Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21710

Hankkeen nimi: Puutoimialan osaamisen kehittäminen - Puuedu Koillismaa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: KSAK Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0832600-5

Jakeluosoite: PL 13

Puhelinnumero: 040 860 8949

Postinumero: 93601

Postitoimipaikka: Kuusamo

WWW-osoite: http://www.ksak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TAIVAL ARJA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Taloussuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arja.taival(at)ksak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 730 1021

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Metsäklusteri on tärkeä työllistäjä Koillismaalla, mutta alan yritysten yhteistä ja suunnitelmallista kehittämistoimintaa ei ole juurikaan ollut. Metsäalan toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen sekä tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden yhteistyön lisääminen on merkittävin elinvoimaisuutta lisäävä tekijä, jolla voidaan tukea yritysten liiketoiminnan kehittymistä.

Naturpolis Oy ja KSAK Oy ovat kartoittaneet Kuusamossa puutoimialan yritysten kehittämistarpeita syyskuu 2018 – tammikuu 2019 välisenä aikana. Puutoimialalle on myös järjestetty työpaja, jonne kutsuttiin alan yritykset, päättäjät, tutkijat ja asiantuntijat suunnittelemaan Koillismaan puutoimialan kehittämismahdollisuuksia ja -näkymiä. Puutoimialan yrityksille onkin syntynyt selkeä motivaatio yhteiseen kehittämiseen. Kartoituksen tuloksena Naturpolis Oy on hakenut Pohjois-Pohjanmaan liitolta EAKR -rahoitusta Koillismaan puutoimialan kehittämisohjelman laatimiseen ja KSAK Oy on hakenut ESR -rahoitusta koulutushankkeeseen, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään.

Hankkeen tavoitteena on luoda yhdessä yritysten kanssa työelämälähtöisiä ammatillisen koulutuksen malleja, kehittää kohderyhmän henkilöstön osaamista metsä- ja puutoimialalla nousseisiin kehittämiskohtiin ja lean osaamista sekä kehittää yhteistyötä hankkeen toimijoiden välillä. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat metsä- ja puutoimialalla toimivat yritykset ja muut organisaatiot ja niiden henkilöstö Koillismaalla.

Hankkeen toimenpiteitä ovat
- luoda alueellisia koulutusmalleja puutuoteteollisuudelle ja puunhankintayrityksille
- järjestää kartoituksessa esiin nousseisiin kehittämiskohtiin teemakoulutuksia
- järjestää kaksi Lean koulutusta alueen puuteollisuudelle ja metsätalouden organisaatioille
- tehdä yhteistyötä ja verkostoitua yritysten ja muiden toimijoiden välillä

Hankkeen tuloksena saadaan teollisuudelle ja puunhankintayrityksille suunnatut koulutusmallit ja alueen yrityksille suunnattuihin teema- ja lean koulutuksiin osallistuu 80 eri henkilöä 30 yrityksestä ja organisaatiosta. Koulutusten kautta yritykset ja niiden henkilöstö parantavat osaamistaan valituissa kehittämisteemoissa sekä tuottavuutta ja kilpailukykyä edistävissä johtamisen periaatteissa ja menetelmissä, jolloin yritykset pystyvät paremmin vastaamaan tulevaisuuden kehittämishaasteisiin. Myös toimialan yhteistyö tiivistyy ja verkottuu hankkeen toimenpiteiden kautta. Hankkeessa luodut mallit, hyvät käytännöt ja osaaminen jäävät elämään alueen yrityksiin ja muihin organisaatioihin hankkeen päätyttyä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä Koillismaalla (Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi) ovat metsä- ja puutoimialalla toimivat yritykset ja muut organisaatiot ja niiden henkilöstö sekä muita alalla yhteistoimintaa tekevät organisaatiot.

Hankkeessa metsätalouteen luetaan mm. puunkorjuu- ja kuljetusyritykset, muut metsäpalveluyritykset ja yhteismetsät, metsänhoitoyhdistykset ja alan julkisia toimijoita kuten luonnonvarakeskus, metsähallitus. Puutuoteteollisuuteen luetaan mm. puutaloteollisuus, hirsitalo- ja kestopuuteollisuus, sahateollisuus, levyteollisuus, puusepänteollisuus, rakennuspuusepänteollisuus, pakkausteollisuus ja huonekaluteollisuus. Muita toimialalla yhteistoimintaa harjoittavia organisaatioita mm. alueen kunnat, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot ja puutuotteita myyvät yritykset ja muut toimijat.

Muutosesitys 2/2022: Muita toimijoita ovat mm. luonto- ja matkailualalla toimivat mikro- ja pk-yritykset, jotka linkittyvät metsä- ja puutoimialaan sekä metsätaloutta (y-tunnuksella) harjoittavat yksittäiset metsänomistajat.

