Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21712

Hankkeen nimi: Kohti työtä ja koulutusta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lieksan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0169321-6

Jakeluosoite: Lieksan kaupungin työllisyyspalvelut/ Kainuuntie 5, Virastotalo

Puhelinnumero: 0401044312

Postinumero: 81700

Postitoimipaikka: Lieksa

WWW-osoite: http://www.lieksa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Susanna Saastamoinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Elinvoimajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.saastamoinen(at)lieksa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401044009

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

1.1 Tausta

Pohjois-Karjalassa Väestöllinen huoltosuhde on muuta maata heikompi, väestö painottuu suuriin ikä-luokkiin ja senioriväestöön. Väestörakenne heijastuu työmarkkinoilla osaavan työvoiman saatavuuteen. Haasteet kärjistyvät maakunnan reuna-alueilla. Vaikea ja pitkittynyt työttömyystilanne ja asukkaiden keskimääräistä matalampi tulotaso ovat haasteellisia myös osallisuuden kannalta. Työttömyysaste on korkea ja ihmisiä on työvoiman ulkopuolella aktivointipalveluissa. Työmarkkinoilta on siirtynyt ihmisiä varhaisen eläköitymisen ja syrjäytymisen takia. Työttömyys on kokonaisuudessaan vakava ongelma Pohjois-Karjalassa. (Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2018–2021.) Tarvitaan räätälöityjä lähestymistapoja. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä on löydettävä pysyvämpiä ratkaisuja erityisesti työelämän ulkopuolella oleville miehille. Koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheita ja palveluja tulee kehittää ja tarjota joustavasti koulutusta. Näin voidaan löytää yksilöllisiä koulutuspolkuja työelämän tarpeisiin. (Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Karjalaan.)
Työllisyysastetta tulee nostaa ja edistää nuorten sekä muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille (Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelma Pohjois-Karjalan rahoitussuunnitelman linjaukset 2019–2020. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä MYR 31.10.2018). Avoimilla työmarkkinoilla on lähivuosina tarve rekrytoida osaavaa työvoimaa. On arvioitu, että Lieksan kaupungin henkilöstöstä 10 % eläköityy neljän vuoden kuluessa ja vastaavantyyppinen tilanne on myös muissa kunnissa ja muilla työnantajilla.
Lieksa ja Juuka kuuluvat maakunnan reuna-alueisiin ja niitä koskettavat em. haasteet. Hankkeen avulla kehitetään työllisyyspolun alkuvaihetta ja estetään valumaa työttömyyteen ja työttömyyden pitkittymiseksi. Interventioita tarjotaan työttömille mahdollisimman reaaliaikaisesti. Työ- ja kouluintamalleja. Myös muualla käytössä olevia malleja peilataan. Taustalla on aiempi kehittämistyö TYP kartoitusjakso työllisyyspalveluissa –hankkeessa v. 2017. Työhön ja koulutukseen liittyvät siirtymät tulee tehdä palvelut yhteensovittavasti. Hankkeen suuntana ovat polut askel kerrallaan työmarkkinoille. On tarve tehdä yksilöllistä ja verkostoituvaa asiakastyötä räätälöidyllä tavoitteellisella otteella sekä kehittää osaamista ja työvoiman sekä työpaikkojen kohtaamista.
Vuonna 2022 hankkeen painopistealueiden muutoksessa tavoitteena on saada osaavaa työvoimaa yrityksiin ja luoda uudenlaisia malleja osaavan työvoiman saamiseksi ja työperäiseen maahanmuuttoon. Tulevaisuudessa hankkeessa on tarkoitus valmistella laajaa työllisyyteen ja opiskelukokonaisuuteen liittyvää hankekokonaisuutta, jossa myös Riveria on tiiviisti mukana. Monikampus-toimintamallin luominen on hankkeen yhtenä tavoitteena, jolloin Lieksasta ja Juuasta olisi mahdollisuus päästä opiskelemaan ammatillisia, amk- ja yliopisto-opintoja ja näin yritysten työntekijätarpeisiin saataisiin osaavia työntekijöitä.
Kehittämisen tarve on juuri työllistymisen alkuvaiheessa, mihin hanke on painottunut. Aktivointiaste on ollut hyvä ja työttömyysprosentti on alentunut aiemmasta. Työttömiä ja nimenomaan pitkään työttömänä olleita henkilöitä on paljon samoin kuin nuoria työttömänä olevia henkilöitä. Nuorten työttömien tilanne vaatii toiminta-alueella uusia lähestymistapoja, välineitä ja toimenpiteitä. Sekä nuorten että aikuisten työttömien asioissa tarvitaan polutusta ja palvelujen yhteensovittamista sekä Vauhdittamoa eli ohjaamotyyppistä mallia, joka toimii käytännön tasolla arjessa.
Alueella on tilastotietojen perusteella paljon työttömiä. He eivät ohjaudu oikeisiin palveluihin ja asiakkaiden prosessit voivat keskeytyä eivätkä ole riittävän suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä. Työttömät henkilöt eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. On tarve tehdä osuvaa palveluohjausta sekä ohjata terveys- ja eläkeselvittelyä tarvitsevat asiaankuuluviin palveluihin. Erityisesti pitkään työttömänä olleiden työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät lääkäri- ym. asiantuntijakäynnit ja lausunnot eivät ole mahdollistuneet. Asiakasohjauksen tulisi toimia sujuvasti eri organisaatioden välillä niin, että työttömänä olevat tavoitetaan ja he pääsevät eteenpäin asioissaan ja polullaan. Perustana tulee olla riittävä tilannekartoitus. Tarvitaan osuvaa ohjausta ja moniammatillista yhteistyötä työllisyyspalvelujen, TE-toimiston, sotepalvelujen sekä muiden tarvittavien tahojen kesken.

