Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21692

Hankkeen nimi: Kasvupalveluista elinvoimaa Etelä-Savoon

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14

Puhelinnumero: 029 502 4000

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Anitta Toijonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ennakointiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.toijonen(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 012 179

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TARVE
Julkiset palvelut ovat muutosvaiheessa ja erilaiset toimintamallit ja kumppanuudet korostuvat tulevaisuudessa. Palvelut vaativat sekä järjestäjiltä että palveluntuottajilta uudenlaista osaamista, yhteistyön kehittämistä, toimivien verkostojen luomista sekä uusien toimintamallien ja palvelujen kokeilemista ja pilotointia.

Vaikuttavien ja maakunnan alueella toteuttavien tasa-arvoisten työvoima- ja yrityspalvelujen rakentamiseksi sekä yhteisen palvelumallin, roolien ja yhteisymmärryksen löytämiseksi tarvitaan Etelä-Savossa palvelujen parissa toimivien lukuisien tahojen tiiviimpää vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Säännöllinen ja järjestelmällinen tiedonkeruu työmarkkinoiden tilanteesta keskipitkällä aikavälillä toimii julkishallinnon johtamisen ja hankintojen tukena. Työvoiman saannin turvaamiseen ja sitä kautta yritysten kasvun tukemiseen tarvitaan uusia keinoja rekrytointivaikeuksien poistamiseen. Tämä edellyttää lisääntyvää yhteistyötä yritysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

TAVOITE
Hanke tukee työvoima- ja yrityspalvelujen uudistusta, toimeenpanoa ja siihen liittyvän osaamisen kehittymistä Etelä-Savon keskeisille toimijoille. Tavoitteena on parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja rakentaa niiden järjestämisen ja tuottamisen malli huomioiden esim. kuntien elinkeinopalvelut ja muiden kehittäjäorganisaatioiden palvelut. Työn pohjaksi kuvataan maakunnan työmarkkinoiden kohtaannon nykytilaa ja trendejä keskipitkällä (2-5 v) aikavälillä.

Hankkeen toiminnalla haetaan selkeyttä Etelä-Savossa työvoima- ja yrityspalvelujen parissa toimivien tahojen yhteistyöhön. Hankkeella tuetaan yhdessä valmisteltavan työvoima- ja yrityspalvelustrategian rakentamista ja toimeenpanoa. Eri organisaatioiden johdon sitoutuminen yhteistyöhön on keskeisintä palvelujen kehittämisessä. Ketterästi toimivassa toimijaverkostossa jaetaan tietoa ja asiantuntemusta, kehitetään verkoston osaamista sekä olemassa olevia resursseja käytetään vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti asiakasnäkökulmaa korostaen. Tavoitteena on kehitellä yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa keinoja, joilla edistetään työn ja tekijöiden kohtaantoa.

TOIMENPITEET

Hankkeessa laaditaan suunnitelma eri tasoisten keskustelufoorumien käyttöönottoon hyödyntäen jo olemassa olevia yhteistyöryhmiä. Luodaan yrityspalvelutoimijoiden maakunnalliselle verkostolle mahdollisuuksia yhteiseen työstöön sekä tuodaan vuorovaikutteisesti niiden tuloksia strategisen tason keskustelupöytiin. Verkostofoorumeita työstetään kumppanuusverkostossa työpajoissa ja muilla osallistavilla menetelmillä. Kumppaneita ovat mm. kuntien elinkeinotoimijat, maakuntaliitto, yrittäjäjärjestöt, kauppakamari, Proagria, TE-toimisto. Käydään aktiivista vuoropuhelua asiakkaiden kanssa.

Hankkeessa kehitetään asiakaslähtöisiä palveluja. Hanke hankkii, kokoaa ja analysoi tietoa asiakkaiden tarpeista kehittämisen ja päätöksenteon tueksi hyödyntäen tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Hankkeessa selvitetään toimivia ja käytössä olevia tiedonkeruumenetelmiä tiedolla johtamisen tueksi.Hankkeessa luodaan nykykuva Etelä-Savon työmarkkinoista ja visioidaan kerätyn tiedon perusteella työmarkkinoiden kohtaantoa keskipitkälle (2-5 vuotta) aikavälille. Selvitykset tehdään huomioiden maakunnassa aiemmin tehdyt selvitykset ja yhteistyössä muiden keskeisten tahojen kanssa.

Hankkeessa kehitetään asiakaspalveluverkoston osaamista. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään olemassa olevaa paikallista ja valtakunnallista koulutustarjontaa. Benchmarkataan muiden ELY-alueiden kokemuksia. Järjestetään yrityspalvelutoimijoille mahdollisuuksia ja tilaisuuksia tiedonvaihtoon ja yhteistyön kehittämiseen.

