Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21709

Hankkeen nimi: Hyvä teko tarttuu - osallisuuden ja vapaaehtoisuuden kehittäminen Mikkelissä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 4.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta

Organisaatiotyyppi: Seurakunta

Y-tunnus: 1634754-3

Jakeluosoite: Savilahdenkatu 20

Puhelinnumero: 0400143300

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Leppänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.leppanen(at)evl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400143289

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyvä teko tarttuu - osallisuuden ja vapaaehtoisuuden kehittäminen Mikkelissä on Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan hanke. Vapaaehtoistyötä ja osallisuuden vahvistamista on kehitetty Mikkelissä yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa jo vuosia. Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta kehittäessä on havaittu kehitystarpeita. Yhteisesti on huomattu, että olemassa olevat toimintamallit vaativat rinnalleen lisää osallisuuteen ohjaavia toimintatapoja, jotta vapaaehtoistyö mahdollistuisi erilaisissa elämäntilanteissa oleville työikäisille. Päättyneiden osallisuushankkeiden tulosten mukaan osallisuutta tulee edelleen kehittää mikkeliläisten työikäisten parissa.

Hankkeen tavoite on, että työikäisten mikkeliläisten osallisuus vahvistuu, hyvinvointi lisääntyy, ulkopuolisuuden kokemukset vähenevät ja julkisorganisaation (Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta) rakenteessa kansalaistoimijalähtöinen toimintatapa vahvistuu. Vapaaehtoistoimijuuden kautta tuetaan ja kehitetään myös työelämävalmiuksia. Tavoitteisiin pääsemiseksi kehitetään lisää yhteisiä toimintamalleja ja – tapoja Mikkelin vapaaehtoistoimijoiden kesken.

Hankkeen työntekijäresurssi on puolitoista työtekijää.

Konkreettisina toimenpiteinä kehitetään mm. uusien vapaaehtoistyön ja osallisuuden muotoja kokeilukulttuurin keinoin. Tällaisia osallisuuden vahvistamisen muotoja ovat esimerkiksi kauppa-avun antaminen, kuljetusapu, "kerho/leiriaikuisena" toimiminen, tapahtumien organisoiminen ja järjestäminen sekä vertaistoiminta.

Hankkeen aikana järjestetään vapaaehtoisille, yhteistyökumppaneille sekä työntekijöille osallisuutta vahvistavaa koulutusta sekä luodaan yhteistä Osallisuusfoorumia, jonka tavoitteena on koota yhteen kaikki mikkeliläiset vapaaehtoiset, vapaaehtoistoimijat ja osallisuutta vahvistavat tahot.

Hankkeessa selvitetään ja kootaan yhteen mikkeliläisten vapaaehtoistoimijuuden tavat. Samalla mikkeliläisiltä kysytään, millaisessa vapaaehtoistoiminnassa he voisivat olla mukana.

Hankkeen tuloksina syntyy uusia vapaaehtoistoimijuuden muotoja työikäisille. Vapaaehtoistoimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ja koulutus kehittyvät ja yhä useampi työikäinen mikkeliläinen haluaa tehdä hyvää eli osallistua vapaaehtoimintaan. Vapaaehtoistoimijuus lisää osallisuutta ja torjuu yksinäisyyttä. Samalla yksilön hyvinvointi lisääntyy. Hanke käynnistää ja mahdollistaa toimintakulttuurin muutoksen niin että kymmenessä vuodessa 10 prosenttia seurakunnan jäsenistä on mukana vapaaehtoistoiminnassa, ja heistä 40 % on työikäisiä.

Hankekumppaneina hankkeessa ovat TE-keskus, Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, Mikkelin työttömät, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto Esedu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kirkkohallitus ja Mikkelin kaupunki.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Hankkeen kohderyhmänä ovat työikäiset työelämässä olevat mikkeliläiset, jotka eivät vielä ole mukana vapaaehtoistoiminnassa. Tavoitteena on lisätä heidän kokemusta osallisuudesta ja hyvinvointia. Työikäiset mikkeliläiset ovat hankkeessa mukana toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa (osallistava budjetointi). Hankkeen tiedottamisessa ja sen tavoissa huomioidaan erityisesti hankkeen kohderyhmä. Hankkeen kohderyhmä on mukana vapaaehtoistoiminnassa osallistajina, osallistujina ja vertaisina. Kohderyhmää tavoitetaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaiken toiminnan sisällöissä pyritään dynaamisuuteen ja sen profiili tehdään nykyaikaisemmaksi verrattuna mielikuviin mitkä saatavat liittyä seurakunnalliseen osallisuustoimintaan. Lapset ja ikäihmiset eivät kuulu kohderyhmään, mutta heidän välityksellään voidaan toteuttaa toimintaa.