1.2 Tavoitteet ja toimenpiteet
Vuoden 2022 hankkeen painopistemuutoksien tavoitteina on saada uudenlaisia malleja niin osaavan työvoiman saatavuuteenkin kuin työperäiseen maahanmuuttoon. Hankkeen aikana luodaan Lieksan Kehitys Oy Lieken yhteyteen ja Juuan osalta elinvoimapalveluiden ja työllisyys/maahanmuuttokoordinaattorin kanssa, osaavan työvoiman saatavuuteen toimintamalli. Yhteistyökumppani Riverian/Riverian Koulutuspalvelut Oy:n kanssa rakennetaan työperäiseen maahanmuuttoon liittyvä toimintamalli, jolloin tavoitteena on rakentaa erilaisia koulutuskokonaisuuksia, kuten kieli- ja ym. koulutuksia lähtömaassa. Lääkäripalveluja jatketaan edelleen ja Vauhdittamon toimintaa jatketaan 31.12.2022 saakka, jonka jälkeen toiminta siirtyy hyvinvointialueen järjestettäväksi kokonaan.
Lieksassa ja Juuassa on tarve kehittää työllisyyspolun alkuvaihetta sekä aikuisten että nuorten Vauhdittamon eli ohjaamo-tyyppisen mallin jalkauttamisen ja juurruttamisen avulla. Toimijat tarvitsevat yhteisiä työvälineitä osuvaan ohjaukseen ja siihen, että siirtymävaiheet tehdään ”saattaen vaihtaen”-otteella eri toimijoiden yhteisellä palvelualustalla. Työskentely etenee yhteiseen päämäärään: asiakas saa osuvat palvelut oikeaan aikaan ja etenee polullaan. Hankkeessa perustetaan ja jalkautetaan Vauhdittamo, moniammatillinen ohjaamo-tyyppinen toimintamalli eli eri toimijoiden yhteinen palvelualusta sekä aikuisten että nuorten palvelumallina, jotta ohjaus ja palveluketjut toimivat asiakaslähtöisesti. Hankkeessa koulutetaan ja jalkautetaan asiakastyön arviointia ja vaikuttavuutta edistävä tahojen yhteinen työväline (vaihtoehtoina useita asiakastyöhön liittyviä malleja) Koulutus työvälineeseen hankitaan ostopalveluna ja malli jalkautetaan Lieksassa ja Juuassa. Koulutusosiota tarjotaan Pohjois-Karjalassa muillekin työllisyystoimijoille.
Hankkeessa juurrutetaan oma valmentaja –malli ja kokeillaan asiakkaille räätälöidysti hankittavien lääkäri- ja muiden työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyvien palvelujen hankkimista ostopalveluna asiakkaiden palvelu- ja tuentarpeiden pohjalta joko ostopalveluna tai mahdollisesti kehittämiskumppanuutena toteutettuna. Toiminnalliselle työ- ja toimintakyvyn arvioinnillekin on todettu olevan tarvetta. Tavoitteena on, että työttömät, joilla ei työkykyä ole, pääsevät terveys- ja eläkeselvittelyyn sekä saavat asianmukaiset eteenpäin vievät lausunnot prosessissa.
Yksi kehittämisen paikka työllisyyspolun alkuvaiheessa hankkeen toiminta-alueella on opinnollistaminen. Oppiminen ja osaamisen dokumentointi kytketään siinä työelämäyhteyteen ja työllisyyspolun alkuvaiheeseen. Osallistujat kerryttävät ja näyttävät osaamistaan ja valmiuksiaan työelämäosallisuuden kautta ja etenevät seuraaviin työ- ja koulutuspolun vaiheisiin. Kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun ja palkkatukityöhön pilotoidaan osaamistodistusten käyttö ja koulutuspolutus eteenpäin työelämävaltaisesti. Hankkeessa pilotoidaan myös työelämävaltaista osatutkintojen suorittamista. Tällä vaikutetaan pitkällä jänteellä työnhakijoita ja työnantajia koskevaan kohtaanto-ongelmaan. Opinnollistamista pilotoidaan työmarkkinatilanne huomioiden tulevaisuudessa työllistäville aloille sekä työllisyyspalveluissa mahdollisille aloille.
Opinnollistamisen kouluttamisessa ja käytäntöön soveltamisessa käytetään Lieksan solmimia kumppanuussopimuksia sekä tarvittaessa ostopalveluja. Osallistujille hankitaan tarvittavia lyhytkoulutuksia eli käytännössä esim. erilaisia ammatti- tai passikoulutuksia sekä osatutkintoihin liittyviä koulutuksia. Työllisyyden alkuvaiheen palveluissa on tarve kehittää myös osallisuutta edistäviä alueita ja työnhakuvalmiuksia. Osallistujien osaamisen kehittämiseen liittyy myös toisen työnantajan työhön siirtäminen, jota käytetään palkkatukityön yhteydessä hankkeessa. Lieksan ja Juuan ym. työpaikkojen henkilöstön osaamista ja valmiuksia ohjata työelämään eri tavoin tulevia henkilöitä tulee vahvistaa. Jotta työ- ja koulutuspolkujen eteneminen on mahdollista, täytyy työelämäosallisuuteen tulevien saada laadukasta ohjausta työelämän edustajilta.
Tulevaisuuteen päin on tarve selvittää palveluja ja rakennetta sekä juurruttaa malleja. Juuan kanssa pilotoidaan yhteisiä teemoja ja Juuka on mukana koko hankkeessa. Juuan ja Lieksan raja-alueella järjestetään kyläpilotti, jossa käydään läpi Kolin, Ahmovaaran ja Nunnanlahden alueiden työttömät ja tehdään polutusta yhteistyössä kummankin tahon toimijoiden kanssa. Alueen kylien ja eri toimijoiden kanssa käydään läpi työ- ja koulutuspolkuihin sekä elinvoimaan liittyviä asioita ja kokeillaan uusia toimintamalleja.
Laajoja toimintaympäristön muutokseen liittyviä asioita on useita. Näihin liittyvän osaamisen kehittäminen on ajankohtaista, kunhan muutoksien eteneminen on tiedossa. Työttömyyteen liittyvät asioita on perinteisesti lähestytty resurssinäkökulmasta ja sen sijaan on tarve muuttaa näkökulma investointipainotteiseksi. Työ- ja koulutusasioihin vaikuttaminen on kokonaisuudessaan investointi tulevaisuuteen ja siihen, että tekijät ja tehtävät kohtaavat toisensa. Hankkeessa selvitetään tulevaisuuden rakenteellisiin muutoksiin liittyviä toimintamalleja.