Hankkeessa haetaan uusia, paikallisista tarpeista lähteviä yhteistyömalleja rekrytointivaikeuksien vähentämiseksi. Tavoitteena on rekrytointiprosessin osapuolten intressien aiempaa parempi yhteensovittaminen sekä uusien ratkaisumallien hakeminen ja pilotointi. Hankkeessa pilotoidaan ja mallinnetaan intensiivisempää, proaktiivista yrityskontaktointia ja asiakkuuksien hoitoa.

Palvelujen tunnettuutta, vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä parannetaan vaikuttavuusviestinnän avulla. Viestintää tehostetaan mm. viestinnän strategisella suunnittelulla sekä vahvistamalla viestijöiden ja substanssiosaajien yhteistyötä esimerkiksi yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun keinoilla hyödyntämällä nykyaikaisia viestinnän välineitä. Hankkeessa kokeillaan erilaisia mediaviestinnän keinoja pitkäjänteisen kehittämisen periaattella.


TULOKSET
• Kehittyvät palvelut vastaavat paremmin henkilöasiakkaiden ja työnantajien tarpeita.
• Hyvinvointi lisääntyy ja Etelä-Savon houkuttelevuus uusien asukkaiden saamiseksi paranee.
• Osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto paranee, valmistuvat opiskelijat saavat työtä ja jäävät Etelä-Savoon
• Elinkeinoelämä kehittyy ja Etelä-Savon kilpailukyky paranee.
• Palvelujen toteuttaminen yhdessä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa parantaa vaikuttavuutta ja poistaa päällekkäistä tekemistä.
• Eri toimijoiden roolit selkeytyvät.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Strategisen yhteistyön kehittämisessä kohderyhmänä ja yhteiskehittäjänä on yrityspalvelujen toimijaverkosto, mm. kuntien elinkeinotoimijat, ELY, TE-toimisto ja muut kehittäjäorganisaatiot.

Mätsäyksen kohderyhmänä ovat rekrytointi- ja muita äkillisiä ongelmia kohtaavat yritykset sekä työtä hakevat henkilöasiakkaat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaikki työvoima- ja yrityspalveluasiakkaat tulevat välillisesti kohteeksi uuden palvelustrategian mukaisessa toiminnassa. Työntekijöiden ja työvoiman tarpeessa olevien yritysten kohtaannon parantamiseen tähtäävät toimintamallit tulevat muidenkin yritysten ja työnhakijoiden hyväksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 498 700

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 314 404

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 498 700

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 314 404

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Sulkava, Kangasniemi, Pieksämäki, Pertunmaa, Mäntyharju, Enonkoski, Rantasalmi, Hirvensalmi, Puumala, Mikkeli, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Jääkärinkatu 14

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 45

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen Etelä-Savossa edellyttää miesten aseman parantamista, koska miehiä on työttömänä enemmän ja miesten työllisyys on sekä kausi- että suhdanneherkempää kuin naisten. Paikallisesti työvoimaresurssien supistuessa on toisaalta tavoiteltava eri ammateissa sukupuolisegregaation vähentämistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työllisyysasioissa sukupuolinäkökulma otetaan aina huomioon. Kun työntekijöitä toivotaan muuttavan myös muualta, on molemmille puolisoille järjestyttävä työtä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa tavoitellaan ennen muuta alueellista tasa-arvoa yritysten toiminnalle ja työnhakija-asiakkaiden työnsaannille. Sukupuolisegregaation vähentäminen eri ammateissa on myös tavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Paikallisten työmarkkinoiden tukemisella vähennetään työmatkaliikkumista maakunnassa, jossa julkisen liikenteen puutteet edellyttävät oman auton käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Paikallisten työmarkkinoiden tukemisella vähennetään työmatkaliikkumista maakunnassa, jossa julkisen liikenteen puutteet edellyttävät oman auton käyttöä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Tavoitteena on auttaa yritysten työvoiman saantia myös uusin keinoin, erityisesti paikallisia kumppanuuksia hyödyntäen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Sähköisiä palveluja kehittämällä pienennetään sekä hallinnon että asiakkaiden kuluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 6
Työllisyyttä edistämällä kohennetaan myös väestön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 7
Tarjotaan tukea työnhakijoille, jotka eivät pelkästään omin avuin työllisty. Samoin tavoitteena on aluenäkökulmasta edistää myös maaseutukuntien elinvoimaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Tuetaan ihmisten työllistymistä omilla kotiseuduillaan silloin, kun työtä on tarjolla ja pienellä tuella voidaan edistää työn ja tekijän kohtaamista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-