|
|
|
Hankekoodi: S21700
Hankkeen nimi: Elinikäisen oppimisen keskus
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 31.1.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Joensuun seudun erilaiset oppijat ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 2105444-6
Jakeluosoite: Suvantokatu 20
Puhelinnumero: 044 282 0029
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.lukijose.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Ainasto
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.ainasto(at)lukijose.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 282 0029
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomalaisten aikuisten perustaidot ja osaaminen ovat tutkimusten mukaan huipputasoa, mutta silti n.11%:lla on heikko lukutaito, n. 13%:lla heikko numerotaito ja n.30%:lla on heikot tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Heikot perustaidot vaikeuttavat täysivaltaista osallistumista niin työmarkkinoille kuin koulutukseen sekä eriarvoistavat yksilön mahdollisuuksia. Aikuiset, joilla on puutteelliset taidot tekstien ymmärtämisessä ja oikein tulkitsemisessa tai hankaluuksia toimia digilaitteiden avulla, ovat vaarassa jäädä opintojen tai työelämän ulkopuolelle. Heikkoihin perustaitoihin liittyy usein myös todettuja tai tunnistamattomia oppimisvaikeuksia, joista yleisin on lukivaikeus. Oppimisvaikeuden vaikutukset voivat näkyä negatiivisena käsityksenä itsestä, oppimiskyvystä ja ne voivat estää tavoittelemasta omia haaveitaan. Kuitenkin oppimisvaikeudet ovat voitettavissa oikeanlaisilla oppimismenetelmillä ja apuvälineillä sekä riittävällä tuella.
Hankkeen tarkoituksena on perustaa esteetön oppimisympäristö eli Elinikäisen Oppimisen Keskus, jossa voi parantaa lukemisen ymmärtämiseen liittyviä taitoja, kirjallista ilmaisua, matemaattista osaamista sekä digitaitoja. Oppimisen keskuksen toiminta perustuu henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan, erilaisiin pedagogisiin ratkaisuihin sekä vertaistukeen. Keskus tarjoaa oppimismoduuleja, joihin sisältyy pienryhmäohjausta ja -opetusta sekä itsenäisiä tehtäviä, joiden tekemiseen saa tukea keskuksesta. Oppimiskeskus kokoaa myös paikallisia työllisyystoimijoita, oppilaitoksia ja muita oppimiseen liittyviä toimijoita yhteen. Tämä mahdollistaa tehokkaan tiedonkulun ja oikeanlaisen avun ja tuen sen tarvitsijoille.
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on parantaa heikkoja perustaitoja, kuten luku-, numero sekä tieto- ja viestintätaitoja sekä vahvistaa luottamusta omiin kykyihin. Lisäksi tavoitteena on perustaa esteetön oppimisympäristö, jossa saa mahdollisuuden tuetusti kehittää perustaitoja. Tavoitteena on myös kehittää sellaisia opettamisen tapoja, jotka tukevat erilaisia oppijoita. Toiminnan kohderyhmään kuuluu opiskelijoita, työssäkäyviä ja työttömiä Joensuun seudulla asuvia aikuisia, joilla on heikot perustaidot. Yhteistä heille on myös oppimisen haasteet ja epäonnistuneet kokemukset oppimisesta.
Hankkeen tuloksena syntyy Elinikäinen Oppimisen Keskus, joka palvelee kokonaisvaltaisesti oppimiseen liittyvissä pulmissa ja antaa esteettömän mahdollisuuden oppia niin perustaitoja kuin oppimisen taitoja yleensä. Elinikäisen Oppimisen Keskus tavoittaa 100 henkilöä, jotka parantavat omia perustaitojaan sille tasolle, että heillä on mahdollisuudet pärjätä työssä ja opinnoissa. Lisäksi heidän käsitykset itsestä oppijana paranevat, he oppivat elinikäisen oppimisen taitoja ja kykenevät osallistumaan täysipainoisesti työmarkkinoille. Vaikutukset tulevat sitä kautta näkymään myös heidän työllistymisessä sekä kouluttautumisessa, mikä myös ennaltaehkäisee yhteiskunnasta syrjäytymistä. Hankkeen toiminta tukee myös sukupuolten välistä ja koulutuksellisesti aliedustettujen ryhmien tasa-arvoa.