Kohti työtä ja koulutusta -hankkeessa kehitetään työllisyys- ja koulutuspolkua kohti työmarkkinoita ja koulutusta monitoimijaisen asiakastyön, toimintamallien, työvälineiden sekä rakenteiden kehittämisen kautta. Hanke koostuu seuraavista työpaketeista:
1. Osaavan työvoiman saatavuus

- Yritysten työvoimatarpeiden selvittäminen
- Lieksaan ja Juukaan luodaan uudenlainen toimintamalli osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi.
- Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia rekrytointikanavia ja yhteistyötä tehdään vuokratyöfirmojen kanssa.
- Hankkeen aikana kartoitetaan yritysten mahdollisuudet työllistää ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen
- Yritysten kanssa yhteistyössä kehitetään ja toteutetaan työperäiseen maahanmuuttoon toimintamalli, mitä pilotoidaan hankkeen aikana ja juurrutetaan osaksi Lieksan Kehitys Oy LieKen toimintaa ja
yritysneuvontaa Lieksassa, osaksi elinkeinopalveluita Juuassa.
- Toimintamallin kehittämisessä hyödynnetään valmiita tukitoimia ja yhteyksiä, kuten Online-rekryt, lähtömaakoulutukset, yhteydet lähtömaihin ja koulutukset työpaikoilla.
- Toimintamalliin kilpailutetaan yhteistyökumppani, joka vastaa prosessista ja työntekijöiden hankkimisesta yritysten tarpeisiin eri kohdemaista.
- Koulutuskokonaisuudet on tavoitteena rakentaa Lieksan kaupungin kumppanuussopimuksen myötä Riverian kanssa. Lisäksi hyödynnettäisiin Riverian Koulutuspalvelut Oy:n palveluita.
- Yhteistyötä tehdään Te-palvelujen Euresin eurooppalaista yhteistyöverkostoa työnantajien ja työntekijöiden kohtaamisen edistämiseksi Euroopan alueella.
- Maahanmuuttokoordinaattorien kanssa tiivistetään yhteistyötä
- Tavoitteena on lisätä ostopalveluiden avulla ulkomaalaisten työntekijöiden osaamista siten, että yritysten vaatima kielitaito ja osaaminen täyttyy.
- Koulutukset toteutetaan lähtömaassa työnantajien tarpeisiin, minkä lisäksi koulutuksia järjestetään työpaikoille niin uusille ja mahdollisesti myös nykyisille työntekijöille.
- Yrityksen työnantajamielikuvan vahvistamiseksi ja rekrytointiosaamisen kartuttamiseksi voidaan yrityksille kilpailuttaa yhteisvalmennuksia.

2. Rekrytointi- ja aluemarkkinointi

- Rekrytointimarkkinointi yhdessä alueen yritysten kanssa.
- Lieksan ja Juuan alueiden markkinointi työpaikat kärkenä – tavoitteena nostaa esiin alueet hyvinä ympäristöinä asua, elää ja tehdä töitä. Erilaisten markkinointikampanjoiden tekeminen.
- Lieksassa aiemmin 5T-hankkeella (Tekemätöntä Työtä Tarjolla Työpaikkoja Tekijöille) tuotetun töitälieksassa.fi portaalin vahvistaminen rekrytointiportaaliksi.
- pääpaino näkyvyydessä kotimaassa, mutta tarvittaessa markkinointia tehdään myös työperäisen maahanmuuton tarpeisiin kohdealueilla. Markkinoinnissa hyödynnetään eri kanavia ja rekrytointiportaaleja.

3. Monikampus-toimintamallin luominen

- Hankkeen tavoitteena on luoda Lieksasta ja Juuasta yritysten tarpeisiin polku ammatilliseen-, amk- ja yliopisto-opintoihin, niin nykyisille kuin uusille työntekijöille. Koulutuksissa hyödynnetään
osatutkintoja, täsmä- ja muuntokoulutuksia. Koulutustarpeita arvioidaan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä ammattibarometriaa hyödyntäen.
- Hankkeen tavoitteena on selvittää yritysten työvoima- ja koulutustarpeet, myös tulevaisuudessa.
- Koulutuspolkumallin integrointi osaksi kuntien toimintaa
- Hankkeessa tavoitteena on avata koulutusyhteistyötä tekevien yhteistyökumppaneiden kanssa.

