Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21696

Hankkeen nimi: Metsäalan osaajat 2020 - Me2020

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.5.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lasse Pulkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lasse.pulkkinen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 571 5861

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Metsäteollisuuden investoinnit ovat lisänneet puun kysyntää Etelä-Savossa. Kasvavien hakkuiden ja kuljetusten myötä puuhuoltoalaa pitkään vaivanneet kannattavuusongelmat eivät kuitenkaan ole vähentyneet. Samanaikaisesti alan muuttuva toimintaympäristö vaatii yrittäjiltä ja henkilöstöltä yhä monipuolisempaa osaamista yrityskoon kasvun, kustannusten nousun, kilpailun kiristymisen ja uuden teknologian esiinmarssin kautta. Lisäksi ikärakenteen muutos ja vaikeudet uusien työntekijöiden saatavuudessa lisäävät alan ongelmia. Pääomavaltaisen puuhuoltoalan kasvavat haasteet edellyttävät sekä työprosessien että henkilöstötuottavuuden parantamista.
Hankkeen tavoitteena on edistää puunkorjuu-, metsäkuljetus- ja puutavarankuljetusyritysten tuottavuutta, tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia hyödyntäen lean-ajattelun periaatteita ja uusia yrittäjävetoisia toimintatapoja. Hankkeessa pilotoidaan puunkorjuun ja -kuormauksen tuottavuusseurantaa työmailla sekä koko puuhuoltoketjun organisointia kannattavuuden parantamiseksi yhteiskehittämisen menetelmin alan yritysten kanssa. Sekä piloteissa että lean-johtamisen kehittämistilaisuuksissa kiinnitetään erityistä huomiota työn ympäristövaikutusten minimointiin, työn laatuun sekä uusien digitaalisten järjestelmien hyödyntämiseen. Henkilöstötuottavuuden ja työntekijöiden saatavuuden parantamiseksi hankkeessa järjestetään työhyvinvointiin liittyviä mittauksia sekä yksilö- ja ryhmävalmennusta tavoitteena edistää niin työmotivaatiota kuin yrittäjien ja työntekijöiden valmiuksia sopeutua työn haasteisiin ikärakenteen muuttuessa. Hankkeen tuloksena alueen puuhuoltoalan yritykset ja niissä työskentelevät ammattiryhmät saavat uutta osaamista, joka lisää työn tuottavuutta ja työhyvinvointia sekä niiden jatkuvaa seurantaa. Parantuneen osaamisen, työmotivaation ja työkyvyn myöstä eteläsavolaisten alan yritysten kilpailukyky vahvistuu ja laatutaso nousee.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon Koulutus Oy:n ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymän yhteishanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Metsäkoneyritysten (aines- ja energiapuunkorjuu) ja puunkuljetusyritysten yrittäjät, toimihenkilöt, työntekijät, alihankkijat.
Pilotointeihin osallistuvia case-yrityksiä on rekrytoitu Etelä-Savon alueella käyttäen hyväksi yrityksille suunnattua hankekuvausta. Hankkeeseen mukaan lähtevät yritykset allekirjoittavat sitoumuslomakkeen hankkeeseen osallistumisesta. Sitoumuslomakkeella yritys myöntää luvan käytössään olevien koneiden ja laitteiden tuottaman datan hyödyntämiseen hanketoimenpiteissä. Kukin case-yritys saa oikeuden hankkeen yleisiin ja omaa yritystään koskeviin tuloksiin ja materiaaleihin.

Hankehakemusvaiheessa siihen on sitoutunut osallistumaan 8 kpl puunkorjuuyrityksiä/alihankkijoita ja 1 kpl puunkuljetusyrityksiä (allekirjoitetut sitoumuslomakkeet liitteenä). Lisäksi kahdelta puuhuoltoalan yritykseltä on saatu suullinen lupaus hankkeeseen osallistumisesta. Yritysten hankilöstömäärät vaihtelevat 3-20 ja toiminta-alueet kattavat koko Etelä-Savon. Neuvotteluja hankkeeseen osallistumisesta on edelleen käynnissä.

Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan:
Puuhuoltoalan pilotointeihin osallistuvien case-yritysten arvioitu lukumäärä on 20 kpl ja osallistuvan henkilöstön määräksi arvioidaan 60 henkeä. Lisäksi yhteensä 150 pilottiyritysten henkilöstön jäsentä arvioidaan osallistuvan työhyvinvoinnin ryhmävalmennuksiin ja työhyvinvointitapahtumiin. Puuhuoltoyrityksen lean-johtamista käsittelevistä kehittämistilaisuuksista tiedotetaan laajasti myös muille kuin piloteissa mukana oleville alan yrityksille sekä esim. metsänhoitoyhdistyksille osallistujatavoitteena 30 yritystä, 40 henkilöä. Hankkeessa järjestettävään seminaariin odotetaan 50-60 osallistujaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Puuhuoltoalan yrittäjyydestä ja kehityksestä kiinnostuneet ja sitä edistävät yksityiset ja julkiset organisaatiot, tutkimus- ja oppilaitokset sekä järjestöt ja yhdistykset.
Metsäalan arvoketjut hyötyvät laajasti projektin toimenpiteistä ja tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 401 636

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 397 678

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 494 046

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 489 241

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Puumala, Kangasniemi, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Joroinen, Heinävesi, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Vaikka naiset ovat jo tavallinen näky metsäalalla, puunkorjuu- ja kuljetusala ovat edelleen miesten aloja. Koneyrittäjien liiton arvion mukaan puunkorjuun parissa työskentelevistä vain 1 % on naisia. Tilanne on samanlainen puunkuljetusalalla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Vaikka puunkorjuu- ja puunkuljetusala ovat suorittavan työn osalta miesvaltaisia, hankkeen toimenpiteissä ovat mukana myös toimistotyöntekijät, joiden keskuudessa on naisia. Kaikissa toimenpiteissä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo ja hankkeen toiminnassa tavoitteena on kehittää alan vetovoimaa sekä naisten että miesten keskuudessa. Hankkeen valmisteleva ryhmä ja ohjausryhmä koostuvat tasapuolisesti molemmista sukupuolista. Hanke edistää myös yleisesti metsän ympäristö- ja luontoarvojen huomioon ottamista, mikä vaikuttaa tasavertaisesti kaikkiin. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa, mutta hankkeessa ratkaistavalla ongelmalla ja hankkeen toimintaympäristöllä ei ole suoraa vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon ja sen toteutumiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, hanke pyrkii kaikissa toimenpiteissään ottamaan tasa-arvonäkökulman huomioon. Hankkeen toiminnassa kuten tuottavuus- ja työhyvinvointimittauksissa ja -valmennuksissa, työprosessien sparrauksessa ja prosessien seurannan jalkauttamisessa sekä hankkeen johtamisessa otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Hanketta toteuttava henkilökunta koostuu sekä naisista että miehistä, jotka toimivat sekä kehittäjinä että ohjaajina yrityksissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Hanketoimenpiteissä kiinnitetään huomiota vastuulliseen, kestävyys- ja luontoarvoja kunnioittavaan puunkorjuu- ja kuljetustoimintaan mm. vesien suojelun ja luontokohteiden osalta. Hankkeessa kehitetään korjuujäljen omavalvontaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Hankkeessa kehitetään puuhuollon resurssitehokkuutta ml. energiatehokkuus kuljetussuunnittelulla, ajoneuvoteknologialla, kalustovalinnoilla ja ajotavalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 7
Kasvavat hakkuut ja puuhuollon tuottavuuden haasteet edellyttävät ottamaan entistä huolellisemmin huomioon luonnon monimuotoisuuden säilymisen metsätalouden toimenpiteissä. Hankkeessa korostetaan erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämistä sekä metsänhoitosuositusten ja metsäsertifiointikriteerien mukaista toimintaa luontoarvojen huomioonottamisessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 7
Hanketoimenpiteiden yhteydessä suositaan vesistöystävällisiä menetelmiä tavoitteena vähentää metsien hakkuutoimenpiteiden vesistökuormitusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura-ohjelmakohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hanketoimenpiteissä otetaan huomioon metsään jätettävän korjuutähteen määrä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Kehittämällä energiapuun korjuuta ja kuljetusta hankkeessa edistetään metsäenergian hyödyntämistä. Hankkeen päähuomio ei kuitenkaan ole uusiutuvassa energiassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeen keskeisiä tavoitteita on maakunnallisten puuhuoltoyritysten tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittäminen. Hanke vahvistaa puuhuoltoyritysten liiketoiminnan menestymismahdollisuuksia kiristyneessä kilpailussa. Metsätalous on aluetalouden kannalta keskeinen toimiala ja hankkeella tuetaan myös syrjäisempien seutujen elinkeinojen ja työpaikkojen säilymistä sekä uusien syntymistä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
Hankkeessa vahvistetaan puuhuoltoyritysten lean-johtamista. Hankkeessa tuotetaan ratkaisuja ja toimintamalleja sekä kehitetään osaamista puunkorjuu-, metsäkuljetus-, ja –puutavarankuljetusyritysten tuottavuuden parantamiseksi. Hanke tukee puuhuoltoalan yrittäjien ja henkilökunnan työhyvinvointia.
Liikkuminen ja logistiikka 6 7
Hankkeessa kehitetään koko puuhuoltoketjun toimintaa ja logistiikkaa siten, että siirtymiset ja kuljetukset ovat taloudellisesti ja ilmastollisesti tarkoituksenmukaisia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Hankkeessa edistetään puuhuoltoalan yrittäjien ja henkilöstön työhyvinvointia yritysten tarpeita kuunnellen. Osaamistason kasvattaminen ja kyky vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin lisää puuhuoltoalan yritysten henkilökunnan työmotivaatiota.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Taloudellinen toimeliaisuus lisää yhteisöjen hyvinvointia ja luo tätä kautta myös resursseja tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Hanke edistää alueellista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta kehittämällä maakunnan perinteitä ja vahvuuksia hyödyntävää toimialaa.
Kulttuuriympäristö 1 1
Kestävästi hoidetut metsät palvelevat alueen kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 6 7
Hanke vahvistaa alueen puuhuoltoyritysten ympäristöosaamista ja vastuullista, kestävyys- ja luontoarvoja kunnioittavaa puunkorjuu- ja kuljetustoimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Metsäalan osaajat 2020 – Me2020 on toteutettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Metsä, ympäristö ja energia vahvuusalalla yhteistyössä Etelä-Savon ammattiopiston ja Ammattiopisto Samiedun kanssa. Hankkeen tavoitteena oli edistää puunkorjuu-, metsäkuljetus- ja puutavarankuljetusyritysten tuottavuutta, tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia hyödyntäen lean-ajattelun periaatteita ja yrittäjävetoisia toimintatapoja.

