|
|
|
Hankekoodi: S21690
Hankkeen nimi: Potentiaali - Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittämishanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Puhelinnumero: 02 333 9530
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: Turun Yliopisto
WWW-osoite: http://www.utu.fi/ffrc
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Miettinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.miettinen(at)utu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503678392
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
Potentiaali-hankkeessa kehitetään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen ohjauksen toimintamallia ja työvälineitä opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Hankkeen kohderyhmänä on sekä ohjauspalveluita tarjoavien tahojen henkilökunta että yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajat ja ohjaajat. Yläkoulujen opinto-ohjaajien kautta hanke tavoittaa myös oppilaiden vanhempia, joiden asenteilla on merkittävä vaikutus nuorten koulutusvalintoihin. Hankkeessa pyritään siis lisäämään opetus- ja ohjaustyötä tekevien aikuisten tietoa ja osaamista liittyen sukupuolen ja muiden erojen merkityksestä ohjauksessa ja vaikuttamaan sitä kautta segregaatioon.
Edellisellä ohjelmakaudella tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä ja segregaatiota purkavia menetelmiä tuotettiin mm. VALTAVA-kehittämisohjelman eri hankkeissa. Tietoa segregaatiosta ja hyviä käytänteitä sen purkamiseksi on siis jo olemassa, mutta jostain syystä niillä ei ole ollut vaikutusta asenteisiin ja valintoihin. Potentiaali-hankkeen taustalla on Purkutalkoot-hankkeessa tehty tutkimustyö nuorten ammattikäsityksistä ja koulutusvalintoihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteuttajaorganisaatioissa pitkään tehty moniammatillinen ohjauksen kehittämistyö.
Purkutalkoot-hankkeen selvitysten (Valtioneuvosto/Policy Brief 18/2018) pohjalta yksi keskeisistä segregaation purkamisen keinoista on tiedon ja tuen antamisen nuorille. Tämä tarkoittaa muun muassa eri aloihin liittyvien mielikuvien ja ennakko-oletusten käsittelyä ja purkamista sekä vaihtoehtoisten näkökulmien avaamista. Tässä työssä avainasemassa ovat ohjaajat ja opettajat, joiden kanssa opiskelija tai asiakas pohtii opintojaan ja uraansa eri koulutusasteilla sekä erilaisissa palvelupisteissä kuten Ohjaamoissa.
Sukupuolittuneet koulutusvalinnat johtavat sukupuolittuneisiin työmarkkinoihin, eikä tätä ole mahdollista purkaa jollei yritetä vaikuttaa ratkaisevasti nuorten tekemiin koulutusvalintoihin ja niihin ohjaamiseen. Olennaista on, millaisia mielikuvia tietyistä aloista ja sen työntekijöistä nuorilla on ja vahvistetaanko vai puretaanko näitä mielikuvia ohjauksessa. Tärkeää on myös se, millä tavoin tuetaan ja kannustetaan sukupuolelleen epätyypillisen ammatinvalinnan tekeviä opiskelijoita ja millä tavoin segregaatiota vahvistavaan tai sitä purkavaan toimintakulttuuriin suhtaudutaan. Hankkeessa edistetään myös opiskelijoiden ja asiakkaiden osaamisidentiteetin kehittymistä, osaamisen kuvaamista ja uskallusta nähdä ja kokeilla erilaisia urapolkuja. Segregaatiota purkavan toimintakulttuurin edistämisellä voidaan vaikuttaa myös ns. kohtaanto-ongelmaan.
Hankkeen kohderyhmä on:
1. Yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö
2. Nuorten ohjauspalveluja tarjoavien tahojen, kuten järjestöt, työpajat, TE-toimistot ja Ohjaamot, henkilöstö.
3. Välillisesti kaikki yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevat sekä muita ohjauspalveluja käyttävät
4. Välillisesti kaikki ohjaajat, opettajat ja näihin tehtäviin opiskelevat
Tässä hankkeessa:
1) Selvitämme mitä segregaatiota ylläpitäviä sukupuoleen tai muihin eroihin liittyviä ennakko-oletuksia ja käytäntöjä opetus- ja ohjaushenkilöstöllä ja opiskelijoilla mahdollisesti on.
2) Selvitämme hyödynnetäänkö oppilaitoksissa ja ohjauspalveluissa jo kehitettyjä hyviä käytänteitä segregaation purkamiseksi ja jos ei, niin miksi?
3) Kehitämme opetus- ja ohjaushenkilöstölle työskentelymenetelmiä ja välineitä, joiden avulla segregaatiota ylläpitäviä ajatusmalleja ja toimintatapoja on mahdollista käsitellä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti ja ohjata nuorta tekemään omannäköisiä valintoja jatkopolkunsa suhteen.
