Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21697

Hankkeen nimi: Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Jakeluosoite: PL 228

Puhelinnumero: 017182111

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.kuopio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Friman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.friman(at)kuopio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447183954

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL -hankkeen tavoitteena on luoda työvoimahallinnon ja kunnan välille työllistymisen yhteispalvelumalli rakennetyöttömien asiakasprosessien hoitoon. Toimintaympäristön muuttuessa, kuntakokeilun alkaessa, on tarve tarkentaa tavoitteita ja fokusoida kehittämistoimia. Hankkeen alkuvaiheen hyvin alkanutta systeemistä kehittämistyötä tullaan jatkamaan edelleen vuosina 2021-2022. Toimintamalli tavoitellaan laajennettavaksi myös työssäkäyntialueen muihin kuntiin. Lisäksi hankkeen painopisteenä tulee olemaan pohjoismaisen työvoimapalvelumallin valmistelu. Tähän merkittävään toiminnalliseen muutokseen tulee molempien taustaorganisaatioiden varustautua.

Pidemmän aikavälin vaikuttavuustavoitteena edelleen on saada pysyvästi purettua olemassa olevaa rakennetyöttömyyttä ja ennaltaehkäistä tulevan työttömyyden ongelmien kroonistumista. Tätä kautta parannetaan pysyvästi osaavan työvoiman saatavuutta. Työvoimahallinnon ja kunnan uusi yhteinen asiakkuusprosessin -malli elementteineen integroidaan vahvasti perustyöhön jalkauttamalla. Tavoitteena on ennakoida rakennetyöttömyysvirtoja, vaikuttaa ennalta niiden vähenemiseen ja hallita nykyisiä virtoja siten, että asiakasprosessien hoito on saumatonta kunnan ja työvoimahallinnon välillä.

Palveluprosesseja palveluiden kestoa pyritään nopeuttamaan ja samaan tätä kautta rakennetyöttömyyden työllistymisvirtoja tehokkaammaksi ja työttömyysaikoja lyhyemmiksi. Palveluiden työllistymisvaikuttavuuteen on panostettu erityisesti integroimalla työhönvalmennus osaksi uutta yhteispalvelua. Hankkeessa on vuoden 2020 aikana kehitetty useita asiakkaille nopeasti käyttöön otettavia erityisesti osaamista tukevia täsmäpalveluita. Näiden palveluiden käyttöönottoa osaksi asiakasprosessia tullaan panostamaan vuosina 2021-2022. Jatkossa pyritään hyödyntämään paremmin olemassa olevan palvelujärjestelmän mahdollisuudet. Osaamisen kehittämisen palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakkaan palveluprosessiin uudessa ASKEL-toimintamallissa nykyistä paremmin.

Asiakkaat on osallistettu vahvasti ASKEL-hankkeen alusta lähtien kehittämään toimintamallia. Koko ASKELeen asiakasohjausprosessi kehitetään siten, että asiakkaan rooli oman prosessinsa omistajana vahvistuu. Tätä toimintatapaa tullaan jatkamaan vuosina 2021-2022.

Hankkeen onnistumisen ja toimintamallin juurtumisen edellytykset varmistetaan kehittämällä työvoimahallinnon ja kunnan työllisyydenhoidon työntekijöiden työvalmiuksia ja uudenlaista yhteistoiminnan kulttuuria. Yhteistä toimintatapaa kehittäviä henkilöstökoulutuksia jatketaan hankkeessa vuosina 2021-2022. Perushenkilöstö kehittää ja toimeenpanee hankkeen toimintamallia alusta lähtien ja tätä kautta toimintamalli siirtyy perustyöksi. Hankeaikana perustyötä vahvistetaan hankkeen lisäresurssein. Jatkossa toimintamallista sovitaan yhteistyösopimuksella. Jatkossa yhteistyösopimuksesta sovitaan hallituksen esityksen pohjalta.

