Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21683

Hankkeen nimi: Teollisuuden huippuosaaja (Chief Expert in Engineering CEE)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 30.9.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: PL 230

Puhelinnumero: (03) 6461

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Eerik Kärppä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori, konetekniikka

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.karppa(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35804 869 7748

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Teollisuuden huippuosaaja (Chief Expert in Engineering CEE)- konsepti: monikäyttöinen koulutusmalli.

Hanke keskittyy osaamisvajeen täyttämiseen, joka liittyy uusimpien 3D-teknologioiden hyödyntämiseen teollisuudessa.
3D-teknologioilla tarkoitetaan lisäävää valmistusta eli ns. 3D-tulostuta sekä digitaalisen suunnittelu-ympäristön työkaluja ja - menetelmiä.

Hankkeen tavoitteena on saattaa uuden teknologiaosaamisen mahdollisuudet erityisesti pk-yritysten henkilöstön ja tulevien työntekijöiden hyödynnettäviksi. Hankkeessa keskitytään yritysten osaamislähtöiseen uudistumiseen ja yritysten työntekijöiden elinikäisen, elämänlaajuisen ja –syvyisen oppimisen tukemiseen.

Hankkeessa rakennetaan koulutuskokonaisuus, joka valmentaa uusimpien valmistusteknologioiden, kuten lisäävän valmistuksen eli ns. 3D-tulostuksen, erityishaasteisiin ja mahdollisuuksiin kone - ja tuotesuunnittelussa. Koulutettavat tekevät – riittävän teoriapohjan omaksuttuaan – oman työpaikkansa tehtäviin toimintaympäristöihin liittyviä kokeiluja ja kehittämistehtäviä. Lisäksi hankkeessa tuetaan koulutettavien start-up yritystoimintaa sekä oman erityisosaamisen tuotteistamista. Hankkeessa yhdistetään oppijakohtaisesti pitkän työkokemuksen omaavat koneensuunnittelun ammattilaiset ja tuotesuunnittelijat sekä suomalaiseen työelämään integroitumassa olevat vastavalmistuneet kansainväliset insinöörit hyödyntäen avoimen asiantuntijuuden ja yhteisöllisyyden menetelmiä.

Hankkeen tuloksena syntyy 3D-teknologioiden koulutuksen uusi Chief Expert in Engineering (CEE)toteutustapa, joka soveltuu erityisesti työssä olevien, ikääntyvien teknologia-alan ammattilaisten täydennyskoulutukseksi. Hanke soveltuu hyvin myös työelämän ulkopuolella olevien tekniikan osaajien täydennyskoulutukseksi. Hankkeessa luotua koulutuskonseptia voivat hyödyntää hankkeen jälkeen mm. oppilaitosten täydennyskoulutuskeskukset, TE-toimistot ja muut ammatillista täydennyskoulutusta tuottavat yksiköt.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisina kohderyhminä ovat pitkän työkokemuksen omaavat koneensuunnittelun ammattilaiset ja tuotesuunnittelijat (kohderyhmä 1) sekä suomalaiseen työelämään integroitumassa olevat vastavalmistuneet kansainväliset insinöörit (kohderyhmä 2).

Kohderyhmällä 1 on pitkä työkokemus, mutta heidän osaamisvajeensa johtuu uusien digitaalisten suunnittelumenetelmien ja valmistustekniikoiden tuntemattomuus. Osaamisvaje vaikeuttaa heidän menestymistään tehtävässä, työurien pidentymistä sekä estää yritysten ja henkilöstön toimintatapojen kehittymistä.
Kohderyhmä 2 puolestaan tuntee nykyaikaiset teknologiat ja hallitsee suunnittelumenetelmien käytön, mutta heidän työllistymistään estää yritysten toimintatapojen tuntemattomuus ja kielitaidon puute.