4. Työ- ja toimintakyvyn (lääkäripalvelut ja muut tarvittavat asiantuntijapalvelut) selvittämiseen liittyvä kehittäminen, jalkautus ja juurrutus, palvelujen hankkiminen asiakkaille kilpailutettuna ostopalveluna ja mahdollisesti kehittämiskumppanuudessa toteutettuna

5. Vauhdittamo: ohjaamo –tyyppisen nuorten ja aikuisten toimintamallin ja monitoimijaisen palvelualustan jalkautus ja juurrutus Lieksassa ja Juuassa: nuorten ja aikuisten työllistymistä edistävien palvelujen koordinointi. Asiakkaiden ohjaus- ja arviointityövälineen kouluttaminen työllisyysverkostolle ja jalkautus Lieksassa ja Juuassa, asiakasohjausprosessin ja oma valmentaja –mallin kehittäminen ja juurruttaminen. Hankkeessa tehdään mittavaa asiakaspolutusta kohti työtä ja koulutusta. Hankkeen osallistujamäärä on suuri eli 465 henkilöä. Osana Vauhdittamoa perustetaan non stoppina toimiva Vauhdittamo-pajatoiminta. Eri tahojen työpanos nivoutuu yhteiselle palvelualustalle: TE-, sosiaali-, terveys-, työllisyys-, nuorten palvelut jne. Kilpailutettavana ostopalveluna hankitaan sosiaaliohjauksen kautta tapahtuva palveluohjaus

1.3 Tulokset

Hankkeen tuloksena on saatu kehitettyä uusia toimintamalleja työllisyys- ja koulutuspolun alkuvaiheeseen, painopistealueiden muutosten myötä hankkeessa saadaan luotua uudenlaisia malleja myös osaavan työvoiman saamiseksi Lieksaan ja Juukaan. Hankkeen aikana on kartoitettu yritysten mahdollisuudet työllistää myös ulkomaalaisia työntekijöitä ja työperäiseen maahanmuuttoon on kehitetty toimiva koulutuskokonaisuus, jossa yritysten tarpeisiin ostopalveluja hyödyntäen saadaan kieli ja ym. koulutuksia myös toteutettavaksi lähtömaissa.
Hankkeen tuloksena on perustettu ja juurrutettu Vauhdittamo eli moniammatillinen ohjaamo-tyyppinen käytännössä toimiva toimintamalli ja eri toimijoiden yhteinen palvelualusta nuorille ja aikuisille ja on koulutettu sekä jalkautettu toimijoiden yhteinen työväline asiakastyöhön ja sen arviointiin. Toimijat ovat saaneet yhteisiä työvälineitä asiakaslähtöiseen ohjaukseen. Palvelut sovitetaan yhteen ja erityisesti siirtymävaiheet tehdään ”saattaen vaihtaen”-otteella. Vauhdittamo-verkosto toimii yhteisen työvälineen avulla paremmin yhteen. Hankkeen tuloksena on juurrutettu oma valmentaja –malli ja hankittu asiakkaille ostopalveluna asiantuntijapalveluja työ- ja toimintakyvyn arvioimisessa (lääkäripalvelut ja muut asiantuntijapalvelut). Asiakkaat on tavoitettu aiemmin ja heidät on kohdattu sekä käyty systemaattisesti läpi työttömänä olevat ja selvitetty myös heidän työ- ja toimintakykyään. Asiakkaat ovat saaneet osuvaa ohjausta, heille on löytynyt sopivat ratkaisut ja he ovat edenneet kohti työtä ja koulutusta tai jos ne eivät ole realistisia niin kohti kuntoutusta tai eläkettä. Asiakkaiden palveluihin ohjautumisessa on pilotoitu sosiaaliohjauksen kautta tapahtuvaa palveluohjausta kilpailutettuna ostopalveluna.
Osallistujat ovat saaneet tarvitsemiaan palveluja koordinoidusti eri palveluntuottajien kautta ja sekä aikuisten että nuorten työllisyyspalvelujen koordinaatio on kehittynyt. Hankkeen avulla on kehitetty ja jalkautettu toimintamalli palveluja yhteensovittavaan asiakastyöhön. On käyty läpi, millaisessa tilanteessa työttömät Lieksassa ja Juuassa ovat sekä tehty osuvaa palveluohjausta. Terveys- ja eläkeselvittelyä tarvitsevat on ohjattu selvittelyihin ja muihin tarvittaviin palveluihin. Asiakasohjaus toimii Vauhdittamo-verkoston yhteistyön kautta sujuvasti, työttömät tavoitetaan ja he pääsevät eteenpäin työllisyys- ja koulutuspolulla pitkäjänteisesti ja asiakaslähtöisesti. Osallistujien työelämävalmiudet, työelämäosallisuus ja osaaminen kasvavat hankkeen avulla.
Hankkeen tuloksena on löydetty keinoja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi työttömyyden pitkittymiseen ja keinoja mahdollisimman aikaisiin interventioihin. Hankkeella on vaikutettu syrjäytymistä ehkäisevästi ja korjaavasti ja vahvistettu osallistujien otetta työ- ja koulutuselämään ja yhteiskuntaan. Hankkeen avulla on juurrutettu keinoja lisätä osaamista ja työvoiman sekä työpaikkojen kohtaamista. Hankkeessa on juurrutettu malleja työ- ja koulutuspolkujen alkuvaiheeseen ja siirtymiin sekä tehty yksilöllistä verkostoituvaa asiakastyötä räätälöidyllä otteella. Hanke on vaikuttanut pitkäaikaistyöttömien määrän vähenemiseen sekä työttömyysasteen madaltumiseen Lieksassa ja Juuassa. Palvelujen saatavuus on parantunut ja nopeutunut sekä kynnys madaltunut.Lieksassa ja Juuassa on kokeiltu raja-alueiden työttömien tavoittamista ja polutusta uudella tavalla ja kokeiluista on juurrutettu toimivat mallit jatkoon päin.
Opinnollistamiseen on hankkeen tuloksena koulutettu mallit ja toteutettu niitä käytännössä tulevaisuudessa työllistäville aloille sekä työllisyyspalveluissa mahdollisille aloille. Opinnollistamisen malli on juurrutettu työllisyyspalveluihin ja verkostoon. Hankkeen osallistujien osaaminen on kasvanut ja he ovat saaneet osaamisestaan todistuksen tai osatutkinnon.. Hankkeessa on selvitetty yhteistyössä verkoston kanssa tulevaisuudessa työllistäviä aloja ja tehty polutusta sekä työelämään että opinnollistamiseen liittyen.
Hankkeen työn tuloksena tulevaisuuden palvelut ja rakenteet Vauhdittamo-toimintaan on luotu sekä nuorille että aikuisille. Hankkeen avulla on vertailtu ja kehitetty toimivia kuntalaisia palvelevia malleja Lieksaan ja Juukaan.
Laajoja toimintaympäristön muutokseen liittyviä asioita on hankkeen hakemisen aikana useita. Niihin liittyvää osaamista on hankkeen tuloksena kehitetty ja etsitty suuntaviivoja tulevaisuuteen mm. opintokäyntien, koulutuksen ja palvelumuotoilun kautta. Ajattelumallina näkökulmaa on juurrutettu investointi-painotteiseksi eli että työ- ja koulutusasioihin vaikuttaminen on kokonaisuudessaan investointi tulevaisuuteen ja siihen, että tekijät ja tehtävät kohtaavat toisensa. Hankkeen aikana on tehty arviointia osana hankkeen sisältöä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen painopisteiden muutoksen jälkeen hankkeen kohderyhmänä ovat lieksalaiset ja juukalaiset nuoret, työttömät, työperäiset maahanmuuttajat, oppilaitokset, yritykset ja muut työnantajat sekä lääkäripalveluihin ohjautuvat asiakkaat. Hankkeeseen aikaisemmin ohjautuneet asiakkaat jatkavat hankkeessa.

