|
|
|
Hankekoodi: S21698
Hankkeen nimi: Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL/sisarhanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.3.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: PL 2000
Puhelinnumero: 0206360080
Postinumero: 70101
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pohjois-savo
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juntunen Miia
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämiskoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: miia.juntunen(at)ely-keskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 043 642
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL Kuopio sisarhankkeen tarkoituksena on toteuttaa Kuopion kaupungin hallinnoimaan päähankkeeseen julkisen työvoima- ja yrityspalvelun osuus.
Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL-hankkeen tavoitteena on luoda työvoimahallinnon ja kunnan välille työllistymisen yhteispalvelumalli rakennetyöttömien asiakasprosessien hoitoon. Toimintamalli otettaisiin perustyössä asteittain käyttöön siten, että hankkeen aikana mallin mukaisesti voidaan palvella alueen koko rakennetyöttömien n. 3500 asiakkaan joukko. Toimintamalli tavoitellaan laajennettavaksi myös työssäkäyntialueen muihin kuntiin.
Pidemmän aikavälin vaikuttavuustavoitteena on saada pysyvästi purettua olemassa olevaa rakennetyöttömyyttä ja ennalta ehkäistä tulevan työttömyyden ongelmien kroonistumista Tätä kautta parannetaan pysyvästi osaavan työvoiman saatavuutta.
Työvoimahallinnon ja kunnan uusi yhteinen toimintamalli integroidaan vahvasti perustyöhön. Tavoitteena on ennakoida rakennetyöttömyysvirtoja ja vaikuttaa ennalta niiden vähenemiseen sekä hallita nykyisiä virtoja siten, että asiakasprosessien hoito on saumatonta kunnan ja työvoimahallinnon välillä. Sekä palveluprosesseja että palveluiden kestoa pyritään nopeuttamaan ja samaan tätä kautta rakennetyöttömyyden työllistymisvirtoja tehokkaammaksi ja työttömyysaikoja lyhyemmiksi.
Palveluiden työllistymisvaikuttavuuteen panostetaan erityisesti integroimalla työhönvalmennus osaksi uutta yhteispalvelua, kehittämällä asiakkaille nopeasti käyttöön otettavia erityisesti osaamista tukevia täsmäpalveluita sekä hyödyntämällä paremmin olemassa olevan palvelujärjestelmän mahdollisuudet. Osaamisen kehittämisen palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakkaan palveluprosessiin uudessa ASKEL-toimintamallissa nykyistä paremmin.
Asiakkaat osallistetaan vahvasti ASKEL-hankkeen alusta lähtien kehittämään toimintamallia. Ensimmäisessä vaiheessa toimintamallia kehitetään yhdessä 200 kokemusasiakkaan kanssa. Koko ASKELeen asiakasohjausprosessi kehitetään siten, että asiakkaan rooli oman prosessinsa omistajana vahvistuu.
Hankkeen onnistumisen ja toimintamallin juurtumisen edellytykset varmistetaan kehittämällä työvoimahallinnon ja kunnan työllisyydenhoidon työntekijöiden työvalmiuksia ja uudenlaista yhteistoiminnan kulttuuria. Perushenkilöstö kehittää ja toimeenpanee hankkeen toimintamallia alusta lähtien ja tätä kautta toimintamalli siirtyy perustyöksi. Hankeaikana perustyötä vahvistetaan hankkeen lisäresurssein, jotta rakennetyöttömyyden ytimeen päästään tarttumaan riittävässä laajuudessa. Jatkossa toimintamallista sovitaan yhteistyösopimuksella.
Hankkeen innovatiivisuus perustuu kolmentasoiseen integraatioon: Palvelumallin integroi työvoimahallinnon ja kunnan työllisyyspalvelut rakennetyöttömyyden hoidossa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Myös osaamisen kehittämisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kytketään vahvemmin palveluprosesseiksi. Asiakasprosessit integroidaan osaksi työttömyyden virtoja: Vaikuttaen proaktiivisesti rakennetyöttömyysvirtojen ennalta ehkäisyyn, tehostaen palveluketjujen eheyttä ja edistäen postaktiivisesti palveluista työllistymistä. Toimintamalli juurrutetaan myös osaksi perustyötä jo hankeaikaisella integraatiolla. Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL toteutetaan hankeparimallina, jossa päähanketta vetää Kuopion kaupunki ja sisarhanketta työvoimahallinto.
