Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21708

Hankkeen nimi: Köyhät ritarit

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 30.8.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Yhteismaa ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 2520758-5

Jakeluosoite: Engelinaukio, 19 b

Puhelinnumero: 0503820333

Postinumero: 00150

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.yhteismaa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pauliina Seppälä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallituksen puheenjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina(at)yhteismaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 572 7910

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tutkimusten mukaan yli 20.000 suomalaista jonottaa leipäjonoissa joka viikko. Leipäjonojen stigma ei katoa ja usein se periytyy sukupolvelta toiselle. Köyhät Ritarit -hanke haluaa ihmiset pois kaduilta ja kylmästä jonottamasta. Köyhät Ritarit haluaa eroon leipäjonoista.

Lähes 100 miljoonaa tonnia ruokaa heitetään hukkaan vuosittain pelkästään EU:n alueella. Suomessa koko elintarvikeketjussa arvioidaan haaskattavan jopa 460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Kauppojen ruokahävikki Suomessa on yli 65 miljoonaa kiloa vuodessa. Tästä ruoka-apuun päätyy tällä hetkellä kuitenkin vain 10-15%. Paljon on siis työtä tehtävänä ja ruokahävikkiä pelastettavana.

Hävikkiruoan ilmastokuormitus on suuri, sillä hukkaan menevään ruokaan on panostettu resursseja koko sen tuotantoketjun varrella viljelystä aina pakkaamiseen ja kuljettamiseen. Hukkaan heitetyllä ruoalla on ekologisten vaikutusten lisäksi vakavia negatiivisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Ruokähävikin vuosittaiseksi taloudelliseksi arvoksi arvioidaan Suomessa 500 miljoonaa euroa.

Hankkeen tavoitteena on perustaa Helsinkiin oikea ravintola. Ravintolan työnimi on Köyhät Ritarit ja sen tarkoitus on saattaa yhteen leipäjonojen asiakkaat ja muut paikalliset.

Ravintola Köyhät Ritarit on paikka, jossa leipäjonojen asiakkaat ruokailevat voucherilla normaalisti maksavien asiakkaiden rinnalla. Ravintolassa tarjoillaan muutamana iltana viikossa huippukokkien tähdittämä illallinen. Asiakasmäärät varsinkin illallisten osalta mitoitetaan siten, että jokaista maksavaa asiakasta kohti on noin yksi leipäjonojen asiakas. Tavoitteena että kumpikaan sosiaaliluokka ei olisi yliedustettuna.

Myös ravintolan Köyhät Ritarit henkilökunnassa tulee yhdistymään eri yhteiskuntaluokat. Mukaan kutsutaan ravintola-alan ammattilaisia, kokeneita huippukokkeja toimimaan yhdessä vaikeasti työllistyvien työssäoppijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on työllistää erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä. Siirtymä leipäjonosta ravintola Köyhien Ritarien asiakkaaksi on helppo, ja siten myös kynnys tulla töihin ravintolaan on normaalia matalampi ja sitä kautta kasvaa todennäköisyys päästä takaisin kiinni työelämään.

Hankkeen tavoite on luoda uudenlaista yhteisöllinen, työllistävä toimintamalli ja levittää sitä myös muualle Suomeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen osallistujat ovat työelämän ulkopuolelle syystä tai toisesta jääneitä vaikeasti työllistettäviä henkilöitä. Tärkeä ryhmä ovat esimerkiksi voimaannuttamista kaipaavat maahanmuuttajataustaiset naiset ja miehet, joita on pakolaiskriisin myötä yhä enenevässä määrin. Suomessa on paljon maahanmuuttajataustaisia kouluttamattomia naisia, joiden ainoa taito voi olla ruoanlaittotaito, josta he myös ovat ylpeitä. Tämän heille tutun työtehtävän kautta heidän on helpompi kokea olevansa tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa ja sopeutua paremmin suomalaiseen työelämään. Tärkeitä kohderyhmiä ovat myös ilman koulutusta jääneet tai muusta syystä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä pitkäaikaistyöttömät. Haluamme panostaa lisäksi alle 30-vuotiaisiin nuoriin, jotka ovat jääneet ilman koulutusta ja/tai työelämän ulkopuolelle esimerkiksi oppimisvaikeuksien, mielenterveysongelmien, päihdeongelmien tai henkilöhistoriaan liittyvistä syistä (mm. lastensuojelun asiakkaat).