2.Työttömät työnhakijat, jotka eivät vielä ole mukana vapaaehtoistoiminnassa sekä he, joiden riski syrjäytyä on kasvanut. Kohderyhmää tavoitetaan TE-toimiston kautta, ESSOTEn aikuissosiaalipalveluiden, oppilaitosten, muiden vapaaehtoistoimijoiden ja seurakunnan kautta. Työttömät työnhakijat ovat hankkeessa mukana toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Työttömät työnhakijat ovat hankkeessa mukana vapaaehtoistoiminnassa osallistajina, osallistujina ja vertaisina. Tämän kohderyhmän rooli osallistavassa budjetoinnissa on merkittävin.

Hyvä teko tarttuu - hanke pyrkii toiminnallaan löytämään vapaaehtoistyön ja osallisuuden piiriin myös erilaisissa työelämäntilanteissa(osa-aikaisuudet, kuntoutukset). Moninaiset kuntoutujat, osa-aikaisesti työelämässä olevat huomioidaan hankkeen sisällöissä, aikatauluttamisessa ja yhteistyöllä kuntoutusta tekevien tahojen kanssa.

3.Mikkelin vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat toimijat.

4. Hanke toteutetaan Mikkelin kaupungin alueella, kattaen Haukivuoren, Anttolan, Ristiinan, Suomenniemen ja muut Mikkelin alueet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat mikkeliläiset ja erityisesti hankkeen kumppanit ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan työntekijät. Toimintatapojen muutos ja työntekijöiden asennemuutos edesauttaa varsinaisen kohderyhmän tavoittamista. Välillisinä kohderyhminä ovat muut samantyyppiset julkisyhteisöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 181 490

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 173 322

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 242 002

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 231 107

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Huomioon on otettu tällä hetkellä vapaaehtoistyössä olevat, jonka pohjalta mahdollisia hankkeeseen osallistujia on analysointi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Erityisesti kohderyhmään kohdistuvissa toimenpiteissä kiinnitetään huomiota miesten osallistumiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Asiaa huomioidaan hankkeen toimenpiteissä, vaikka sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Paikallisten luontokohteiden ja luonnon hyödyntäminen vapaaehtoistoiminnassa (vapaaehtoistyön kohde ja vapaaehtoisten virkistystoiminta)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Paikallisten luontokohteiden ja luonnon hyödyntäminen vapaaehtoistoiminnassa (vapaaehtoistyön kohde ja vapaaehtoisten virkistystoiminta)
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Paikallisten luontokohteiden ja luonnon hyödyntäminen vapaaehtoistoiminnassa (vapaaehtoistyön kohde ja vapaaehtoisten virkistystoiminta)
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Paikallisten luontokohteiden ja luonnon hyödyntäminen vapaaehtoistoiminnassa (vapaaehtoistyön kohde ja vapaaehtoisten virkistystoiminta)
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei oleellinen hankkeen toteutumisen kannalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalla on kirkon ympäristödiplomi ja seurakunta toimii sen periaatteiden mukaisesti. sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content288249
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei oleellinen hankkeen toteutumisen kannalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Hanke huomioi paikalliset toimijat ensisijaisina vaihtoehtoina kilpailutuksissa ja hankinnoissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 4
Hankkeen tavoitteena on tuottaa aineettomia tuotteita ja palveluita mikkeliläisten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hanke pyrkii huomioimaan toiminnassaan ekologiset logistiikan keinot ja liikkumisen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hanke edistää mikkeliläisten osallisuutta ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeella edistetään tasa-arvoista kohtelua riippumatta ihmisen sosioekonomisesta asemasta, uskonnosta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
Hankkeella tuetaan kohderyhmän osallisuutta, vahvuuksia toimia kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä
Kulttuuriympäristö 4 4
Osana Mikkelin kulttuuriympäristöä toimivat seurakunnan kirkot ja hautausmaat. Niitä hyödynnetään hankkeen toiminnassa.
Ympäristöosaaminen 5 5
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalla on kirkon ympäristödiplomi ja seurakunta toimii sen periaatteiden mukaisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan Hyvä teko tarttuu – osallisuuden ja vapaaehtoisuuden kehittäminen Mikkelissä -hanke 1.9.2019 - 4.6.2022 kehitti seurakunnan toimintaan osallisuutta ja hyvinvointia tukevia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Hankkeen tavoitteena oli mikkeliläisten työikäisten aktivoiminen toimintakokeilujen ideointiin ja toteutukseen samalla vahvistaen kansalaistoimijalähtöistä toimintatapaa seurakunnassa. Toiminnalla nostettiin esille pienten hyvien tekojen näkemistä ja tekemistä. Hanke ehti toimia normaalioloissa puolisen vuotta, ennen kuin koronapandemia toi suuren haasteen kohderyhmän tavoittamiseen ja toiminnan toteutukseen.