Päähankkeen kohderyhmiä ovat hankekuntien rakennetyöttömät asiakkaat TE-hallinnon työnvälityksen määritelmän mukaan.
Tämän sisarhankkeen toimenpiteiden kohderyhmänä pääosin TE-hallinnon työntekijät, toisena kohderyhmänä ovat kunnan työntekijät.
Muu palvelujärjestelmä, palveluntuottajat ja alueen työnantajat. (Tarkemmin päähankkeessa 104962)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 207 700
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 129 184
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 207 700
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 129 184
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion
Kunnat: Kuopio
Jakeluosoite: PL 2000
Postinumero: 70101
Postitoimipaikka: Kuopio
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeen hakija on omassa toiminnassaan sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin. Itsessään ELY-keskusten tehtävänä on alueellinen ympäristön tilan seuranta, ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito sekä vesivarojen käyttö ja hoito. Nämä periaatteet ulottuvat tätä kautta myös projekteihin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 0 |
| Rakennetyöttömyyden purkaminen systeemisellä tasolla vastaa suoraan elinkeinorakenteen yhteen keskeisimmistä haasteista eli työvoiman saatavuuteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään sekä uutta toimintamallia että uusia täsmäpalveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 0 |
| Rakennetyöttömyydessä olevien työnhakijoiden työllisyyden edistäminen, osaamisen kasvattaminen ja kokonaisvoimavarojen lisääminen on suorassa suhteessa koetun hyvinvoinnin lisääntymiseen | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 5 |
| Päähanke: Hankkeen asiakkuuden tavoitteena kiintiöidä 50- 50 vaikka naisten osuus asiakasryhmästä on 40%. Sukupuolen tasa-arvon lisäksi huomioidaan muut tasa-arvoulottuvuudet, mm. ikä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 0 |
| Hankkeessa edistetään myös maahanmuuttajataustaisten rakennetyöttömien työllistymistä | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL-sisarhanke liittyi kiinteästi Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL - hankkeeseen (hankenumero S21697). Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL-sisarhanke (myöhemmin tekstissä Askel-hanke) toteutettiin aikavälillä 1.5.2019 – 31.3.2022.
Hanke toteutui hankeparimallilla, jossa päähankkeen hallinnoinnista vastasi Kuopion kaupunki ja sisarhankkeen hallinnoinnista Pohjois-Savon ELY-keskus. Molemmilla toteuttajatahoilla oli omaa hankehenkilöstöä. Askel-sisarhankkeessa työskenteli yksi kehittämiskoordinaattori. Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL- sisarhanke toteutti Kuopion kaupungin hallinnoimaan päähankkeeseen julkisen työvoima- ja yrityspalvelun osuuden.
Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostivat hankekuntien rakennetyöttömät. Sisarhankkeen toimenpiteiden kohderyhmänä olivat pääosin TE-hallinnon työntekijät, toisena kohderyhmänä olivat kunnan työntekijät.
Taustalla oli tarve rakentaa nykyistä selkeästi kokonaisvaltaisempi ja yhtenäisempi asiakasprosessin hoito TE-hallinnon ja kunnan työllisyyspalveluiden välille rakennetyöttömien asiakkaiden työllisyyden edistämiseksi.
Työllistymisen yhteispalvelu ASKEL oli systeemisen kehittämisen hankepari, jolla vastattiin kolmeen palvelujärjestelmän osatarpeeseen:
1. Hankkeella tuettiin TE-toimiston ja kunnan työllisyydenhoidon peruspalveluiden laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta rakennetyöttömyyden hoidossa.
2. Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin vaikuttavuuden näkökulmasta paranneltuja ja/tai kokonaan uusia innovatiivisia työllisyyspalveluita.
3. Hanke suunnitteli rakennetyöttömyyden näkökulmasta uudenlaista toiminta- ja yhteistyömallia valtion työvoimahallinnon (ml. ELY-keskus ja TE-toimisto) ja kunnan välille. Toimintamallin käyttöönotto on kuvattu myöhempänä.