Hankkeen innovatiivisuus perustuu kolmentasoiseen integraatioon: Palvelumallin integroi työvoimahallinnon ja kunnan työllisyyspalvelut rakennetyöttömyyden hoidossa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Osaamisen kehittämisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kytketään vahvemmin palveluprosesseiksi. Asiakasprosessit integroidaan osaksi työttömyyden virtoja. Toimintamalli juurrutetaan ja jalkautetaan osaksi perustyötä jo hankeaikaisella integraatiolla. Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL -hanke toteutetaan hankeparimallina, jossa päähanketta vetää Kuopion kaupunki ja sisarhanketta työvoimahallinto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat hankekuntien rakennetyöttömät TE-hallinnon työnvälityksen määritelmän mukaan.
• Pitkäaikaistyöttömät
• Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät
• Palvelulta työttömäksi jääneet
• Palveluilta palveluille siirtyneet
• Laaja rakennetyöttömyys yhteensä

Kehittämisalustalla toimintatapojen kehittämiskohteena on ko. palveluja tarvitsevat työnhakija-asiakkaat.

Tämä kohderyhmä kattaa ensimmäisessä vaiheessa Kuopion kaupungin. Tavoitteena on skaalata hankkeen toimintamallit myös muihin kuntiin työssäkäyntialueella sisarhankkeen avulla.

Toinen hankkeen toimintojen piiriin vahvasti osallistettava kohderyhmä on asiakastyötä tekevät kunta- ja TE-taustaiset työntekijät, jotka koulutetaan hankkeen toimintamalliin ja uudenlaiseen yhdessä tekemisen kulttuuriin. Työntekijöitä on kuultu kokemusasiakkaiden rinnalla vahvasti myös toimintamallin kehittämisen ensivaiheista alkaen. Tämä on ollut vaikuttava ja tehokas osa hankkeen toimintaa yhteisen toimintakulttuurin rakentamisessa. Tätä toimintaa jatketaan vielä hankeen loppuun saakka tehostetusti.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toteuttajatahot: Kuopion kaupunki, elinvoima- ja konsernipalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut, Pohjois-Savon TE-toimisto ja Pohjois-Savon ELY-keskus.

Alueen työnantajat ovat keskeinen välillinen kohderyhmä, joka viime kädessä hyötyy siitä, että työvoiman saatavuus paranee.

Välillisiä kohderyhmiä ovat myös koko muu palvelujärjestelmä ja palveluntuottajat (yksityiset palveluntuottajat, oppilaitokset, järjestöt ja työnantajajärjestöt), jotka voivat vaikuttaa erityisesti osaamisen kehittämisen ja työllistymisvaikuttavuuteen edistämiseksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 196 316

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 710 189

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 495 394

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 887 736

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Sisä-Savon

Kunnat: Suonenjoki, Kuopio, Leppävirta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Asemakatu 38-40, 3. kerros

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 200

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 700

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Liitteenä olevassa tausta-analyysissa tarkasteltu rakennetyöttömyyttä myös sukupuolen mukaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen asiakkuuden tavoitteena kiintiöidä 50-50 vaikka naisten osuus asiakasryhmästä on 40%.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoiteena on rakennetyöttömien työllistymisen edistäminen. Hanke kohtelee tasapuolisesti kaikkia sukupuolia, mutta tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen hallinnoija on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös projekteihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen hallinnoija on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin, ne on kirjattu kaupungin toiminta-ajatukseen, visioon ja arvoihin. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös projekteihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankeen toimeenpanossa (raportointi, viestintä) korostetaan sähköisiä formaatteja painettujen esitteiden ym. sijaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 0
Rakennetyöttömyyden purkaminen systeemisellä tasolla vastaa suoraan elinkeinorakenteen yhteen keskeisimmistä haasteista eli työvoiman saatavuuteen. Lisäksi kehittämistyössä korostetaan monituottajuutta, joka antaa mahdollisuuden myös uuden yritteliäisyyden synnyttämiselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeessa kehitetään sekä uutta toimintamallia että uusia täsmäpalveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Rakennetyöttömyydessä olevien työnhakijoiden työllisyyden edistäminen, osaamisen kasvattaminen ja kokonaisvoimavarojen lisääminen on suorassa suhteessa koetun hyvinvoinnin lisääntymiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Hankkeen asiakkuuden tavoitteena kiintiöidä 50-50 vaikka naisten osuus asiakasryhmästä on 40%. Sukupuolen tasa-arvon lisäksi huomioidaan muut tasa-arvoulottuvuudet, mm. ikä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Hankkeessa edistetään myös maahanmuuttajataustaisten rakennetyöttömien työllistymistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke edistää erityisesti yhtenäisen ja asiakaslähtöisen hallintokuluttuurin ja demokratiakehityksen edistymistä.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-