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti työttömänä oleviin lieksalaisiin ja juukalaisiin sekä heidän kanssaan toimivaan moniammatilliseen verkostoon. Työttömistä painopisteenä ovat nuoret ja pitkään työttömänä olleet tai muten heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Henkilöasiakkaana hankkeessa ovat työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ihmiset.
Hanke kohdentuu työttömien ohjaus- ja palveluketjujen tehostamisen ja sujuvien prosessien kehittämisen avulla siihen, että työttömänä olevat pääsisivät asioissaan mahdollisimman pian eteenpäin ja työttömyyttä voidaan hillitä ja ennaltaehkäistä sekä ihmiset saisivat oikeat palvelut oikeaan aikaan yhteensovitetusti.

Monitoimijainen verkosto ja verkoston sisäisen työn sekä prosessien kehittäminen on yksi hankkeelle asetetuista tavoitteista. Lieksa-mallin toteutuminen vaatii koko työllisyysverkoston mukana oloa. Jatkoaikaa tarvitaan nimenomaan monitoimijaisen palvelualustan juurruttamiseen ja TE-asiantuntijan työnaloittamiseen sekä asiakasohjauskoulutuksen hankkimiseen ja toteuttamiseen verkostotoimijoiden kanssa.

Monitoimijaiselle verkostolle järjestetään opintokäyntejä hankkeen osa-alueiden mukaisiin teemoihin liittyen ja opintokäynteihin liittyy myös työpajatyöskentelyä mallien kehittämiseksi hankkeen toiminta-alueella. Opintokäynneille ja työpajoihin osallistuneilta toimijoilta pyydetään taustatietolomakkeet.

Opinnollistamisen osalta hankkeen kohderyhmiä ovat työttömänä olevat sekä opinnollistamiseen liittyvään koulutukseen osallistuvat työelämäedustajat ja toimijaverkosto. Heiltä pyydetään hankkeen taustalomakkeet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat pääosin samat kuin aiemmin, mutta nyt välillisistä kohderyhmistä esimerkiksi työnantajat ja oppilaitokset ovat hankkeen kohderyhmää.

