|
|
|
Hankekoodi: S21684
Hankkeen nimi: Hyvinvoiva asukas - yhteisöllisen asumisen kehittäminen Etelä-Savossa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D
Puhelinnumero: 040 655 0555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Annastiina Vesterinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: annastiina.vesterinen(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 486 8279
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja asuinalueiden eriarvoisuuden lisääntymistä seuraavien osatavoitteiden avulla
1.Vahvistetaan yhteisöllisyyttä, yhteisöllistä toimintakulttuuria ja asukasviihtyvyyttä asumisyhteisöissä ja asuinalueilla.
2.Vahvistetaan asukasosallisuutta.
3.Kehitetään yhteisömanagerointia työotteena.
4.Kehitetään, pilotoidaan ja mallinnetaan asukkaiden tarpeista lähteviä asukasosallisuuden edistämisen sisältöjä, menetelmiä
ja toimintamalleja ja juurrutetaan ne osaksi alueellisia verkostoja ja eri organisaatioiden perustoimintoja.
5.Levitetään syntyneitä toimintamalleja alueellisesti.
Hankkeen kohderyhmät ovat asuinalueet asukkaineen, maahanmuuttajaperheet, itsenäisesti asuvat nuoret, asumiseensa erityistä tukea tarvitsevat, alueilla toimivat ja alueelle toimintapotentiaalia omaavat yhdistykset ja muut kansalaistoimintaryhmät jotka ovat valmiit ottamaan edellä esiteltyjen kansalaisryhmien osallisuuden osaksi toiminta-ajatustaan.
Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen työpakettiin:
Työpaketti 1: YHTEISÖLLINEN ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS ASUINALUEILLA
Työpaketissa kehitetään ja pilotoidaan asukaslähtöisiä kokeiluja, jotka kohdistuvat niin taloyhtiöiden kuin asuinalueiden yhteisöllisyyden vahvistamiseen asukkaita osallistavien kokeilujen avulla. Kokeilujen sisältö rakennetaan hankkeen alussa taloyhtiöissä ja asuinalueilla pidettävien työpajojen tuloksena, mutta ne voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin asioihin: asuminen ja sujuva arki; lähiluonto; yhteisötaide ja kulttuuri; hyvinvointi, liikunta ja yhteisölliset ruokailut, asukasaktiivitoiminta.
Työpaketti 2: YHTEISÖMANAGEROINTI TYÖOTTEENA
Työpaketissa tarjotaan asukkaiden löytämiseen, kohtaamiseen, ohjaamiseen ja innostamiseen liittyvää sisällöllistä ja menetelmällistä valmennusta asukastoimikuntien (esim. Mikalon asukastoimikunnat) ja asuinalueyhdistysten/kaupunginosaseurojen toimijoille sekä aktiiviasukas- tai kulttuuritulkkitoiminnasta kiinnostuneille asukkaille.
Samalla työpaketissa kehitetään ja kokeillaan laajempaa jalkautuvaa, nuorisotyön etsiviä, osallistavia, ja yhteisöllisiä menetelmiä asumisen ja asuinalueiden tukemiseen soveltavaa työmuotoa ja toimenkuvaa tarkoituksena kehittää siitä yhteisömanagerin työnkuva.
Työpaketti 3: TOIMINNAN MALLINTAMINEN, LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN
Työpaketissa kehitetään, pilotoidaan, juurrutetaan ja levitetään nuorten tarpeista käsin rakennettu yhteisöllisen asumisen edistämisen ja yhteisömanageroinnin toimintamallit oppaaksi, jossa kuvataan millaisilla toimintamalleilla hankkeen jälkeen voidaan sekä pilottiorganisaatioissa että alueellisella ja kansallisella tasolla yhteisöllistä asumista edistää.
Hankkeen tuloksena
Sosiaalinen vuorovaikutus, turvallisuus ja asukasosallisuus vahvistuvat ja asukkaiden hyvinvointi paranee.
- Sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien sitoutuminen yhteisön ja sitä kautta laajemminkin yhteiskunnan toimintaan voimistuu sekä työllistymisvalmiudet vahvistuvat.
- Yhteisöllinen toimintakulttuuri taloyhtiöissä ja asuinalueilla vahvistuu.
- Alueellinen osallisuustyö vahvistuu.
- Syntyy asuinaluekohtaisia yhteistyöverkostoja.
- Syntyy ideoita ja kokemuksia käyttäjälähtöisistä palveluista.
- Asumisyhteisöjen ja asuinympäristöjen viihtyvyys paranee, tietoisuus kestävästä elämäntavasta lisääntyy ja asuinalueiden elinvoimaisuus ja kiinnostavuus vahvistuvat.
- Asukasaktiivi-toimijaverkosto rakentuu.
- Kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välinen yhteistyö vahvistuu ja syntyy uusia vapaaehtoistyön toimintatapoja.
