunta.
3) Lapin yliopiston sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden oppiaineiden opettajat ja tutkijat.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat sosiaalihuollon palveluita käyttävät asiakkaat ja heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset. Välillisenä kohderyhmä ovat myös Lapin yliopiston sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden opiskelijat, jotka osallistuvat sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden opintokokonaisuuden kehittämiseen ja juurruttamiseen Lapin yliopistossa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 469 655
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 468 113
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 598 559
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 585 142
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin, Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin
Kunnat: Kittilä, Ylitornio, Kolari, Muonio, Pello, Ranua, Tornio, Savukoski, Sodankylä, Salla, Posio, Inari, Enontekiö, Rovaniemi, Pelkosenniemi, Keminmaa, Simo, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 150
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
Ei suoria yhteyksiä. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
Ei suoria yhteyksiä. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Ei suoria yhteyksiä. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Ei suoria yhteyksiä. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei suoria yhteyksiä. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
Hankkeessa otetaan käyttöön sähköisiä järjestelmiä ja siten vähennetään paperin käyttöä. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Ei suoria yhteyksiä. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
Lapissa toimivia sosiaalihuollon yksityisen sektorin palveluntuottajat osallistuvat hankkeen seminaareihin ja toimintaan. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
Sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden kehittäminen sekä osaamisen vahvistaminen. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
Ei suoria yhteyksiä. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
Hanke vahvistaa sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden osaamista ja siten edistää ihmisten hyvinvointia Lapissa sekä koko valtakunnassa. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
Hanke vahvistaa sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden osaamista ja siten edistää ihmisten tasa-arvoa ja osallisuutta Lapissa sekä koko valtakunnassa. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
Hanke vahvistaa sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden osaamista ja siten edistää ihmisten tasa-arvoa ja osallisuutta Lapissa sekä koko valtakunnassa. Sosiaalityön koulutuksen työelämäsidosta systematisoimalla vahvistetaan ammatillisia käytäntöjä, jotka perustuvat syrjäytymisen ehkäisyyn, osallisuuden lisäämiseen sekä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen. | ||
Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
Hankkeessa huomioidaan saamen kulttuurin erityisyys erityisesti sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden näkökulmista. | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Ei varsinaisesti liity ympäristöosaamiseen. |
Sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden osaamisen vahvistaminen -laadun tae koulutuksessa ja työelämässä (§OHOVA) -hankkeen toiminta aloitettiin 1.9.2019 ja se päättyy 31.8.2022. Hankesuunnitelman mukaisena ensimmäisenä toimenpiteenä laadittiin sosiaalihuollolle selvitys, jossa huomion kohteena olivat erityisesti sosiaalityön juridiset osaamisvaatimukset ja niiden merkitys. Toisen päätavoitteen mukaisia sosiaalityön oikeudellista osaamista vahvistavia yhteistoimijuuden malleja, organisatorisia ratkaisuja ja toimenpidesuosituksia kartoitettiin yhteistyössä kuntien, yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Tavoitetta edistettiin kuntakohtaisilla työseminaareilla Kittilän ja Inarin kunnissa sekä Rovaniemen kaupungissa. Huomiota kiinnitettiin myös saamelaisten erityisyyteen liittyviin kysymyksiin.
Sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden lisäämistä ja vahvistamista koskevaa kolmatta päätavoitetta edistettiin toteuttamalla kaksi 10 opintopisteen koulutuspilottia, joista ensimmäinen oli suunnattu käytännön työelämässä toimiville sosiaalityöntekijöille ja juristeille ja toinen myös Lapin yliopiston sosiaalityön ja oikeustieteen maisterivaiheen perusopiskelijoille. Koulutuspilottien opinnot koostuivat online-luennoista, luentotallenteista, ryhmäkeskusteluista, ryhmätehtävistä sekä itsenäisestä työskentelystä. Ensimmäiseen koulutuspilottiin valittiin 60 opiskelijaa, joista 58 aloitti opinnot ja 44 sai opinnot kokonaisuudessaan suoritetuksi. Toiseen, ensimmäisen pilotin pohjalta jatkokehitettyyn opintokokonaisuuteen valittiin 30 opiskelijaa, joista Lapin yliopiston perusopiskelijoita oli 20 ja työelämässä olevaa sosiaalityöntekijää ja juristia yhteensä 10. Toisesta koulutuspilotista valmistui määräajassa 17 opiskelijaa. Toisen koulutuspilotin mukaiset opinnot tulevat jatkossa olemaan tarjolla Lapin yliopiston sosiaalityön ja oikeustieteen maisterivaiheen opiskelijoiden opetussuunnitelmassa valinnaisena opintokokonaisuutena.
Lisäksi hanke on järjestänyt laajasti koko maahan markkinoituja ja kaikille avoimia seminaareja ja webinaareja, jotka ovat osaltaan tukeneet sosiaalityön oikeudellisen osaamisen lisäämistä ja vahvistamista koskevaa tavoitetta. Hanke on onnistuneesti edistänyt Lapin yliopiston sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden välistä yhteistyötä, tieteellistä keskustelua sekä yhteistä koulutuksen kehittämistä ja monitieteistä opetustarjontaa.
Hankkeessa tuotettua tietoa ja tuloksia on esitelty myös mm. valtakunnallisilla Sosiaalityön tutkimuksen päivillä, Sosiaalipolitiikan päivillä, Valta, valvonta, osallisuus –seminaarissa (UEF) sekä Hyvinvointioikeuden päivillä ja näin saavutettu hankkeelle ja hankkeen tuloksille myös valtakunnallista näkyvyyttä.