Hankkeen koulutuksia markkinoidaan pääasiassa jalkautumalla yrityksiin, puhelimitse, sähköpostiviestien, lehti-ilmoitusten, lehtijuttujen ja sosiaalisen median kautta sekä alueen muiden metsä- ja puutoimialan hankkeiden, yritysasiantuntijoiden ja muiden yhteistyötoimijoiden avulla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat alueella tai alueen ulkopuolella toimivat muut yritykset, organisaatiot ja kolmannen sektorin toimijat, jotka voivat hyödyntää hankkeessa luotuja toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 276 800

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 249 835

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 346 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 312 319

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Koillismaan

Kunnat: Taivalkoski, Pudasjärvi, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 61

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Valtakunnallisella tasolla naisten osuus työvoimasta (BIOFEM 2014) on metsäteollisuudessa 13 % ja metsätaloudessa 22 %. Myös Koillismaalla ja Pohjois-Suomessa metsätalouden ja metsäteollisuuden työpaikat ovat hyvin samankaltaiset sukupuolinäkökulmasta katsottuna. Kuusamossa teollisuuden palveluksessa (toimialaluokka C, TOL2008) olevista työllisistä 27,5% on naisia, rakennusalalla (toimialaluokka F, TOL2008) 7,8% ja maa-, metsä- ja kalatalouden (toimialaluokka A, TOL2008)työllisistä 27,1%. Luken "Metsäsektorin työllisten sukupuolijakauma" - tilasto osoittaa samaan suuntaan. Vuonna 2017 metsätalouden työllisistä 9,5% ja puutuoteteollisuuden työllisistä 14,3% oli naisia. Metsäsektori on siten edelleen erittäin miesvaltainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon hankesuunnitelmaa laadittaessa niin, että koulutuksiin pyritään saamaan naisia huomattavasti enemmän kuin heidän suhteellinen osuus on koko työvoimasta. Tämä on huomioitava, kun koulutuksista tiedotetaan kohderyhmälle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole suoranaisesti sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta edistäminen huomioidaan hankkeen kaikissa toiminnoissa valtavirtaistamisen kautta, kuten naisten osallistuminen järjestettäviin koulutuksiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 8
Hanke edistää järjestettävien koulutusten kautta puutuoteteollisuuden toimintaa, joka käyttää uusiutuvia puuraaka-aineita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 8
Hankkeen myötävaikutuksella edistetään puun käyttöä. Puu rakennusmateriaalina sitoo hiiltä ja siten vähentää hiilidioksidin aiheuttamien riskien muodostumista
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 8
Puu on ekologinen, kotimainen ja uusiutuva raaka-aine, mikä vähentää tuontiraaka-aineiden ja tuontienergian tarvetta. Puussa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Puun käyttöä puutuoteteollisuudessa on mahdollista lisätä. Pitkällä aikavälillä puupohjaisilla biomassoilla voidaan korvata merkittävä osa öljyjalosteiden käyttöä eri materiaaleissa ja myös vähentää fossiilisten energioiden käyttöä Pohjois- Suomessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 4
Hankkeen myötävaikutuksella edistetään puun käyttöä. Puu rakennusmateriaalina sitoo hiiltä ja siten vähentää hiilidioksidin aiheuttamien riskien muodostumista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Hanke ei uhkaa Natura 2000 -ohjelman kohteita, vaan niitä voidaan tuoda esille hankkeen toteutuksen aikana
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hankkeen myötävaikutuksella alueella kehitetään tarvittavien resurssien parempaa hyödyntämistä sekä syntyvien jätteiden parempaa lajittelua ja hyötykäyttöä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 8
Puu on ekologinen, kotimainen ja uusiutuva raaka-aine, mikä vähentää tuontiraaka-aineiden ja tuontienergian tarvetta. Puun käyttöä puutuoteteollisuudessa on mahdollista lisätä. Pitkällä aikavälillä puupohjaisilla biomassoilla voidaan korvata merkittävä osa öljyjalosteiden käyttöä eri materiaaleissa ja myös vähentää fossiilisten energioiden käyttöä Koillismaalla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Puu on ekologinen, kotimainen ja uusiutuva raaka-aine, mikä vähentää tuontiraaka-aineiden ja tuontienergian tarvetta. Puun käyttöä puutuoteteollisuudessa on mahdollista lisätä. Pitkällä aikavälillä puupohjaisilla biomassoilla voidaan korvata merkittävä osa öljyjalosteiden käyttöä eri materiaaleissa ja myös vähentää fossiilisten energioiden käyttöä Koillismaalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 8
Hankkeen myötävaikutuksella toimialan yhteistyö tiivistyy ja aineettomien tuotteiden ja palvelujen hyödyntäminen mahdollistuu.
Liikkuminen ja logistiikka 4 8
Paikallisen jalostusasteen nostamisella ja digilisaation hyödyntämisellä alennetaan logistiikkakustannuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Lisää työtä ja hyvinvointia alueella.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Naisille ja miehille tarjotaan samat mahdollisuudet osallistua koulutuksiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Hanke tukee yhdenvertaisuutta alueen työpaikkojen säilyessä ja kehittyessä ja mahdollistaa myös uusien työpaikkojen syntymistä.
Kulttuuriympäristö 2 4
Puutoimialan kehittämisessä huomioidaan myös alueen kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 3 6
Puutuoteteollisuuden kehittämisessä huomioidaan myös alueen kulttuuriympäristöä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Puuedu Koillismaa -hankkeella tavoiteltiin työelämälähtöisiä ammatillisen koulutuksen malleja ja kohderyhmän henkilöstön osaamisen kehittymistä erilaisten koulutuksien avulla sekä yhteistyötä hankkeen toimijoiden välillä. Pääkohderyhmänä olivat metsä- ja puutoimialalla toimivat yritykset ja muut organisaatiot ja niiden henkilöstö Koillismaalla sekä luonto- ja matkailualalla toimivat mikro- ja pk-yritykset, jotka linkittyvät metsä- ja puutoimialaan sekä metsätaloutta (y-tunnuksella) harjoittavat yksittäiset metsänomistajat.