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat työnantajat, oppilaitokset, työelämäedustajat, Pohjois-Karjalan työllisyysverkostoon liittyvät tahot, Lieksan ja Juuan alueen eri tahot sekä perheet ja yhteisöt, joihin hankkeella on välillisesti vaikutusta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 465 381

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 249 734

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 831 725

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 562 166

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Joensuu, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Lieksassa Virastotalo, Kainuuntie 5 (Juuka, Poikolantie 1 / kunnantalo)

Postinumero: 81700

Postitoimipaikka: Lieksa

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 118

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 550

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysia on tehty tilastojen kautta. Hankkeessa huomioidaan se, että Pohjois-Karjalassa ja Lieksassa sekä Juuassa on miehillä enemmän työttömyyttä, kouluttamattomuutta kuin naisilla eri tilastoindikaattoreiden mukaan. Näin ollen hankkeen kohderyhmässä on miehiä jonkin verran enemmän kuin naisia. Pohjois-Karjala on muutoin toimintaympäristönä sellainen, jossa naisten ja miesten määrä väestöstä on noin 50 %. Osaavan työvoiman osalta kyse on hankemuutoksessa erityisesti oikean osaamisen ja motivaation löytämisestä, mikä on usein sukupuoliriippumatonta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tarjoaa eri sukupuolta edustaville yhtä hyvät mahdollisuudet ja palvelut, ja hankkeessa työskennellään räätälöidyllä otteella: palvelut riippuvat yksilöllisesti yrityksen ja asiakkaan tilanteesta. Hankkeen ja sidosryhmien tarjoamat palvelut ovat käytettävissä sukupuolesta riippumatta. Hankkeen työtä tehdään sukupuolisensitiivisesti ja huomioidaan eri sukupuolten tilanne- ja olosuhdetekijät.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke palvelee kaikkia asiakkaita tasapuolisesti ja tähtää siihen, että he etenevät omalla työllisyys- ja koulutuspolullaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä. Hankkeen yritysyhteistyöverkostossa on yrityksiä jotka huomioivat toiminnassaan luonnonvarojen käytön kestävyyden ja edistävät sitä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei relevantti
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevantti hankkeen kohdetoimintaympäristön kannalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevantti hankkeen kohdetoimintaympäristön kannalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei relevantti
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hanke vaikuttaa välillisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehitykseen. Hankkeen osallistujien työ- ja toimintakyky paranevat ja heillä on parempi mahdollisuus sijoittua elinkeinoelämän palvelukseen tulevaisuudessa. Hanke toimii Lieksan ja Juuan alueella ja parantaa ihmisten elinmahdollisuuksia. Hanke edistää työpaikkojen ja tekijöiden kohtaamista ja osaajien rekrytointia tulevaisuudessa. Hankkeella luodaan positiivista mielikuvaa rekrytointi- ja aluemarkkinoinnin avulla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hanke kehittää työllisyys- ja osaamisen kehittämiseen liittyviä työvaltaisia palveluja, joissa nykyisin on sekä puute palvelujen olemassaolosta että osaamisesta. Hanke kehittää tarvittavia palveluja, asiakasohjautuvuutta ja osaamista. Hanke edistää työllisyyttä pitkällä jänteellä ja ennakoi tulevaisuuden osaajien rekrytointia. Hanke pilotoi uusia toimintamalleja ja myös soveltaa toimintamalleja uudella tavalla.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen toiminta vaikuttaa osaltaan työvoiman liikkuvuuteen, työ- ja koulutuspolkujen syntymiseen sekä työn ja tekijöiden kohtaamiseen. Hanke edistää ihmisten mahdollisuuksia paikkakunnalla sekä toisaalta valmiuksia myös työskennellä tai opiskella Lieksassa tai Juuassa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Hanke edistää yritysten, osallistujien ja paikkakunnan sekä alueen hyvinvointia. Hyvinvointivaikutukset näkyvät sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla. Hanke vähentää työttömyyttä. Hanke edistää työ- ja koulutuspolkuja asiakas- ja toimintamallien sekä rakenteiden tasolla. Hanke toimii laajoissa verkostoissa, joiden kaikkien toiminnalla on merkittävä vaikutus hyvinvoinnin edistämisessä.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hanke edistää ihmisten tasa-arvoista mahdollisuutta osallistua ja edetä työhön sekä koulutukseen, omaan ja yhteiskunnan elämään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hanke edistää osallistujien yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hanke avaa uusia toimintamahdollisuuksia ja elin- ja kulttuuriympäristöjä. Hanke rikastaa osallistujien elämänpiiriä.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hanke avaa osaltaan osallistujan ymmärrystä ympäristöä kohtaan. Hankkeessa käytetään soveltuvin osin etäyhteyksiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kohti työtä ja koulutusta -hanke on alun perin suunniteltu toteutettavaksi Lieksan kaupungin hallinnoimana Lieksassa ja Juuassa ajalle 1.6.2019 - 31.5.2022. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa kehittämiskohteena nähtiin työllistymisen alkuvaihe, sillä tilastotietojen perusteella molemmilla alueilla oli paljon työttömiä. Työttömät eivät ohjautuneet oikeisiin palveluihin, prosessit saattoivat keskeytyä eivätkä ne olleet riittävän suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä. Erityisesti pitkään työttömänä olleiden työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät lääkäri- ym. asiantuntijalausunnot koettiin tärkeiksi kehittämiskohteiksi. Hankkeessa tavoitteena oli kehittää asiakasohjausta eri organisaatioiden välillä, joten moniammatillista yhteistyötä ja ns. Lieksa-mallia alettiin kehittää työllisyyspalveluiden, TE-toimiston, sotepalveluiden sekä muiden tarvittavien tahojen kesken. Myös Juuassa tiivistettiin yhteistyötä Juuan työllisyyspalveluiden, te-palveluiden ja sosiaalitoimen kanssa. Hankkeessa kehitettiin omavalmentaja-mallia sekä Lieksaan Vauhdittamo ja Juukaan Arkiryhmä, jossa toteutettiin asiakkaille erilaisia ohjelmakokonaisuuksia, kuten arjenhallinta, työnhakuvalmiuksien nostaminen, ICT-taidot ja erilaiset infotilaisuudet. Ostopalveluina toteutettiin paikkakunnilla lääkäripalvelut, työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelut sekä yhteisen asiakastietojärjestelmän CRM:n hankinta. Yhteisen asiakastietojärjestelmän käyttäjät olivat hankkeen lisäksi työllisyyspalvelut ja Lieksan Kehitys Oy LieKe sekä Juuan kunnan työllisyyspalvelut ja elinvoimapalvelut.