Ensisijainen kohderyhmä on Joensuun seudulla asuvat aikuiset, joilla on heikot perustaidot lukemisessa, kirjoittamisessa, numeraalisten tietojen tulkitsemisessa, laskemisessa ja/tai tieto- ja viestintätekniikassa. Heillä voi olla myös todettua tai tunnistamatonta oppimivaikeutta ja heidän oppimis- ja opiskeluvalmiutensa voivat olla heikot. Henkilöt voivat olla opiskelijoilta, työttömiä tai työssäkävijöitä. Kohderyhmälle yhteinen tarve on saada juuri heille kohdennettua ja riittävää tukea opintojen suorittamiseen, koulutukseen pääsemiseen tai työllistymiseen sekä työssä selviytymiseen. Tuki liittyy kaikilla perustaitojen riittävän hallintaan ja omien oppimistaitojen kehittämiseen. Kohderyhmä tavoitetaan pitkälti hyödyntämällä yhdistyksen omia verkostoja,yhteistyötahoja ja asiakkuuksia. Yhdistyksellä on vahva verkosto ja asiantuntija-asema etenkin Joensuun seudulla ja asiakkaiden tavoittaminen onnistuu hyvin.
Toinen hankkeen kohderyhmä on yhteistyökumppanit, jotka osallistuvat hankkeessa järjestettäviin kehittämispajoihin opettamisen menetelmiin ja oppimishaasteisiin liittyen. Tarkoitus on kehittää perustaitojen opettamisen malleja yhdessä niiden henkilöiden kanssa, jotka tapaavat työssään hankkeen kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Opettamiseen liittyviin malleihin kuuluu keskeisesti vahvuuspedagogiikka, oppimisen apuvälineiden käyttäminen ja taitojen harjoittelu muussa ympäristössä.
Kolmantena kohderyhmänä ovat kaikki alueen toimijat, jotka liittyvät oppimiseen ja sen tukemiseen. Oppimiskeskus kokoaa yhteen näitä toimijoita, jotta asiakkaille mahdollistetaan helposti saavutettavaa tietoa eri palveluista ja mahdollisuuksista. Toimijoina ovat esimerkiksi maakunnan oppilaitokset, te-palvelut, työllisyyshankkeet, kijastot ja sosiaali- ja terveyspuolen toimijat.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat yhteistyötahojen henkilöstöt, joille hankkeen toiminnasta tiedotetaan säännöllisesti, kuten TE-palvelut, eri työllisyystoimijat, toiset järjestöt ja oppilaitokset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 370 358
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 370 358
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 463 062
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 463 062
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Joensuu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4
Suunniteltu: 190
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 2 |
| Toimintaa toteuttaessa huomioidaan ekologiset valinnat. Esimerkiksi tulostetaan vain tarpeellinen määrä dokumentteja ja pyritään sähköiseen viestintään ja materiaaleihin. Pyritään myös suunnittelemaan kulkeminen joukkoliikenteen avulla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Liikkuminen pyritään toteuttamaan julkisia liikennevälineitä käyttäen. Myös etäyhteyksien avulla voimme pitää yhteyttä esim. yhteistyötahoihin ilman matkustamista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Toiminnalla ei vaikuteta kasvillisuuden, luonnon ja eliöiden monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Toiminta ei itsessään vaikuta pinta- ja pohjavesiin eikä ilman laatuun. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 3 |
| Toiminnassa voidaan hyödyntää lähialueen Natura kohteita opetuksessa (esim. Noljakanmäen alue) ja vaikuttaa samalla tietoisuuteen niistä. Lisääntynyt tietoisuus Natura-alueista voi vaikuttaa haluun osallistua Natura-alueiden suojeluun. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Toiminnan toteuttamisessa hyödynnetään kierrätettyjä tavaroita ja materiaaleja niin toimitiloissa kuin opetuksessa.Toiminnassa lajitellaan jätteet asianmukaisesti. Toiminta itsessään ei tuota varsinaisesti jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 2 |
| Toiminnassa pyritään käyttämään materiaaleja, joiden valmistuksessa on käytetty uusiutuvia energianlähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Välittömästi asiakastarjoiluissa käytetään lähiruokaa ja tuetaan paikallisia yrittäjiä. Välillisesti hankkeen toimenpiteillä on myös vaikutuksia alueen työllisyyteen, sillä asiakkaiden voimaantuessa he todennäköisimmin työllistyvät paremmin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 0 |