Hankkeen aikana selvitettiin alueen oppilaitosten koulutusmalleja erityisesti puutavara-autonkuljettajakoulutukseen liittyen. Jo olemassa olevat koulutusmallit todettiin yhdessä toimiviksi, eikä uutta koulutuskokonaisuutta nähty tarpeelliseksi lähteä suunnittelemaan.

Hanke suunnitteli luonto- ja metsäalan moniosaajakoulutusta yhteistyössä KSAK Oy:n kanssa. Kahdesta tutkinnon osasta (osa luontoalan ammattitutkinnosta ja osa metsäalan perustutkinnosta) koostuvalla koulutuksella tavoitellaan monialaisen osaamisen kehittymistä ja ympärivuotista työllistymistä. Koulutus toteutuu hankkeen päättymisen jälkeen. Monialaiseen koulutukseen liittyen toteutettiin alueen metsätaloudesta käsikirja ja opas luonto-opasopiskelijoille ”Oppaana meijän metissä”.

Lean-koulutuskokonaisuuden lisäksi teemakoulutuksia toteutettiin yhteensä 17 kpl sekä etä- että lähitoteutuksina. Aihealueet painottuivat metsätoimialalle, puutoimialaan kohdistuneita koulutuksia järjestettiin yritysyhteistyön kautta kaksi (puurakentamisen paloturvallisuus ja puurakenteiden jäykistäminen). Hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden ja henkilöiden kokonaistavoitemäärät ylitettiin.

Toteutettujen tarvelähtöisten teemakoulutusten määrä oli merkittävä ja sisällöllisesti osin sellainen, ettei se todennäköisesti ilman hanketta olisi mahdollistunut. Tämä kaikki on lisännyt osaamista alueella esiin nousseisiin kehityskohteisiin jopa suunniteltua enemmän.

Hankkeessa järjestettiin kolme ajankohtaista webinaaria/seminaaria, joiden kautta aihealueita pystyttiin tuomaan esille laajemmalle yleisölle sekä herättämään kiinnostusta koulutustarpeisiin.

Hankeajalle osui kaksi merkittävää ulkopuolelta tullutta tekijää, jotka vaikuttivat hankkeen käytännön toteuttamiseen. Koronapandemia rajoituksineen aiheutti tilaisuuksien ja erityisesti lähikoulutuksien peruuntumisia. Lisäksi Koillismaata kesällä 2021 riepotellut Paula-myrsky vei yhteistyötahojen resursseja niin, ettei teemakoulutuksia päästy suunnittelemaan yhdessä toimijoiden kanssa ennen kevättä 2022.

Hankkeelle haettiin jatkoaika 31.12.2022 saakka (alkuperäinen päättymispäivämäärä 30.4.2022). Jatkoajan toteutuminen mahdollisti toimenpiteiden toteuttamisen merkittävästi paremmin koronarajoitusten merkittävien lievennysten myötä keväästä 2022 alkaen. Yhteistyöverkostot erityisesti metsätoimialalle ovat rakentuneet hankkeen myötä. Kokonaisuus on hyödynnettävissä hankkeen päätyttyäkin.