Hankkeelle haettiin keväällä 2021 jatkoaikaa ajanjaksolle 1.6.2022 - 30.6.2023., samalla tehtiin muutoksia hankesuunnitelmaan sekä haettiin lisärahoitusta. Lieksassa ja Juuassa todettiin lääkäripalveluiden toimivuus asiakkaiden polutuksen kannalta kriittiseksi tekijäksi, joten lääkäripalveluiden ostopalveluresurssia päätettiin vahvistaa entisestään. Uutena sisältönä muutoshakemukseen haettiin osana ns. Lieksa-mallin kehittämistä asiakasohjausta hankkeen kautta jatkossa enemmän kohti avoimia työmarkkinoita. Juuassa painopisteinä olivat edelleen lähinnä lääkäripalvelut ja Arkiryhmän ohjelmakokonaisuuksien kehittäminen.

Seuraava hankemuutos tehtiin keväällä 2022, sillä laajoja toimintaympäristön muutokseen liittyviä asioita oli useita. Koronan tuomat vaikutukset työllisyydenhoitoon, kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa sekä TE-2024 uudistus, jolloin työllisyydenhoito siirtyy valtiolta kunnille. Lieksan kaupungin ja Juuan kunnan arvio oli, että hyvinvointialue- ja TE2024-muutokset huomioiden kuntien työllisyyden hoidon rooli siirtyisi erityisesti osaavan työvoiman saatavuuteen, ja siten yritysrajapintaan. Näin ollen hankkeen painopistealueiden muutoksessa tavoitteena on saada osaavaa työvoimaa yrityksiin ja luoda uudenlaisia malleja osaavan työvoiman saamiseksi ja työperäiseen maahanmuuttoon. Hanke koostui vuoden 2022 hankemuutoksen jälkeen seuraavista työpaketeista:


1. Osaavan työvoiman saatavuus
Hankkeen tavoitteena oli osaavan työvoiman saamiseksi luoda uudenlainen toimintamalli Lieksaan ja Juukaan. Syksyllä 2022 toteutettiin Lieksassa ja Juuassa yrityshaastattelut, jossa selvitettiin työnantajien työvoimatarpeita nyt ja tulevaisuudessa, mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä ja ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä sekä mahdollisia täydennys- tai jatkokoulutustarpeita yrityksissä. Hankkeessa hyödynnettiin olemassa olevia rekrytointikanavia ja tehtiin yhteistyötä henkilöstöpalveluyritysten kanssa järjestämällä infotilaisuuksia työnantajille, joissa henkilöstöpalveluyritykset kertoivat omista palveluistaan. Hanke osallistui yritysten kanssa yhteistyössä erilaisiin rekrymessuihin, Pielisen Messuille Juuassa ja kesällä 2023 järjestettiin paluumuuttajatapahtuma Brahea-kampuksella Lieksassa. Paluumuuttajatapahtumaan kutsuttiin Lieksasta poismuuttaneita 25-55-vuotiaita postikorttikampanjalla, mikä sai paljon näkyvyyttä ja positiivista palautetta sosiaalisessa mediassa. Lieksassa ja Juuassa toteutettiin postikorttikampanjat joulukuussa 2023 ja Lieksassa julkaistiin toitalieksassa.fi -sivuilla paluumuuttajatarinoita.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen
Hankkeen tavoitteena oli luoda yritysten kanssa yhteistyössä työperäiseen maahanmuuttoon toimintamalli, joka jää osaksi Lieksan Kehitys Oy LieKen toimintaa ja yritysneuvontaa Lieksassa, sekä osaksi elinkeinopalveluita Juuassa. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia, hankkeessa keskityttiin lähinnä Lieksassa ja Juuassa asuvien ukrainalaisten koulutusmahdollisuuksien ja työllistymisen lisäämiseen. Lieksassa järjestettiin verkoston kanssa yhteistyössä infotilaisuuksia ulkomaalaistaustaisille, joissa kerrottiin suomen kielen koulutuksista, ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista paikkakunnalla sekä työmahdollisuuksista yrityksissä ja yrittäjyydestä. Juuassa projektityöntekijä laati 15-sivuisen oppaan Juuan palveluista, alueen työpaikoista ja harrastusmahdollisuuksista. Opas toteutettiin yhteistyössä nuorten maahanmuuttajien kanssa ja se on julkaistu englanniksi ja ukrainaksi. Syksyllä 2023 hankkeessa toteutettiin ostopalveluina animaatiovideot osaavan työvoiman saamiseksi ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyen ja ne on julkaistu Lieksan kaupungin ja Juuan kunnan youtube-kanavilla.