Hankeparin käytännön tavoitteet ja toimenpiteet johdettiin vaikuttavuustavoitteista käsin tulostavoitteiksi ja edelleen käyttöönottotavoitteiksi alakohtineen.
Pidemmän aikavälin vaikuttavuustavoitteena hankkeessa oli muuttaa pysyvästi rakennetyöttömyyden suhdetta kokonaistyöttömyyteen nähden. Kehittämistoimilla vaikutettaisiin pysyvämmin rakennetyöttömyyden purkamiseen ja ennaltaehkäistäisiin tulevan työttömyyden ongelmien kroonistumista. Tätä kautta parannettaisiin pysyvästi osaavan työvoiman saatavuutta.
Päällimmäinen tulostavoite oli luoda pysyvä toimintamalli rakennetyöttömyyden parempaan hallintaan ja rakennetyöttömyyden vähentämiseen.
Hankkeen käyttöönottotavoitteena oli käynnistää rakennetyöttömien asiakasprosessin hoito yhteistoiminnallisesti Kuopion kaupungin työllisyyspalveluiden ja Pohjois-Savon TE-toimiston välillä uudenlaisella toimintamallilla. Toimintamallia kehitettäisiin vaiheittain, joka vaatisi myös vaiheistetun käyttöönoton. Lopulta toimintamallin piiriin otettaisiin mukaan koko kohderyhmä (3000–4000 pitkäaikaistyötöntä).
Sisar-hankkeelle kohdennetut tavoitteet olivat:
1.Hankkeella tuettaisiin TE-toimiston peruspalveluiden laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta rakennetyöttömyyden hoidossa.
2.Hankkeessa kehitettäisiin ja toteutettaisiin vaikuttavuuden näkökulmasta paranneltuja ja/tai kokonaan uusia innovatiivisia työllisyyspalveluita yhteistyössä ELY-keskuksen, TE-toimiston ja kunnan kanssa.
3.Hanke suunnittelisi ja toteuttaisi uudenlaisen toiminta- ja yhteistyömallin julkisen työvoima- ja yrityspalvelun (ml. ELY-keskus ja TE-toimisto) ja kunnan välille. ASKEL-sisarhankkeella on tarkoitus luoda edellytykset yhteistyömallin toteutumiselle ja muille ASKEL-hankkeen tavoitteille ELY-keskuksen/TE-toimiston osalta. Sisarhankkeen tehtävä oli erityisesti ”kehystää” perusasiakastyö uudella toimintamallilla sekä kouluttaa ja kehittää sekä TE- että kuntataustaista henkilöstöä työskentelemään paremmin yhdessä ja toimintamallin puitteissa.
Hankkeessa toteutettiin suuri määrä toimenpiteitä tuloksiin pääsemiseksi.
Toimintasuunnitelma tehtiin työpaketeittain. Työpaketit olivat:
1 Hankehallinto ja viestintä,
2 ASKEL-konseptin kehittäminen,
3 Täydentävien palveluiden kehittäminen,
4 Koulutusten järjestäminen,
5 Juurruttaminen ja levittäminen.
Hanke toteutti aktiivisesti viestinnällisiä toimenpiteitä, hankkeeseen luotiin ohjausryhmä ja sparrausryhmä tukemaan kehittämistyötä. Hankeparille oli hankittu fasilitointi ja konsultatiivinen arviointi. Hanke kehitti tarvittavia toimenpiteitä systeemisen yhteiskehittämisen menetelmän avulla. Yhteiskehittämistä toteutettiin asiakkaiden, henkilöstön, hanketiimin ja sidosryhmien kanssa. Yhteiskehittämisen tulosten mukaan toteutettiin henkilöstökoulutuksia, hankittiin täydentäviä palveluja asiakkaille. Hankkeen suurimpana toimenpiteenä oli kehittää yhteistoimintamalli. Toimintamallin tueksi tuotettiin laaja määrä materiaalia ja menetelmiä. Toimintamallin juurruttamiseksi toteutettiin mittavalla kattavuudella Askel-toimintamallin juurrutus työpajoja henkilöstölle sekä Pohjois-Savon TE-toimiston että Työllisyyden kuntakokeilun kaikilla toimipaikoilla. Tehdyt toimenpiteet numeerisine tuloksineen on esitetty liitteessä. (LIITE Askel kooste loppuraporttiin)
Hankkeen tuloksellisuutta voidaan peilata hanketavoitteisiin
Tulostavoitteista päällimmäisenä oli kehittää yhteistoimintamalli rakennetyöttömien hoitamiseksi TE-hallinnon ja kaupungin välille.