| Hankkeen lopputulema on palvelu, joka perustuu asiakkaiden kohtaamiseen ja auttamiseen. Toiminta ja palvelu itsessään perustuu siis aineettomaan auttamiseen. Kuitenkin hankkeen tuloksena Oppimiskeskus on paikka, joka vaatii materiaa ympärilleen toimiakseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 2 |
| Liikkuminen pyritään hoitamaan julkisilla liikennevälineillä sekä hyödyntämään polkupyörää kaupunkialuella. Toiminnassa kulkeminen suunnitellaan niin, että se on taloudellista ja kannattavaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Toiminta edistää yksilön hyvinvointia kehittämällä ymmärrystä omasta itsestä ja oppimisestaan, auttaa löytämään omat vahvuudet ja tukemaan koulutukseen ja työelämään pääsyä. Usko omiin kykyihin edistää kokonaisvaltaisesti yksilön elämää. Hanke edistää koulutuksen ja työelämän esteettömyyttä edistämällä osallisuutta, lisäämällä tietoa oppimisen(myös tietoteknisistä). Välillisesti yksilön hyvinvointia edistää eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden lisääntyneet tiedot ja taidot, mitkä edistävät laajemmin yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Yksilöllisten vahvuuksien huomioiminen sekä kannustaminen rohkeasti yrittämään myös oman mukavuusalueen ulkopuolisten asioiden kokeiluun ja omaksumiseen koetaan hankkeessa keskeisiksi. Oman tavoitteiden asettaminen ja polkujen löytäminen vaatii usein omaksumaan itselleen vieraampia asioita, kuten naisilla tietotekniikka ja numerotaitoja (PIAAC). Hankkeen toiminnalla ja periaatteilla edistetään myös välillisesti luomaan asenneilmapiiriä, jossa kiinnostus ja vahvuudet merkitsevät enemmän kuin perinteiset roolijaot. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 7 |
| Hankkeella edistetään erilaisuuden huomioonottamista ja hyväksymistä, perinteisistä rooleista poikkeamista ja mahdollistetaan jokaisen osallistuminen löytämällä tarvittaessa apuvälineet oppimiseen ja osallistumiseen. Hankkeen toiminnan maksuttomuus mahdollistaa toimintaan osallistumisen varallisuuteen katsomatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 3 |
| Hankkeella ei ole kovin paljon vaikutusta kulttuuriympäristöön. On kuitenkin mahdollista, että yhteistyökumppanit huomioivat erilaiset oppijat ja esteettömyyden paremmin ympäristösuunnittelussaan. Oppimiskeskus itsessään huomioi esteetömyyden, hyödyntää olemassa olevaa rakennuskantaa ja tarvittaessa hyödyntää lähiympäristöä toiminnassaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Toiminnassa, materiaaleissa ja hankinnoissa otetaan huomioon myös ympäristövaikutukset. Toiminnassa edistetään kierrättämisen, käyttöiän ja luontokuormituksen huomioimisen ja luovan käytön ilmapiiriä, esimerkiksi apuvälineitä voi testata ennen niiden hankintaa, jotta vältytään turhalta rahanmenolta ja luontokuormitukselta. Kuitenkaan ympäristöosaaminen ei ole hankkeen pääasiallista toimintaa. | ||
Elinikäisen oppimisen keskus -hanke toteutettiin ajalla 2/2019-1/2022. Vaikka suomalaisten perustaidot ovat vahvalla pohjalla, osa suomalaisista aikuisista kärsii heikoista perustaidot sekä usein tunnistamattomista oppimisvaikeuksista, jotka estävät tai hidastavat opintoihin ja työelämään hakeutumista ja työssä ja opinnoissa pysymistä sekä heikentävät työkykyä. Tämä oli hankkeen lähtökohta ja perusajatuksena oli, että useat aikuiset hyötyisivät henkilökohtaistetusta opetuksesta ja ohjauksesta esteettömissä tiloissa. Tässä yhteydessä esteettömyydellä tarkoitetaan oppimisen esteettömyyttä, sitä että tarjotaan opetusta ja ohjausta monikanavaisesti ja käytännönläheisesti, vahvuusperustaisesti kiireettömässä ilmapiirissä.
Hankkeen tavoitteena oli parantaa Joensuun seudulla asuvien oppimisvaikeuksisten aikuisten heikkoja perustaitoja, kuten luki-, numero sekä digitaitoja tarjoamalla niihin eri oppimismoduuleja ja vahvistaa oppimisvaikeuksisten aikuisten luottamusta omiin kykyihin ja osaamista selviytyä erilaisista oppimistilanteista. Hankkeen tavoitteena oli perustaa matalan kynnyksen esteetön oppimisympäristö eli Elinikäisen oppimisen keskus, jossa on mahdollisuus kehittää tuetusti perustaitoja ja saada ohjausta oppimiseen ja apuvälineiden käyttöön. Lisäksi hankkeessa oli tarkoituksena kehittää sellaisia opettamisen ja oppimisen tapoja, jotka tukevat aikuisia, joilla on haasteita oppimisessa. Tavoitteena oli myös kehittää ammattilaisten tarpeeseen soveltuva työväline oppimisvaikeuksien kartoittamiseen ja puheeksi ottamiseen sekä jatko-ohjaamiseen maakunnassa.