- Syntyy kuntalaisten asumista ja hyvinvointia tukevat yhteisöllisen asumisen ja yhteisömanageroinnin toimintamallit.
- Syntyy toimenpide-ehdotuksia alueiden kansalaislähtöiseen ja -ehtoiseen kehittämistoimintaan.
- Syntyy kehittämishankkeiden toteuttamisen toimintamalli, jossa organisaatioltaan ja suurusluokaltaaan erilaisten hankeorganisaatioiden voimavarat voidaan yhdistää molempia - ja kehittämistyötä - palvelevalla tavalla.
Pitkän aikavälin vaikutuksena:
- Asuinalueiden segregaatio vähenee
- Syrjäytyminen estyy
Jatkohanke:
Jatkohankkeessa jatketaan hankkeen suunniteltuja toimenpiteitä, mutta kehitään myös uudenlaisia toimintamalleja asuinalueille. Nuorten tavoittamista ja kontaktointia, sekä nuorille aikuisille suunnattua jalkautuvaa työapajatoimintaa kehitetään ja kokeillaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Korona aikaan aloitettua naapuriavun kehittämistä jatketaan ja tehdään korona-ajan jälkeistä eheyttävää toimintaa asuinalueilla. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa käynnistetään kansainvälinen vapaaehtoistoiminta ja liitetään se osaksi asuinalueiden sosiaalisia projekteja. Yhteisömanageroinnin työmuotoa testataan eri konteksteissa ja jatkokehitetään yhdessä kumppaneiden kanssa.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat asuinalueilla pilotteihin ja asukasaktiivivalmennukseen osallistuvat asukkaat (erityisesti maahanmuuttajaperheet, itsenäisesti asuvat nuoret, sosiaalisesti heikossa asemassa olevat henkilöt, joilla toimintakyky on alentunut vamman, sairauden, pitkittyneen työttömyyden tai sosiaalisten ongelmien takia).
JATKOHANKE:
Uutena kohderyhmänä ovat kansainväliset nuoret vapaaehtoistoimijat, joita hankkeen aikana muutamia mukana hankkeen toiminnassa.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat myös isännöintitoimistot, liikunta- ja nuorisopalvelut, sosiaali- ja terveystoimi, kirjastopalvelut sekä maahanmuuttajatyötä tekevät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 301 873
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 295 808
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 375 960
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 368 136
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Hirvensalmi, Mikkeli
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 4 |
| Luonnovarojen kestävä käyttö otetaan huomioon mm. hankemateriaalin toteutuksessa, toimintojen järjestämisessä liikenneyhteyksien osalta luonnonvaroja järkevästi käyttäen.Hankkeen toiminta vähentää ruoan joutumista jätteeksi ja lisää ruoan raaka-aineiden monikäyttöä. Osana yhteisöllistä toimintaa valmennetaan osallistujia tietoisuuden lisäämiseen kestävästä kehityksestä kuten esim. kierrätyksestä. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti hankekumppaneiden ja toteuttajien yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskein vähentäminen (tai lähinnä ilmastonmuutokseen kielteisesti vaikuttavien toimien minimointi) otetaan huomioon mm. hankemateriaalin toteutuksessa, toimintojen järjestämisessä liikenneyhteyksien osalta luonnonvaroja järkevästi käyttäen. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti hankekumppaneiden ja toteuttajien yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 3 |
| Hankkeessa toteutetaan kiertotalouden / jakamistalouden kokeiluja, joilla pyritään vähentämään turhaa jätteen määrää ja kertakäyttökulttuuria. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen puitteissa kehitetään kohderyhmien elämäntilannetta parantavia aineettomia palveluja. Hankkeen omassa toiminnassa hyödynnetään aineettomien palvelujen tarjoamia mahdollisuuksia mm. nettitiedottamisen ja -yhteisöllisyyden muodossa. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti hankekumppaneiden ja toteuttajien yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää laajojen väestöryhmien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä asumisyhteisöissä ja asuinalueilla. Yhteisöllisyydellä on todettu olevan keskeinen merkitys hyvinvoinnin rakentumisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien osallisuuden vahvistamiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 5 |
| Hankkeen toimintamalli on sukupuolineutraali ja tavoitteena on auttaa tasapuolisesti molempiin sukupuoliin kuuluvia kohderyhmäläisiä. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla tätä toimintatavoitetta erityisesti hankekumppaneiden ja toteuttajien yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hankkeen keskeisin tavoite on yhteiskunnallisen, sosiaalis-taloudellisen, osallistumistaidollisen ja kulttuurisen aktiivisuuden ja yhdenvertaisuuden kehittäminen sekä kohderyhmänä olevissa hankealueen asukkaissa että hankkeen yhteistyökumppaneina ja osatoteuttajina toimivissa organisaatioissa. Hankkeen perusidea ja tavoite on kohderyhmiin kuuluvien alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla tätä toimintatavoitetta erityisesti hankekumppaneiden ja toteuttajien yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Hankkeen yhtenä toimenpiteenä on jakamistalouteen perustuvien mallien kehittäminen asuinalueilla. Siten hanke edistää ympäristöosaamista edistämällä vajaakäytössä olevien resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja siirtymää omistajuudesta käyttöoikeuksiin. | ||
Hyvinvoiva asukas -hankkeen käynnistämisen taustalla oli huoli huono-osaisuuden ja yksinäisyyden lisääntymisestä Etelä-Savossa. Tilanne voi johtaa pitkällä aikavälillä eriarvoistumiseen ja segregaatioon yksilö- ja aluetasoilla.