2. Rekrytointi- ja aluemarkkinointi
Alue- ja rekrytointimarkkinointia tehtiin hankkeessa yhdessä alueiden yritysten kanssa. Hankkeen tavoitteena oli Lieksan ja Juuan alueiden markkinointi työpaikat kärkenä, samalla nostaen esiin alueet hyvinä ympäristöinä asua, elää ja tehdä töitä. Hankkeessa toteutettiin ostopalveluina erilaisia markkinointikampanjointeja. Mainostoimisto toteutti Lieksan Henki I, II ja III-kampanjan videoineen sosiaalisessa mediassa, Juuan kunnan ja Kolin videokampanjat sekä elinkeinorakennevideoiden ja kv-tarinan videon kampanjat. Jyväskylän rekrytointimessujen aikaan tehdyt ulkomainontakampanjat ja radiomainos olivat onnistuneet toimenpiteet ja messujen markkinointimateriaalit herättivät kävijöiden mielenkiinnon. Joulukuussa 2023 julkaistiin ostopalveluna toteutetut 10 työnantaja/yritysvideoita, joissa työnantajat kertoivat oman alan alueen työntekijätarpeista ja samalla markkinoivat aluetta hyvänä paikkana elää, asua ja tehdä töitä.

Tavoitteena oli tehdä Lieksassa aiemmin 5T-hankkeella (Tekemätöntä Työtä Tarjolla Työpaikkoja Tekijöille) tuotetun toitalieksassa.fi portaalin vahvistaminen rekrytointiportaaliksi. Juuan kunnalle perustettiin vastaava toita.juuassa.fi portaali. Sivuja päivitettiin aktiivisesti ja niiden materiaali on hyödynnettävissä jatkossakin eri markkinointikanavilla ja facebookissa.

3. Monikampus-toimintamallin luominen
Hankkeen tavoitteena on luoda Lieksasta ja Juuasta yritysten tarpeisiin polku ammatilliseen-, AMK- ja yliopisto-opintoihin, niin nykyisille kuin uusille työntekijöille. Hankkeessa toteutettiin yhteistyössä Riverian, Te-palveluiden, Lieksan Kehitys Oy LieKen, Lieksan kaupungin elinvoiman ja hyvinvoinnin kanssa verkosto, joka kokoontui säännöllisesti ja toiminta jatkuu edelleen. Verkostossa kartoitetaan yritysten tilanteita ja mahdollisia koulutustarpeita. Hankkeessa toteutettiin syksyllä 2023 työnantajavalmennuksia, joissa aiheina olivat Työnantajamielikuva, Onnistunut rekrytointi ja Työhyvinvointi.

Hankkeen tavoitteena oli selvittää yritysten työvoima- ja koulutustarpeet, myös tulevaisuudessa. Tavoitteena hankkeessa oli myös koulutuspolkumallin integrointi osaksi kuntien toimintaa. Hankkeen aikana yhteistyötä tehtiin aktiivisesti Riverian kanssa erilaisten tapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä. Hanke osallistui järjestettyihin Nuorten tapahtumien toteutukseen sekä ulkomaalaistaustaisille järjestettyjen infotilaisuuksien organisointiin. Juuassa yhteistyötä tiivistettiin ammattikorkeakoulujen kanssa. Monikampusmallin luomista ei hankkeessa pystytty tekemään.

4. Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen
Hankkeen tavoitteena oli työ- ja toimintakyvyn (lääkäripalvelut ja muut tarvittavat asiantuntijapalvelut) selvittämiseen liittyvä kehittäminen, jalkautus ja juurrutus, palvelujen hankkiminen asiakkaille kilpailutettuna ostopalveluna. Hankkeessa toteutettu työkykykoordinaattoritoiminta ja lääkäripalvelut olivat kokonaisuudessaan erittäin hyödyllisiä ja verkostosta asiakkaita ohjautui hyvin Lieksassa, Juuassa vähemmän. Hankkeen asiakkaita 410, joista suurin osa työ- ja toimintakyvyn selvittelyissä. Hankkeessa oli 345 (Lieksa 310, Juuka 35) lääkäriaikaa, jossa käyneet asiakkaat ohjautuivat jatkotutkimuksiin, kuntoutuksiin, sairauspäivärahalle ja työkyvyttömyyseläkkeelle. Hankkeessa asiakkaat saivat 60 myönteistä eläkepäätöstä, (Lieksa 51, Juuka 9 ). Työ- ja toimintakyvyn arviointi todettiin tärkeäksi palveluksi ja siitä saatu lausunto oli hyödyllinen työkyvyttömyyseläkettä haettaessa. Hankkeessa luotiin Raporttipohja asiakkaan tilanteesta -lomake, mikä on käytössä maakunnassa ja Siun soten toimesta markkinoitu myös maakunnan ulkopuolelle.

5. Vauhdittamo
Hankkeen tavoitteena oli alunperin ohjaamo –tyyppisen nuorten ja aikuisten toimintamallin ja monitoimijaisen palvelualustan jalkautus ja juurrutus Lieksassa ja Juuassa. Kesällä 2019 perustettiin Lieksaan Vauhdittamo ja Juukaan Arkiryhmä, joissa toteutettiin asiakkaille erilaisia ohjelmakokonaisuuksia, kuten arjenhallinta, työnhakuvalmiudet, ICT-taidot, velkaneuvonta ja erilaiset infotilaisuudet. Tavoitteena oli luoda monitoimijainen palvelualusta, mikä toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia jäi toteutumatta. Toimintaa kehitettiin hankkeen projektityöntekijöiden ja työllisyyspalveluiden toteuttamana. Testattiin erilaisia ryhmätoimintoja, joista tärkeimmäksi muodostui tietotekniikan opastus Classroomia hyödyntäen hybridimallilla niin Lieksassa kuin Juuassa ja työ- ja toimintakyvyn infotilaisuudet, joissa asiakkaille kerrottiin terveyteen liittyvistä asioista. Vauhdittamon ja Arkiryhmän toiminta siirtyi Hyvinvointialueelle vuonna 2023.