Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21699

Hankkeen nimi: Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208201-1

Jakeluosoite: PL 472

Puhelinnumero: 040 341 5111

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.gradia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Birgitta Mannila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: birgitta.mannila(at)gradia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 341 5594

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kuopion kaupunki, Kuopion lukiot, 0171450-7
Lempäälän kunta, Lempäälän lukio, 0150783-1
Kangasalan kaupunki, Kangasalan lukio, 1923299-5
Mikkelin kaupunki, Mikkelin lukio, 0165116-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työelämän murros ja muutos vaativat suomalaiselta koulujärjestelmältä uudistuvaa henkilökohtaista uraohjausta, työelämäorientaatiota ja oppimisen henkilökohtaistamista. Tämän muutoksen johdosta työura ei näyttäydy enää lineaarisena jatkumona, vaan vahvasti muuttuvana ja uusiutuvana. Lukion ja työelämän välistä suhdetta on siis kyettävä ajattelemaan uudella tavalla, joka sitoo uraohjauksen, oppiaineiden sisällöt, opettamisen ja opiskelijan henkilökohtaisen motivaation paremmin yhteen. Keskeisenä tarkoituksena on hahmottaa opiskelijan henkilökohtainen tulevaisuusorientaatio ja pohtia niitä keinoja, joilla koulu ja työelämä voivat tätä prosessia vahvistaa.

Hankkeessa keskitytään kolmeen eri työkokonaisuuteen, jotka ovat seuraavat:

• Uuden lukiolain luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen työelämäyhteistyön kehittämisessä
• Työelämäyhteistyötä tukevien pedagogisten mallien sekä menetelmien kehittäminen
• Lukiolaisen motivaatioprofiili opinto-ohjauksen ja urasuunnittelun apuna

Tavoitteena on kehittää uudenlaisia työelämäyhteistyön malleja uuden lukiolain tavoitteiden mukaisesti ja opetussuunnitelman kehittämiseksi. Toisena tavoitteena on uudistaa lukiopedagogiikkaa tukemaan opiskelijoiden tulevaisuuden työelämätaitojen kehittymistä innovoimalla, pilotoimalla ja mallintamalla uusia integroituja oppiainerajat ylittäviä pedagogisia malleja. Näiden lisäksi hankkeessa on tavoitteena luoda toimintamalleja, joiden avulla nuoret löytävät heidän luontaisen motivaatioperustansa ja tekevät sitä kautta entistä henkilökohtaisempia opinto- ja työuravalintoja suhteessa ennakoituihin työelämätarpeisiin.

TOIMENPITEET

Hankkeen aikana järjestetään työpajoja lukioiden henkilöstölle ja alueen työ- ja yrityselämän edustajille sekä kartoitetaan uuden lukiolain mahdollisuuksia opintojen uudenlaiselle integroinnille. Hankkeessa luodaan opiskelijoille raamit ja työkaluja oman osaamisen löytämiseen, tunnistamiseen ja kehittämiseen. Hankkeessa kartoitetaan ja kehitetään erilaisia projektiviikon toimintamalleja yhteistyössä yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Hankkeessa luodaan työelämälähtöisen alumnitoiminnan malli ja kartoitetaan erilaisia alustoja, joille opiskelijat voivat kirjata osaamistaan. Hankkeessa kehitetään ohjauksessa käytettäviä toimintamalleja ja niissä hyödynnettäviä työvälineitä. Ohjauksen työvälineenä ja motivaatioperusteisen pedagogiikan pohjana käytetään RSMP-motivaatioprofiilia. Hankkeessa ohjaushenkilöstöä perehdytetään motivaatioprofiilin laadinnan ohjaamiseen.

TULOKSET

Hankkeen toimenpiteiden kautta uusi lukiolaki ja uuden opetussuunnitelman muutokset saadaan näkyviksi ja täysimääräisesti hyödynnetyiksi lukioiden toiminnassa. Lisäksi lukion ja työelämän vuoropuhelu työelämän osaamistarpeista vahvistuu. Hankkeen toimintojen kautta saadaan käyttöön uusia projektiviikkojen ja työelämäyhteistyön malleja, jotka ovat myös valtakunnallisesti otettavissa käyttöön. Pitkän aikavälin tuloksina lukio-opiskelijoiden opinto- ja urapolut selkiytyvät ja valmistuvan opiskelijan osaaminen vastaa paremmin työelämän tarpeisiin. Opiskelijoiden kyvyt toimia tulevaisuuden muuttuvassa työelämässä vahvistuvat. Lukion opetussuunnitelma ja lukion pedagogiset menetelmät tukevat yhteiskunnan ja työelämän tarpeita.