Hankkeessa vahvistettiin yhteisöllisyyttä, yhteisöllistä toimintakulttuuria ja asukasviihtyvyyttä asumisyhteisöissä ja asuinalueilla sekä lisättiin asukasosallisuutta. Lisäksi hankkeessa kehitettiin, pilotoitiin ja mallinnettiin asukkaiden tarpeista lähteviä asukasosallisuuden edistämisen sisältöjä, menetelmiä ja toimintamalleja ja juurrutettiin ne osaksi alueellisia verkostoja ja eri organisaatioiden perustoimintoja sekä levitettiin syntyneitä toimintamalleja alueellisesti. Edellä mainituilla toimilla voidaan ehkäistä eriarvoistumista ja segregaatiota. Hankkeen päätoteuttajana koko hankkeen ajan toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana toimi ViaDia Mikkeli hankkeen alusta vuoden 2020 loppuun saakka. Hankkeen kohdealueena oli koko Etelä-Savo, tarkemmin määriteltynä Hirvensalmi ja Mikkelin tietyt kaupunginosat.
Hankkeen aikana tuettiin uusien kaupunginosaseurojen perustamista, tuettiin kohdealueilla jo toiminnassa olevia asukasosallisuutta lisääviä toimijoita sekä käynnistettiin uudenlaista toimintaa. Lisäksi hankkeessa tavoitettiin runsaasti niin sanotun neljännen sektorin ryhmiä, joiden kautta tavoitettiin asukasyhdistysten ja muiden tiukemmin organisoitujen tahojen ulkopuolisia osallistujia. Hankkeen toiminnot, pilotit ja toimintamallit ideoitiin ja suunniteltiin asukkaiden toiveiden mukaisesti. Lisäksi hankkeessa testattiin jalkautuvan työpajatoiminnan toimintamallia. Hankkeen toimintaan mukaan lähteneille asukasaktiiveille järjestettiin hankkeessa kehitettyä asukasaktiivivalmennusta.
Erilaisia yhteisöllistä toimintakulttuuria, osallisuutta ja asukasviihtyvyyttä lisääviä toimenpiteitä olivat mm. osallistujien itse koordinoimat erilaiset harrasteryhmät, kohdealueelle viihtyvyyttä lisäävät projektit, kuten palstaviljelmät ja yhteisöllisesti toteutetut istutukset, erilaiset yhteisöllisyyttä lisäävät asuinalueiden tapahtumat, asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitetut hankinnat, kestävää kehitystä tukevat ohjaukset ja neuvonnat yhdessä yhteistyökumppanien kanssa, yhteistyökumppanien kanssa toteutetut yhteistalkoot ja asuinalueiden kehittämistapahtumat. Lisäksi hankkeessa tuettiin uuden kylätalon käynnistymistä Anttolaan. Hankkeessa toteutettiin yhteensä 75 eri mittaista toimenpidettä kohdealueilla, ja asukasaktiiveille annettiin valmennusta yhteensä 75 tapaamiskerralla.
Hankkeessa myös kehitettiin ja testattiin yhteisömanageroinnin työmuotoa. Hankkeen aikana tehtyjen pilotointien, havaintojen ja hankkeen toimintaan osallistuneiden palautteiden ja keskustelujen pohjalta syntyi Asuinalueiden yhteisöllisyyttä rakentamassa - Yhteisömanagerin opas, johon on koottu tärkeimmät yhteisömanagerin työmuodon menetelmät ja määritelmät. Opas julkaistiin sekä verkko- ja äänikirjaversiona marraskuussa 2021.
Hankkeessa on tehty aktiivisesti yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa ja hankkeessa tehtyjä kokeiluja sekä tuloksia hyödynnetään Mikkelin kaupungin työn alla olevan osallisuusstrategian suunnitelmissa. Hankkeen aikana on syntynyt useita ideoita ja kokemuksia käyttäjälähtöisistä palveluista ja toiminnoista. Monet asukkaiden kanssa ideoidut ja toteutetut toiminnot sekä asukasaktiiviverkostot jatkavat toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen. Asuinalueilla tehdyissä toiminnoissa on ollut mukana runsaasti eri alueen toimijoita ja tapahtumien ja toimintojen ympärille on syntynyt verkostoja, jotka jatkavat työtä asuinalueiden osallisuustyön ja yhteisöllisyyden kehittämisen parissa.