|
|
|
Hankekoodi: S21682
Hankkeen nimi: Tulevaisuuden työelämän starat
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 28.2.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Invalidisäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0201375-3
Jakeluosoite: Tenhholantie 12
Puhelinnumero: 020 147 4040 (vaihde)
Postinumero: 00280
Postitoimipaikka: Helsinki
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Lankinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.lankinen(at)inlive.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406671777
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tulevaisuuden työtavat, työtehtävät sekä ammatinkuvat ja se mitä ymmärrämme työksi muuttuvat. Koulutuksen tulee vastata sekä työelämän ja yksilön tarpeisiin tulevaisuuden työelämän muutokset huomioiden.
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on käynnissä historiallisen suuri murros- ja muutosvaihe, jossa työelämän osaamisvaatimukset sekä oppimisen kulttuuri muuttuvat. Työelämäyhteistyöllä ja työpaikalla tapahtuvalla osaamisen hankkimisella on entistä isompi rooli koulutuksessa. Tavoitteeksi on asetettu toteuttaa jopa suurin osa osaamisen kehittämisestä työpaikoilla.
Haaste työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen ja uudenlaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen on kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille yhteinen. Työkaluja on toistaiseksi vähän ja siksi yhteinen kehittäminen on tarpeen. Suomessa on tietyillä aloilla jo työvoimapula ja työntekijöitä tiettyihin töihin on vaikeaa löytää, siksi koulutuksen ja työelämän olisi kohdattava ja yhteistä kehittämistyötä olisi tehtävä.
Tämä hanke on valmisteltu yhteistyössä ammatillisten erityisoppilaitosten ja ammatillisten oppilaitosten, joissa on erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita, kanssa.
Tulevaisuuden työelämän starat -hankeen kohderyhmänä ovat erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, joiden työllistyminen on haasteellista.
Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia työelämälähtösiä ja sisäistä yrittäjyyttä tukevia oppimisympäristöjä sekä etsiä ns. tekemätöntä työtä yhteistyössä työelämäverkoston kanssa. Tavoitteena on parantaa kohderyhmän työllistymisvalmiuksia kehittämällä ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä vastaamaan aitoja työelämälähtöisiä toimintaympäristöjä, joissa opiskelijat hankkivat osaamista. Tavoitteena on myös parantaa erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden motivaatiota ja minäpystyvyyttä sekä työnhaku- ja työelämätaitoja niin, että opiskelijoilla on nykyistä parempi halu ja valmiudet työllistyä, pysyä työssä ja sopetua jatkuvaan työelämän muutoksen.
Hankkeessa kehitetään uusia matalan kynnyksen yrittäjyyden oppimisympäristöjä ja vahvistetaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia valmennuksen avulla. Lisäksi hankkeessa luodaan kumppanuusverkostoja erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen tukemiseen.
Hankkeen toiminnan kautta erityistä tukea tarvitsevien yksilölliset osaamisperusteiset opintopolut sekä joustava opintojen suoritusaika mahdollistuvat. Lisäksi heidän työllistymisensä, työssäpysyminen ja jatkosijoittuminen paranevat lisääntyneiden työelämävalmiuksien avulla. Hankkeessa luodaan toimivia työllistymisväyliä uusien oppimisympäristöjen ja osatyökykyisiä ohjaavien tahojen työllistymisen ohjausvalmiuksia kehittämällä.
Hankkeen toimenpiteet jakaantuvat seuraavaan neljään teemaan:
1 Työelämälähtöiset oppimisympäristöt ja menetelmät
2 Valmiina työelämään
3 Osaava ohjaus ja tuki työllistymiseen
4.Tutkimus
Horisontaaliset sukupuolten välisen tasa-arvon ja kestävän kehityksen tavoitteet on huomioitu hankesuunnittelussa. Sukupuolinäkökulmasta esiin on noussut esimerkiksi se, että 15-29- vuotiaista syrjäytyneistä kaksi kolmasosaa on
miehiä. Miesten työttömyysaste sekä pitkäaikaistyöttömyyden että nuorisotyöttömyyden piirissä on yleisempää kuin naisilla. Naisilla sen sijaan työssäuupuminen ja jaksaminen työelämässä aiheuttavat huolta. Nämä sukupuolten väliset erot huomioidaan hankkeen ohjaustyössä sekä urapolkujen suunnittelussa yksilöllisesti. Kestävän kehityksen osalta hanke tukee elinkeinorakennetta monimuotoisen työelämän, yritysten, virastojen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön kautta.
Hanke toteutetaan kumppanuushankkeena, jossa hakijaorganisaation ja kumppaneiden välille laaditaan kumppanuussopimukset. Hankkeen toteutuminen pyritään takaamaan niin, että hakijaorganisaatio toimii päävastuussa ja muut osatoteuttajat ovat vastuussa omista toimenpiteistään ja budjeteistaan. Hanke toteutetaan yhteishankkeena. Päätoteuttajana toimii Invalidisäätiö.
Hankkeeseen osallistuneiden erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallistumisesta toimenpiteisiin ja niiden vaikuttavuudesta työllistymiseen tehdään tutkimus Invalidiliiton toimesta.
Vaikeasti työllistyvät syrjäytymisvaarassa olevat erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevat nuoret.
Ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö
Työelämän edustajat (työpaikkaohjaajat) ja ohjaushenkilöstö
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 508 984
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 457 336
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 559 471
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 502 700
Maakunnat: Kymenlaakso, Uusimaa, Kanta-Häme
Seutukunnat: Helsingin, Hämeenlinnan, Kouvolan
Kunnat: Järvenpää, Espoo, Kouvola, Janakkala, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 39
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33
Suunniteltu: 208
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 0 |
| Hankkeen kautta yritysten mahdollisuudet yhteiskuntavastuun täyttämisessä ja toteuttamisessa paranevat, koska ohjaus- ja tukimet ovat helposti saavutettavissa, tavoitteena madaltaa kynnystä nuorten työllistämisessä. Edistetään oppilaitosten, työelämän ja viranomaistahojen välistä yhteistyötä. Hankkeen toimenpiteillä on tarkoitus parantaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä työelälähtöisissä oppimisympäristöissä kerrytetyn osaamisen kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Erityistä tukea tarvitseville nuorille tarjotaan uudenlaisia mahdollisuuksia hankkia osaamista työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä. Siirtymävaiheen ohjaushenkilöstölle tarjotaan tukea osatykykyisten työllistämisen helpottamiseksi. Hanketoimijoiden välivälille syntyy vakiintuneita toiminta- ja yhteistyömuotoja, jotka palvelevat sekä erityistä tukea tarvitsevien nuorten että työelämän tarpeita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 0 |
| Osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään luomalla erityistä tukea tarvitseville nuorille helposti saavutettavia työllistymisen ohjaus- ja tukipalveluita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 0 |
| Hankkeessa kiinnitetään huomiota erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden haasteisiin työllistymisessä. Haasteisiin pyrimme vastaamaan yksilölliset tarpeet huomioiden. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 0 |
| Aliedustettujen ryhmien osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan ohjaus- ja tukipalvelujen kautta. Erityistä tukea tarvitsevia nuoria ohjataan suvaitsemaan erilaisuutta ja painotetaan jokaisen yksilön arvoa yksilöinä ja työyhteisön jäseninä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 8 |
| Hankkeen kohderyhmän ympäristöosaaminen ja -tietoisuus vahvistuvat osaamisen kerryttämisen vaiheessa erilaisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä, joissa he tekevät aitoja työtehtäviä ympäristövastuullisesti. | ||
Tulevaisuuden työelämän starat -hankkeen lähtökohtana oli etsiä ratkaisuja työelämän ja yksilön tarpeisiin tulevaisuuden työelämän muutokset huomioon ottaen. Kohderyhmänä olivat erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevat toisen asteen opiskelijat sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö.
Hankeverkosto muodostui neljästä ammatillisesta erityisoppilaitoksesta (Live, Kiipula, Luovi ja Spesia) sekä yhdestä yleisestä oppilaitoksesta (Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO), jossa toiminta kohdennettiin erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Lisäksi hankekumppanina oli Invalidiliitto, jonka roolina hankkeessa oli toteuttaa tutkimus siitä, miten opiskelijoiden työelämäpolut etenivät ja millaisia eroja niissä oli hankkeen toimintaan osallistuneiden sekä verrokkiryhmän välillä.
Hankkeen tavoitteena oli:
1. ottaa käyttöön uusia työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä ja menetelmiä
2. edistää opiskelijoiden työelämävalmiuksia sekä parantaa heidän työllistymisedellytyksiään
3. selkiyttää työllistymistä edistäviä ohjausprosesseja yhteistyössä työelämän ja eri verkostojen kanssa
4. saada tietoa opiskelijoiden kokemuksista hankkeessa käytetyistä menetelmistä ja niiden vaikutuksista työllistymiseen.
Hankkeessa kehitettiin uusia työelämälähtöisiä pop up -oppimisympäristöjä yhteistyössä työelämän kanssa. Lisäksi pilotoitiin ja mallinnettiin pedagogista osuuskuntatoimintamallia sekä Nuori Yrittäjä -toimintaa, jotka tarjosivat opiskelijoille mahdollisuuden oppia yrittäjämäisiä toimintatapoja matalalla kynnyksellä.
Opiskelijoiden työelämävalmiuksia vahvistettiin hankkeessa luodun Valmiina työelämään -valmennusmallin ja siihen liittyvien harjoitusten avulla. Valmennuksesta kehitettiin eri tarpeisiin kolme erilaista toteutustapaa.
Opiskelijoiden työllistymistä edistäviä ohjausprosesseja kehitettiin luomalla alueellisia ohjauksen tuen verkostoja ja lisäämällä ohjauksesta vastaavien tahojen erityisen tuen ohjausosaamista. Myös työpaikkaohjaajien ohjausosaamista vahvistettiin.
Koko hankkeen ajan toteutettiin tutkimusta, jonka avulla saatiin tietoa nuorten elämäntilanteesta, kyvykkyyksistä sekä työllistymisestä. Kaikissa hankkeen kolmessa pääteemassa toteutettiin samansisältöisenä tutkimusosuus, joka koostui kahdesta osasta. Opiskelijoille tehtiin ennen valmistumista kysely, joka toistettiin puoli vuotta valmistumisen jälkeen. Ensimmäisessä kyselyssä painottui, mitkä tekijät opiskelijat kokivat merkityksellisimmiksi työllistymisen kannalta. Toisessa kyselyssä korostui, mitkä olivat edistäviä ja rajoittavia tekijöitä työllistymisen kannalta ja miten valmistuneet olivat sijoittuneet työelämään. Kummassakin kyselyssä vastaajat arvioivat omaa työ- ja toimintakykyään. Osaa vastaajista seurattiin tiiviimmin valmistumisen kynnykseltä puolen vuoden seurantajakson päähän ja heitä haastateltiin tutkimuksen edetessä. Lisäksi haastateltiin heidän työnantajiaan sekä uraohjaushenkilöstöä.