Hanke toteutettiin Anttolan, Haukivuoren, Ristiinan, Ristimäen, Suomenniemen ja Savilahden alueseurakunnissa. Hankkeen aikana käynnistettiin uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja osallistujien ideoiden pohjalta. Kaikissa niissä mahdollistettiin hyvän tekemistä, yhteisöllisyyden rakentumista ja osallisuuden vahvistamista. Toimintaan tavoitettiin mukaan uusia työikäisiä. Kansalaistoimijalähtöisyyttä ja organisaation rakenteellista osallisuutta vahvistettiin yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa. Hankkeen tuloksena seurakunnassa jatkuvat esimerkiksi Hyvän mielen kirjoittajat, jotka tuottavat voimauttavia julkaisuja mm. seurakunnan somekanaville, Kädentaitoja sydämellä -ryhmä ilahduttaen käsitöillä eri kohderyhmiä, Vipinä -vertaistukiryhmä nepsy-lapsille ja heidän perheilleen sekä nuorten aikuisten vertaistukiryhmä Hyvät hessut. Verkostoyhteistyötä vahvistettiin käynnistämällä nuorten luontotoimintaverkosto, joka mahdollistaa jatkossakin vertaistoimintaa nuorille luonnossa mikkeliläisten nuorisotoimijoiden yhteistyönä. Joulun rauhaa -hyväntekeväisyyskonsertit sekä Valoa pimeyteen -tapahtuma toteutuvat yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa myös tulevaisuudessa.

Hanke teki yhteistyötä arvioinnin parissa THL:n Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke Sokran kanssa. Arvioinnissa selvitettiin, vahvistuuko osallisuuden kokemus vapaaehtoistoiminnassa. Tätä tutkittiin vapaaehtoisille suunnatulla kyselyllä ja haastatteluilla. Osallisuuden kokemus voi vahvistua, mutta lähinnä niillä, joiden osallisuus on heikompaa tai jotka eivät ole kovin aktiivisia. Vapaaehtoistoiminnalla on mahdollisuus vahvistaa yhteisöllisyyttä. Hyvä teko tarttuu –hankkeessa saatiin positiivisia muutoksia aikaan, esimerkiksi nuorten vaikuttajaryhmä rakensi avoimen oleskelutilan ja taidetoiminta edistyi seurakunnassa. On ollut tärkeää, että seurakunta on ottanut vapaaehtoiset mukaan toimintaansa ja jakanut heille päätösvaltaa. Ongelmana on vapaaehtoistoiminnasta eniten hyötyvien löytäminen ja motivoiminen mukaan.

Koronapandemian aikana yhteisöllisyyden ja vertaistuen merkitys on ollut suuri, kun kokoontumisia on jouduttu rajoittamaan. Koronahaasteiden vuoksi osallistujia tavoitettiin hankkeessa määrällisesti tavoiteltua vähemmän, mutta toimintaan osallistumisen kokemusten vaikutus osallistujien elämään on voinut olla haastavan tilanteen vuoksi erityisen tärkeää.