Hanke on yhteishanke ja hankkeessa on mukana lukioita viidestä eri kunnasta. Hanketta hallinnoi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia (Gradia-lukiot) ja osatoteuttajina ovat Kangasalan kaupunki (Kangasalan lukio), Kuopion kaupunki (Kuopion lukiot), Lempäälän kunta (Lempäälän lukio) ja Mikkelin kaupunki (Mikkelin lukio). Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhminä ovat:

• lukioiden opiskelijat
• lukioiden opetus- ja ohjaushenkilöstö

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat:

• hankkeen työpajatoimintaan osallistuvat yritys- ja työelämän edustajat, erityisesti lukiot omat alumnit
• hankkeen toteuttajien yhteistyökumppanit ml. kodit ja vanhemmat.
• oppilaitoskumppanit mm. Viisiapila-verkoston hankkeen ulkopuoliset jäsenet Hämeenlinna ja Lahti, korkeakoulukumppanit mm. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja XAMK
• toiminta-alueen muut työ- ja yrityselämänkumppanit mm. yritykset, yrittäjät, kuntien ja valtion työnantajat
• kolmannen sektorin toimijat ja muut yhteistyökumppanit esim. Keski-Suomen Yrittäjät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 117 990

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 94 711

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 631 769

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 126 282

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 370

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Opiskelijoiden työelämäosaamista ja ohjauspalveluita kehitetään siten, että ohjasmenetelmät eivät johdattele ammatteihin sukupuolen mukaan vaan kiinnostuksen ja henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan. Toiminnassa pyritään lisäksi purkamaan, avaamaan ja laajentamaan sukupuolirooleja työelämässä. Toimintaympäristön analyysi on tehty ja hankkeen kohderyhmien sukupuolijakaumat ovat seuraavat: * Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia: - opiskelijat: miehiä 42% ja naisia 58% - opetus- ja ohjaushenkilöstö: miehiä 43% ja naisia 57% * Kangasala: - opiskelijat: miehiä 50% ja naisia 50% - opetus- ja ohjaushenkilöstö: miehiä 38% ja naisia 62% * Kuopio: - opiskelijat: miehiä 40,5% ja naisia 59,5% - opetus- ja ohjaushenkilöstö: miehiä 42% ja naisia 58% * Lempäälä: - opiskelijat: miehiä 47% ja naisia 53% - opetus- ja ohjaushenkilöstö: miehiä 37% ja naisia 63% * Mikkeli: - opiskelijat: miehiä 41% ja naisia 59% - opetus- ja ohjaushenkilöstö: miehiä 26% ja naisia 74%
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Opetus- ja ohjaspalveluissa huomioidaan nuorten vahvuudet ja elämäntilanne, joiden kautta työllistymisen polkua lähdetään kehittämään. Ohjauksen tavoite on tukea yksilöllisten polkujen ja työelämään kiinnittymisen onnistumista sukupuoleen katsomatta. Hankkeen toiminnassa tätä ei kuitenkaan erityisesti painoteta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolta ei nähdä itseisarvona tai valintoja ohjaavana tai rajoittavana tekijänä. Opiskelijoita kannustetaan tekemään itsenäisiä ja ennakkoluulottomia koulutus- ja työelämäpolun valintoja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hankkeessa kehitettävällä työelämäyhteistyön mallilla on vaikutus elinkeinoelämän kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteillä lisätään lukiolaisten työelämätaitoja ja saadaan lukion käyneet nuoret nopeammin työelämään. Lukioiden työelämäyhteystyön mallilla saadaan lukiokoulutusta työelämälähtöisemmäksi, laadukkaammaksi ja edistetään resurssien järkevää käyttöä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Sujuvat opinto- ja työelämäpolut ovat tärkeitä paikallisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja globaalisesti. Osaamisen kehittäminen on hankkeessa keskeistä. Hankkeessa kehitetään opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäosaamista ja tulevaisuusohjausta tukevaa pedagogiikkaa. Samalla syntyy vakiintuneita käytänteitä lukiokoulutukseen nuorten, henkilöstön ja työelämän yhteistyöhön.
Liikkuminen ja logistiikka 2 1
Hankkeen matkat sekä alueellisesti että valtakunnallisesti tehdään pääasiallisesti joukkoliikennettä käyttäen. Hankeverkoston välisessä yhteistyössä hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköisiä menetelmiä, mm. kokouskäytänteissä. Kuitenkin vaikutukset liikkumiseen ja logistiikkaan ovat välillisiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Opiskelijoiden hyvinvointi kasvaa työelämäyhteistyön ja tulevaisuusajattelun lisääntyessä opinnoissa. Nuoret saavat laadukkaampaa ja yksilöllisempää mutta samalla myös monipuolisempaa uraohjausta, joka tukee nuorten hyvinvointia ja tulevaisuuden suunnittelua sekä ehkäisee opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä. Nuorten työelämätaitojen parantuminen nopeuttaa koulutuspolkuja ja lisää heidän mahdollisuuksia työllistyä.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Hankkeella edistetään tasa-arvon toteutumista toisen asteen koulutuksessa työelämän näkökulmasta. Sukupuolten tasa-arvoa pyritään edistämään sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella että erityistoimilla tasa-arvon esteiden poistamiseksi kuten uravalintoihin liittyvä ohjaus ja eri ammatteihin hakeutumisen tukeminen sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 6
Lukioiden henkilöstön työelämäosaamisen ja ohjaustaitojen kehittymisellä tuetaan eri sosioekonomisessa asemassa tai eri kulttuuristaustoista tulevien opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua ja ohjauksen toteutumista työelämään tai jatko-opintoihin siirryttäessä. Uraohjauksessa huomioidaan yksilön tarpeet ja nuorten uratoiveet.
Kulttuuriympäristö 1 1
Hankkeen toiminta lisää ja tukee yhteisöllisyyttä. Lukioiden henkilökunta ja opiskelijat osallistuvat yhdessä hankkeen eri vaiheisiin. Kuitenkin vaikutukset kulttuuriympäristöön ovat välillisiä.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-