Tavoitteena on saattaa uuden teknologiaosaamisen mahdollisuudet erityisesti pk-yritysten henkilöstön ja tulevien työntekijöiden hyödynnettäviksi. Hankkeessa keskitytään yritysten osaamislähtöiseen uudistumiseen ja yritysten työntekijöiden elinikäisen, elämänlaajuisen ja –syvyisen oppimisen tukemiseen. Hanke päivittää kohderyhmä 1:n ammatillista osaamista ja täten lisää sen resilienssiä työelämän muutoksissa. Hanke auttaa ammattikorkeakoulusta valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien (kohderyhmä 2) työllistymistä alueen pk-yrityksiin.

Hankkeen kohderyhmiin voidaan helposti ulottaa myös opetusalan henkilöstölle sekä luovien alojen yrittäjille, jotka voivat kehittää liiketoimintaansa uudella teknologiaosaamisella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat muut koulutusorganisaatiot, yritykset ja alan muut toimijat (yhdistykset ja tutkimuslaitokset)sekä opiskelijat oman erityisosaamisensa osalta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 229 174

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 217 867

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 305 565

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 290 489

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme

Seutukunnat: Helsingin, Forssan, Imatran, Riihimäen, Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Lahden

Kunnat: Tuusula, Hollola, Vantaa, Hämeenlinna, Järvenpää, Hausjärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Nurmijärvi, Lahti, Espoo, Hattula, Orimattila, Imatra, Helsinki, Humppila, Janakkala, Lappeenranta, Forssa, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Perinteisesti teknologiateollisuuden alat ovat miesvaltaisia, joten hankkeen avulla on mahdollista tavoittaa naispuolisia osaajia alalle. Hankkeella ei ole sukupuolinäkökulman näkökulmasta katsottuna erityistä toimintaympäristöä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kohderymiä on laajennettu siten, että se kattaisi laajemmin teknologian palveluksessa olevia henkilöitä. Myös toteutussisältöjä on monipuolistettu (kuten design) siten, että eri osaamiset ja mielenkiinon kohteet ovat kattavammin mukana. Sisällöt ovat suunniteltu siten, että se tukee sukupuolineutraalia näkökulmaa. Hankkeen ohjausryhmään pyritään saamaan edustajia tasapuolisesti molemmista sukupuolista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tavoitteena on sukupuolten tasa-arvoa tukeva hanke.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Digitaaliset suunnitteluympäristöt ovat aineettomia ja näin säästävät ympäristöä. Lisäksi uudet 3D-tulostusmenetelmät säästävät materiaaleja. Hankkeen tuloksena osaamisen kehittyessä tullaan huomaamaan, että esimeksiksi liiallisten prototyyppien valmistus ei ole tarpeen. Tavoitteena on lisäksi suosia valmistusteknologioita, joissa materiaalia lisätään vain sinne, joissa niitä tarvitaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 1
Hankkeen tavoitteena on hyödyntää moderneimpia digitaalisia teknologioita ja menetelmiä perinteisillä teollisuuden toimialoilla. Digitaaliset suunnitteluympäristöt ovat aineettomia ja näin säästävät ympäristöä. Lisäksi uudet 3D-tulostusmenetelmät säästävät materiaaleja ja pienentävät hiilijalanjälkeä. Verkostomainen toimintatapa vähentää oleellisesti esim. matkustamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Hankkeessa opiskellaan ainetta lisääviä teknologioita, jolloin luonnosta saatavia materiaaleja käytetään vähemmän. Hanke tukee kestävää kehitystä, sillä siinä otetaan huomioon materiaalien kierrätettävyys sekä yhteensopivuus käytännön toimintaympäristöön(tuotteiden personointi ja design).