4) Toteutamme koulutuksia tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta sekä sukupuolitietoisesta ohjauksesta sekä segregaation purkamisesta.
Hankkeen selvitys- ja kehitystyö nivoutuvat yhteen ja niissä käytetään toiminnallisia menetelmiä. Kehitystyötä tehdään ammattikorkeakoulujen, toisen asteen, yläkoulujen ja ohjauspalveluita tarjoavien tahojen yhteistyönä ja yhdessä ohjauspalveluita käyttävien kanssa (nuoret, opiskelijat). Hankkeen yhteistyökumppanit, joiden kanssa kehitystyötä tehdään ja menetelmiä testataan ovat:
- Vantaan Ohjaamo sekä
- Muut Ohjaamot ohjaamoiden kehittämishankkeiden kautta
- Raahen koulutuskuntayhtymä Brahe
- Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu
- Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
- Monimuotoiset perheet -verkosto
- Turun Tyttöjen talo
- Yläkoulut (alueellisesti osatoteuttajien paikkakunnilta)
- Varsinais-Suomen ELY-keskus / Välityömarkkinoiden vaikuttavuuden kehittäminen Varsinais-Suomessa – FEMMA
Hankkeessa kartoitetaan samanaikaisesti ongelmakohtia ja kehitetään ja testataan kyseisiin kohtiin sopivia menetelmiä ja työkaluja. Menetelmien kehitystyössä hyödynnetään digitaalisia alustoja sekä palvelumuotoilua ja erityisasiantuntijoita. Hankkeen toteuttajat ovat olleet mukana useissa tämän hankkeen tavoitteita tukevissa hankkeissa, joiden tuloksia voidaan hyödyntää Potentiaali-hankkeen kehittämistyön pohjana. Erityisesti uraohjauksen hankkeissa syntyneiden tulosten hyödynnettävyys on Potentiaali-hankkeen kannalta hyvä. Hankkeessa panostetaan erityisesti helposti lähestyttävän ja havainnollisen koulutusmateriaalin tuottamiseen, jonka tarkoituksena on muuttaa tieto konkreettiseksi ymmärrykseksi ja toiminnaksi segregaation purkamiseksi. Hankkeen kehitystyön tulokset ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä eri koulutusasteilla ja ohjauspalveluissa.
Hankkeen tuloksena syntyy:
1) Selvitys siitä, miten sukupuolen ja muiden yksilöiden välisten erojen merkitys tiedostetaan ja huomioidaan opetuksessa ja ohjauksessa.
2) Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen ohjauksen toimintamalli sukupuoleen ja muihin eroihin liittyvien ennakko-oletusten tunnistamiseen ja käsittelyyn ohjauksessa
3) Toiminnallisia ja pelillistämistä hyödyntäviä materiaaleja sukupuolittuneiden valintojen käsittelyyn ja purkamiseen ohjauksessa.
Hankkeen kohderyhmää ovat:
- Yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö.
- Nuorten ohjauspalveluja tarjoavien tahojen - kuten järjestöt, työpajat, TE-toimistot ja Ohjaamot - henkilöstö.
Kaikki yläkoulujen oppilaat ja toisen asteen opiskelijat sekä heidän huoltajansa, ja muita nuorten ohjauspalveluja käyttävät samoin kuin ohjaaja- ja opettajaopiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 714 363
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 447 466
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 856 239
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 547 780
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 320
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 3 |
| Hankkeen toteuttajat pyrkivät toiminnassaan vähäiseen kuormitukseen mm. matkustuksen, kokousjärjestelyjen ja kohderyhmätoiminnan osalta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 0 |
| Ilmastokuormitus huomioidaan mm. matkustusvalinnoissa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| - | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| - | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| - | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hanketoimijat noudattavat omien organisaatioidensa kestävyysperiaatteita. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanketoimijat noudattavat omien organisaatioidensa kestävyysperiaatteita. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään alueellisia palveluita kohderyhmätoiminnassa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 7 |
| Hankkeessa tuotettavat toimintamallit ja menetelmät ovat pääosin aineettomia palveluja | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hanke on valtakunnallinen, joten liikkumisvalinnoilla on merkitystä ja niihin kiinnitetään huomiota. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen ohjaus parantaa yksilöiden osallistumismahdollisuuksia sekä omaan elämään vaikuttamista ja siten edistää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 7 |
| Hankkeessa kehitetyt menetelmät ja ohjaajien asiantuntemuksen kehittäminen edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 7 |
| Hankkeessa segregaatiota tarkastellaan myös muusta kuin sukupuolinäkökulmasta. Erilaisten ennakko-oletusten ja stereotypioiden purkaminen parantaa ihmisten mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa yhdenvertaisesti. Hankkeeseen on tarkoitus myös palkata työkokeilijoita ja harjoittelijoita ja parantaa siten yksilöiden yhteiskunnallista asemaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
-