Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21698

Hankkeen nimi: Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL/sisarhanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: PL 2000

Puhelinnumero: 0206360080

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pohjois-savo

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juntunen Miia

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämiskoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: miia.juntunen(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 043 642

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL Kuopio sisarhankkeen tarkoituksena on toteuttaa Kuopion kaupungin hallinnoimaan päähankkeeseen julkisen työvoima- ja yrityspalvelun osuus.

Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL-hankkeen tavoitteena on luoda työvoimahallinnon ja kunnan välille työllistymisen yhteispalvelumalli rakennetyöttömien asiakasprosessien hoitoon. Toimintamalli otettaisiin perustyössä asteittain käyttöön siten, että hankkeen aikana mallin mukaisesti voidaan palvella alueen koko rakennetyöttömien n. 3500 asiakkaan joukko. Toimintamalli tavoitellaan laajennettavaksi myös työssäkäyntialueen muihin kuntiin.

Pidemmän aikavälin vaikuttavuustavoitteena on saada pysyvästi purettua olemassa olevaa rakennetyöttömyyttä ja ennalta ehkäistä tulevan työttömyyden ongelmien kroonistumista Tätä kautta parannetaan pysyvästi osaavan työvoiman saatavuutta.

Työvoimahallinnon ja kunnan uusi yhteinen toimintamalli integroidaan vahvasti perustyöhön. Tavoitteena on ennakoida rakennetyöttömyysvirtoja ja vaikuttaa ennalta niiden vähenemiseen sekä hallita nykyisiä virtoja siten, että asiakasprosessien hoito on saumatonta kunnan ja työvoimahallinnon välillä. Sekä palveluprosesseja että palveluiden kestoa pyritään nopeuttamaan ja samaan tätä kautta rakennetyöttömyyden työllistymisvirtoja tehokkaammaksi ja työttömyysaikoja lyhyemmiksi.

Palveluiden työllistymisvaikuttavuuteen panostetaan erityisesti integroimalla työhönvalmennus osaksi uutta yhteispalvelua, kehittämällä asiakkaille nopeasti käyttöön otettavia erityisesti osaamista tukevia täsmäpalveluita sekä hyödyntämällä paremmin olemassa olevan palvelujärjestelmän mahdollisuudet. Osaamisen kehittämisen palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakkaan palveluprosessiin uudessa ASKEL-toimintamallissa nykyistä paremmin.

Asiakkaat osallistetaan vahvasti ASKEL-hankkeen alusta lähtien kehittämään toimintamallia. Ensimmäisessä vaiheessa toimintamallia kehitetään yhdessä 200 kokemusasiakkaan kanssa. Koko ASKELeen asiakasohjausprosessi kehitetään siten, että asiakkaan rooli oman prosessinsa omistajana vahvistuu.

Hankkeen onnistumisen ja toimintamallin juurtumisen edellytykset varmistetaan kehittämällä työvoimahallinnon ja kunnan työllisyydenhoidon työntekijöiden työvalmiuksia ja uudenlaista yhteistoiminnan kulttuuria. Perushenkilöstö kehittää ja toimeenpanee hankkeen toimintamallia alusta lähtien ja tätä kautta toimintamalli siirtyy perustyöksi. Hankeaikana perustyötä vahvistetaan hankkeen lisäresurssein, jotta rakennetyöttömyyden ytimeen päästään tarttumaan riittävässä laajuudessa. Jatkossa toimintamallista sovitaan yhteistyösopimuksella.

Hankkeen innovatiivisuus perustuu kolmentasoiseen integraatioon: Palvelumallin integroi työvoimahallinnon ja kunnan työllisyyspalvelut rakennetyöttömyyden hoidossa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Myös osaamisen kehittämisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kytketään vahvemmin palveluprosesseiksi. Asiakasprosessit integroidaan osaksi työttömyyden virtoja: Vaikuttaen proaktiivisesti rakennetyöttömyysvirtojen ennalta ehkäisyyn, tehostaen palveluketjujen eheyttä ja edistäen postaktiivisesti palveluista työllistymistä. Toimintamalli juurrutetaan myös osaksi perustyötä jo hankeaikaisella integraatiolla. Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL toteutetaan hankeparimallina, jossa päähanketta vetää Kuopion kaupunki ja sisarhanketta työvoimahallinto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Päähankkeen kohderyhmiä ovat hankekuntien rakennetyöttömät asiakkaat TE-hallinnon työnvälityksen määritelmän mukaan.
Tämän sisarhankkeen toimenpiteiden kohderyhmänä pääosin TE-hallinnon työntekijät, toisena kohderyhmänä ovat kunnan työntekijät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muu palvelujärjestelmä, palveluntuottajat ja alueen työnantajat. (Tarkemmin päähankkeessa 104962)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 207 700

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 116 089

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 207 700

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 116 089

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 2000

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankehakija tekee säännöllistä seurantaa rakennetyöttömyydestä myös sukupuolen mukaan
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tämä toteutuu päähankkeen osalta
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke kohtelee tasapuolisesti kaikkia sukupuolia

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen hakija on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin. Itsessään ELY-keskusten tehtävänä on alueellinen ympäristön tilan seuranta, ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito sekä vesivarojen käyttö ja hoito. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös projekteihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 0
Rakennetyöttömyyden purkaminen systeemisellä tasolla vastaa suoraan elinkeinorakenteen yhteen keskeisimmistä haasteista eli työvoiman saatavuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeessa kehitetään sekä uutta toimintamallia että uusia täsmäpalveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Rakennetyöttömyydessä olevien työnhakijoiden työllisyyden edistäminen, osaamisen kasvattaminen ja kokonaisvoimavarojen lisääminen on suorassa suhteessa koetun hyvinvoinnin lisääntymiseen
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Päähanke: Hankkeen asiakkuuden tavoitteena kiintiöidä 50- 50 vaikka naisten osuus asiakasryhmästä on 40%. Sukupuolen tasa-arvon lisäksi huomioidaan muut tasa-arvoulottuvuudet, mm. ikä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Hankkeessa edistetään myös maahanmuuttajataustaisten rakennetyöttömien työllistymistä
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-