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Digitaaliset suunnitteluympäristöt ovat aineettomia ja näin säästävät ympäristöä. Lisäksi uudet 3D-tulostusmenetelmät säästävät materiaaleja ja pienentävät hiilijalanjälkeä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Yleisesti digitaaliset suunnitteluympäristöt ovat aineettomia ja näin säästävät ympäristöä. Lisäksi uudet 3D-tulostusmenetelmät säästävät materiaaleja ja pienentävät hiilijalanjälkeä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa sisältönä on hyödyntää tekniikoita, joissa minimoidaan materiaalien käyttöä valmistuksen ja suunnittelun näkökulmasta. Nämä mahdollistavat siten jätteiden optimaalisen kierrätyksen uusiin tuotteissiin. Samaan osaan voidaan esmi 3D tulostamalla integroida useita eri piirteitä erillisten osien sijaan. Digitaalisilla menetelmillä säästetään prototyyppejä ja nopeutetaan tuotteen kehitysaikoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 0
Digitaalisuus tarkoittaa pienempää energiakulutusta ja tehokkaampia menetelmiä pienemmillä resursseilla. Digitaaliset suunnitteluympäristöt ovat aineettomia ja näin säästävät ympäristöä. Lisäksi uudet 3D-tulostusmenetelmät säästävät materiaaleja ja pienentävät hiilijalanjälkeä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Hanke tukee paikallista osaamista. Näin yrityksillä on mahdollisuus saada vahvistusta kilpailukykyyn ja eroittautua muista. Lisäksi uuden osaamisen myötä syntyy kiinnostusta uuden oppimiseen. Hankkeessa sisältönä on oman osaamisen tuotteistaminen. Tämä tarkoittaa mahdollisesti uutta yrittäjyyttä ja erikoistumista/erilaistumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 1
Hanke sisältää oleellisena osana digitaalisia menetelmiä ja työkaluja. Tavoitteena on luoda aineettomia palveluja sisältävää liiketoimintaa. Digitaalisuus mahdollistaa maailmanlaajuisen verkostoitumisen ja osaamisen /asiantuntijuuden jakamisen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Digitaalinen ympäristö tehostaa oleellisesti logistiikkaa sillä asiaoita ja tietoja siirtyy sähköisesti verkon yli.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 1
Hanke tukee hyvinvointia vahvistamalla osaamista ja työllistämistä. Oman erityisosaamisen esiintuominen ja tuotteistaminen lisää taloudellista ja sosiaalista tasapainoa muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi vahva osaaja, joka osaa hyödyntää hankkeessa syntyneitä verkostoja saa vertaistukea helpommin.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hankkeessa kohderyhminä ovat sekä miehet että naiset. Lisäksi kohderyhminä ovat mm. työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt. Tavoitteena on jakaa uutta osaamista kaikille, jolloin tasa-arvo edistyy. Iäkkäämpien tietotaito nykyaikaisiin menetelmiin ja työkaluihin edistää osaamisen tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeessa tavoitteena on myös verkostoitua eri osallistujien kesken, jolloin syntyy luonnollista vuorovaikutusta. Hanke sopii myös maahanmuuttajille.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeeella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuuriympäristöön mutta se vaikuttaa eri toimintaympäristöihin esimerkiksi verkostoitumisen ja jaetun asiantuntijuuden kautta.
Ympäristöosaaminen 1 0
Hanke tukee ympäristöosaamista ainetta lisäävien menetelmien (3D tulostus ja CAD) kautta. Ympäristöosaaminen kohdistuu lähinnä oikeiden materiaalien käyttöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa Teollisuuden huippuosaaja (Chief Expert in Engineering CCE) -hankkeessa (1.4.2019 -31.9.2021) rakennettiin monikäyttöinen koulutuskonsepti, jossa valmennetaan henkilöitä uusimpien digitaalisten suunnittelumenetelmien ja valmistustekniikoiden erityishaasteisiin ja mahdollisuuksiin kone- ja tuotesuunnittelussa. Hämeen ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun sekä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUT:n, yhteistyönä rakennettu koulutuskokonaisuus “Teollisuuden huippuosaaja - Modernit 3D-teknologiat hallintaan, 15 op” -koulutus pilotoitiin 17.4. - 6.11.2020. Koulutuspilottiin osallistui yhteensä 37 henkilöä, 29 eri yrityksestä. Hankkeen määrälliset tavoitteet, koulutettavien sekä osallistuvien yritysten osalta ylittyivät.