Hankkeen alussa pyrittiin toteuttamaan perustaitojen oppimismooduuleja, mutta pian huomattiin niiden toimimattomuus. Osallistujat tulivat jatkossa toteuttamaan omia tehtäviään ja tavoitteitaan oppimispajoihin, aikaisemman valmiiden tehtävien ja tavoitteiden sijaan. Pajoja järjestettiin kaksi kertaa viikossa ja niissä oli 1-7 osallistujaa kerrallaan.
Hankkeessa tavoitettiin 165 asiakasta. Yksilöllistä oppimisen ohjausta toteutettiin koko hankkeen aikana 806 kertaa, tapaamiskertoja oli 1-62 per asiakasta kohti. Ohjausten tavoitteena oli tukea perus- ja oppimisentaitoja, vahvistaa asiakkaan luottamusta omiin kykyihin ja vahvistaa oppijaminäkuvaa. Aiheita ohjauksissa oli muun muassa lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen, ajanhallinta, keskittyminen, muisti sekä digitaidot. Näihin liittyi vahvasti oppimisen apuvälineet, toiminnan suunnittelu, tavoitteiden asettaminen sekä rohkaisu toimintaan.
Koronapandemia toi omat haasteensa toiminnan toteuttamiselle. Yksilöohjauksia peruuntui ja niiden toteuttaminen siirrettiin etätapaamisiksi. Koronarajoituksen lievennyttyä etäohjaukset jäivät kuitenkin kasvokkain tapahtuvien tapaamisten rinnalle. Useita ohjauksia ja ryhmätoimintoja peruuntui, joista osa saatiin toteutettua myöhemmin. Osa sovituista toiminnoista ei kuitenkaan onnistunut useista yrityksistä huolimatta pandemian uusien aaltojen myötä.
Hankkeessa onnistuttiin luomaan yksilö- ja ryhmäoppimiseen sopiva ympäristö. Tiloissa on muunneltava, fyysisesti ja kognitiivisesti ergonominen kalustus ja välineistö, sekä oppimisen tuen välineitä esimerkiksi keskittymiseen, ajanhallintaan, lukemiseen ja laskemiseen. Tarjolla on myös tietokoneita, joita voi käyttää oman työskentelynsä ajan. Erityisesti koronapandemian myötä toiminta ja tarjotut tilat olivat monelle tarpeen. Henkilökohtainen tuki, tilat ja välineet tukivat osallistujien työskentelyä. Elinikäisen oppimisen keskuksen tiloissa oli mahdollista keskittyä työskentelyyn ja saada ajanhallintaan konkreettisia keinoja ja välineitä. Asiakkaat hyödynsivät hankkeen aikana tiloja 6-27,5h viikossa, koronasta huolimatta.
Hankkeen aikana asiakastyöskentelystä koottiin hyviä käytänteitä ja tuotettiin näistä julkaisu Oppimisen tuen pieni käsikirja. Tämä ja muita asiakaskäyttöön tuotettuja materiaaleja varten luotiin sähköinen materiaalipankki yhdistyksen internetsivuille. Lisäksi hankkeessa kehitettiin Oppimisvaikeuksien puheeksi ottamisen väline ammattilaisten, jotka kohtaavat työssään oppimisvaikeuksisia henkilöitä, käyttöön. Lopullisen oppimisvaikeuksien puheeksiottamisen välineen käyttökoulutuksia toteutettiin 18 kpl, joihin osallistui noin 130 ammattilaista. Palautteiden perusteella väline on todettu toimivaksi ja otettu useassa paikassa säännölliseen käyttöön.
Hankkeessa tuotettiin kolme kappaletta lainattavia oppimisen apuvälinereppuja, joissa oli useita erilaisia oppimisen tuen välineitä kotona kokeiltavaksi. Reput olivat suosittuja ja tykättyjä, erityisesti koska välineitä sai kokeilla rauhassa todellisessa ympäristössä ja haasteissa. Lisäksi reput sisälsivät hankkeessa tuotettuja materiaaleja, jotka jäivät asiakkaiden käyttöön.
Kaiken kaikkiaan hanke ylitti määrälliset osallistujatavoitteet. Osallistujien palaute toiminnasta oli hyvää: toimintaa pidettiin tärkeänä ja toiminta koettiin kriittisenä omien asioiden eteenpäinviemisessä. Osa koki, että opinnot olisivat keskeytyneet Ilman toiminnan tarjoamaa tukea. Yksilöllistä oppimisen ohjausta pidettiin tärkeimpänä toimintana.