Yhteistyötä tehdään Helsingin kaupungin TYP Helsingin ja Ohjaamon, Monika-Naisten liitto ry:n Osaavat Naiset -hankkeen sekä Monik ry:n Urax-projektin kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat työllistettävien perheet ja läheiset. Yhdenkin perheenjäsenen työllistymisellä voi olla merkittävä vaikutus koko perheen hyvinvointiin. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös normaalituloiset ihmiset, jotka asioivat ravintolassa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ravintola-alalla avustavissa tehtävissä työskentelevät ovat pääsääntöisesti naisia, ja johtotehtävissä ja pääkokkeina työskentelevät ovat pääasiassa miehiä. Hankkeen kohteena olevat työllistyvät ovat tasaisesti naisia ja miehiä. Köyhyys vaivaa etenkin eläkeläisnaisia eläkkeiden pienuudesta johtuen. Miehet ovat puolestaan yliedustettuna päihdeongelmaisten parissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolijakaumaa pyritään tasaamaan rekrytoimalla miehiä tarjoilu- tai avustaviin keittiötehtäviin ja vastaavasti naisia vastuullisempiin rooleihin keittiössä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toissijainen tavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Ruokahävikin pienentäminen vähentää maapallon luonnonvarojen kulutusta. Nyt maailmanlaajuisesti hukataan jopa kolmannes syömäkelpoisesta ruoasta. Ruokahäviki-teeman pitäminen esillä vaiktutaa merkittävästä myös välillisesti, sillä se vaikuttaa ihmisten asenteisiin myös kotikeittiössä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Ruokahävikin pienentäminen on tärkein ilmastoteko, jonka voimme tehdä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 8
Kun pienennetään ruokahävikin määrää, vähenevät myös maatalouden valumavedet ja ruoantuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Tämä hillitsee myös vesien rehevöitymistä ja parantaa mm. Itämeren tilaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Ravintolassa Köyhissä Ritareissa hyödynnetään hävikkiraaka-aineita. Jätettä syntyy mahdollisesti jonkin verran enemmän kuin tavallisessa ravintolassa, mikäli ruokia lahjoittavat kaupat eivät ole tehneet esivalintaa. Kaiken kaikkiaan hanke pienentää syntyvän jätteen määrää. Syntyvä jäte pyritään kompostoimaan tai toimittamaan biopolttoaineen tuotantoon.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 0
Tutkimme mahdollisuuksia käyttää uusiutuvaa energiaa hankkeen toteutuksessa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Toimintamalli lisää yhteisöllisyyttä ja on monistettavissa muualle Suomeen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Logistiikan osalta tehdään yhteistyötä jo olemassa olevan hävikkiruokalogistiikan kanssa, jolloin säästetään logistiikan kuluissa ja päästöissä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Työelämän ulkopuolelle jääneiden sopeuttaminen työelämään edistää osallistujien ja heidän läheistensä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa pyritään edistämään tasa-arvoa. Toteutuksessa kiinnitetään huomiota etenkin maahanmuuttajataustaisiin naisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke kotouttaa maahanmuuttajia, edistää vaikeasti työllistyvien työllistymistä mutta ennen kaikkea tuo vähävaraiset asiakkaat samaan pöytään muiden lähialueen asukkaiden kanssa ja näin merkittävästi lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 3
Ruokahävikkiin liittyvä ympäristötietous on tärkeä osa osallistujien koulutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-