Hankkeen keskiössä oli 18 puuhuoltoalan mikro- ja pk-yritystä Etelä- ja Pohjois-Savosta, joiden toimintaa kehitettiin niin tuottavuuden ja kannattavuuden kuin työhyvinvoinnin kannalta. Hankkeen aikana pilotoitiin puunkorjuun- ja kuormauksen tuottavuusseurantaa yritysten työmailla sekä tarkasteltiin koko puuhuoltoketjun organisointia kannattavuuden parantamiseksi yhteiskehittämisen menetelmin alan yritysten kanssa. Kaikissa toimenpiteissä kiinnitettiin erityistä huomiota työn ympäristövaikutusten minimointiin, kestävyys- ja luontoarvojen huomioimiseen puunkorjuussa, työn laatuun ja uusien digitaalisten sovellusten hyödyntämiseen. Hankkeessa järjestettiin työhyvinvointiin liittyviä mittauksia ja valmennuksia henkilöstötuottavuuden ja työntekijöiden saatavuuden parantamiseksi. Työhyvinvoinnin yksilö- ja ryhmävalmennusten tavoitteena oli edistää työmotivaatiota sekä yrittäjien ja työntekijöiden valmiuksia sopeutua työn haasteisiin.

Tuloksena hankkeesta hankkeen pilottiyritykset ja alueen puuhuoltoalan yritykset ja niissä työskentelevät ammattiryhmät saivat uutta osaamista, joka lisäsi työn tuottavuutta ja työhyvinvointia sekä niiden seurantaa. Työkyvyn, osaamisen ja työmotivaation vahvistumisen myötä yritysten kilpailukyky vahvistui ja laatutaso nousi. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ja tulokset on esitelty hankkeen loppujulkaisussa.