Tuloksia arvioitaessa voidaan todeta, että ASKEL-hankkeen läheinen asemoituminen hallinnon uudistuksiin oli sekä vahvuus että haaste, hanke kuitenkin teki onnistuneesti sen, mitä siltä odotettiin. Hankeen toimeenpanoajalle ajoittui isoja hallinnonuudistuksia. Vuoden 2020 lopussa päätettiin hankkeen osittaisesta suuntautumisesta uudelleen. (Kesä 2022, 21).
Työllisyyden kuntakokeilun käynnistyminen 1.3.2021 muutti hankkeen toimintaympäristöä merkittävästi ja yhteistoiminnan tapaa erityisesti käytännön tasolla. Hanketavoitteet muutettiin toimintaympäristöön sopiviksi ja sisarhankkeessa kehittämistoimenpiteitä suunnattiin vahvemmin tukemaan perustyötä: ajankohtaisiin kehittämisteemoihin, palveluiden kehittämiseen sekä henkilöstölle suunnattuihin koulutuksiin. Jo väliarviointivaiheessa tunnistettiin, että hanke voisi asemoitua perustyön kehittämislaboratorioksi tai kehittämisyksiköksi. Tällaisena ASKEL-hanke onnistuikin hyvin ja esimerkiksi toimenpiteisiin osallistuneet asiantuntijat sekä palveluntuottajat antoivat eri toiminnoista pääasiassa kiitettävää palautetta. Vastaavantyyppiselle toiminnalle voisi olla tarvetta jatkossakin. (Kesä 2022, 21).
Hankkeen käyttöönottotavoitteena oli käynnistää rakennetyöttömien asiakasprosessin hoito yhteistoiminnallisesti Kuopion kaupungin työllisyyspalveluiden ja Pohjois-Savon TE-toimiston välillä uudenlaisella toimintamallilla. Toimintamallin kehittämisalustalla oli parhaimmillaan noin 1000 yhteisasiakasta ja kehittämisaktiivisuus oli korkea. Hanketoimijoiden havaintojen sekä avainhenkilöhaastattelujen mukaan tavoitteet saavutettiin parhaiten yhteistoiminnan kulttuurin ja Askel-toimintamallin luomisessa sekä juurruttamisessa perustyöhön. Askel-hanke onnistui kiitettävästi osallistamaan asiakkaat ja henkilöstön systeemisen yhteiskehittämisen prosessiin, joka on kuvattu myöhempänä. Hankkeen aikana luotua perustyötä tukevaa asiakaslähtöistä toimintamallia ja työmenetelmiä kehitettiin laajasti ja niitä onnistuttiin istuttamaan osaksi perustyötä jo hankkeen aikana. (Kesä 2022, 7–21.) Hanketiimin omien arvioiden perusteella parhaiten hanke onnistui juuri asiakkaan osallistamisessa ja keskiöön saattamisessa.
Pidemmän aikavälin vaikuttavuustavoitteena hankkeessa muuttaa pysyvästi rakennetyöttömyyden suhdetta kokonaistyöttömyyteen nähden. Rakennetyöttömyys oli ilmiönä laaja ja moniulotteinen. Käytännön työ ja yhden hankkeen mahdollisuudet vaikuttaa näin laajaan ilmiöön tai sellaisiin vaikuttavuustavoitteisiin, oli ehkä jopa epärealistinen. Epäselvemmäksi toistaiseksi on jäänyt se missä määrin hankkeen toimintamalli on vaikuttanut rakennetyöttömyyden hallintaan eri osatekijöillä. (Kesä 2022, 7–21.)