Hankkeen aikana toteutetussa koulutuksessa tähdättiin teollisuuden insinööritaitojen ajanmukaistamiseen ja kykyyn hyödyntää moderneja 3D-tekniikoita omassa työssä. 3D-tekniikoilla tarkoitetaan digitaalisessa (kone)suunnitteluympäristössä käytettäviä menetelmiä, kuten lisäävä valmistus (eli ns. 3D-tulostus), 3D-skannaus, 3D-lujuussimulointiohjelmistot sekä VR- ja AR-tekniikat. Koulutus sisälsi myös rakenteiden lujuusopillista tarkastelua, omavalintaisen tuotekehitysprojektin ja oman henkilökohtaisen asiantuntijuuden kehittämiseen liittyvät oppimistehtävät.

Koulutus koostui viidestä toisiaan täydentävästä moduulista: 1) Johdanto 3D-teknologoihin, 2) 3D-suunnittelun lähtökohdat ja design, 3) Uudet virtuaalityökalut, 4) 3D-kappaleen valmistaminen 5) Minä teollisuuden huippuosaajana. Hankkeessa sovellettiin erityyppisiä pedagogisia ratkaisuja kuten yhteisöllisyyttä, verkko-oppimista, lähioppimista, vertaisoppimista sekä mentorointia. Koulutus toteutettiin pääosin verkko-opintoina digitaalisella Learn-oppimisalustalla. Jokaiseen moduuliin kuului lisäksi yksi etä- tai lähiopetuspäivä, joka koostui esim. luennoista, asiantuntijapuheenvuoroista, yritysvierailusta sekä tuotekehitysprojektityön ohjauksesta.

Sisällöllisiä tuloksia selvitettiin koulutuksen puolessa välissä sekä lopussa tehdyllä opiskelijakyselyllä. Lisäksi koulutettavilta pyydettiin palautetta jokaisen toteutusmoduulin yhteydessä. Kaikkien palautteiden yhteiskeskiarvo oli 4,0, arviointiasteikolla 1-5 (1 heikko, 5 erinomainen). Vastauksista voitiin päätellä, että opiskelijat olivat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kurssikokonaisuuteen. Hankkeen toimintaa ja tuloksia arvioitiin lisäksi projektiryhmän katselmuksissa sekä ohjausryhmässä. Hankkeen toimenpiteillä lisättiin paikallisten, alueellisten tai kansallisten kasvu tai rakennemuutosalojen tarvitseman koulutuksen tarjontaa, laatua ja osuvuutta.

Hanke osoitti, että eri koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä ja asiantuntijuuksien yhdistämisellä on mahdollista rakentaa toimiva ja tavoitteisiin pääsevä koulutuskokonaisuus. Hankkeen tuloksena syntyi 3D-teknologioiden koulutuksen uusi Chief Expert in Engineering (CEE) toteutustapa, joka soveltuu erityisesti työssä olevien ja työelämän ulkopuolella olevien teknologia-alan ammattilaisten täydennyskoulutukseksi. Jatkokonsepteina tuotettiin erilaisia variaatioita mm. luomalla ammatillisten oppilaitosten henkilöstölle soveltuva koulutuskonsepti: “Opettaja modernien 3D-teknologioiden osaajana” ja laajempi 30 opintopisteen työvoimakoulutus työttömille ja työttömyysuhan alaisille tekniikan alan henkilöille. Hankkeessa luotuja koulutuskonsepteja voivat hyödyntää hankkeen jälkeen mm. oppilaitosten täydennyskoulutuskeskukset, TE-toimistot ja muut ammatillista täydennyskoulutusta tuottavat yksiköt.