Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21712

Hankkeen nimi: Kohti työtä ja koulutusta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.5.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lieksan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0169321-6

Jakeluosoite: Lieksan kaupungin työllisyyspalvelut/ Kainuuntie 5, Virastotalo

Puhelinnumero: 0504437894

Postinumero: 81700

Postitoimipaikka: Lieksa

WWW-osoite: http://www.lieksa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Raija Schroderus

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektityöntekijä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raija.schroderus(at)lieksa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504437894

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

1.1 Tausta

Pohjois-Karjalassa Väestöllinen huoltosuhde on muuta maata heikompi, väestö painottuu suuriin ikä-luokkiin ja senioriväestöön. Väestörakenne heijastuu työmarkkinoilla osaavan työvoiman saatavuuteen. Haasteet kärjistyvät maakunnan reuna-alueilla. Vaikea ja pitkittynyt työttömyystilanne ja asukkaiden keskimääräistä matalampi tulotaso ovat haasteellisia myös osallisuuden kannalta. Työttömyysaste on korkea ja ihmisiä on työvoiman ulkopuolella aktivointipalveluissa. Työmarkkinoilta on siirtynyt ihmisiä varhaisen eläköitymisen ja syrjäytymisen takia. Työttömyys on kokonaisuudessaan vakava ongelma Pohjois-Karjalassa. (Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2018–2021.) Tarvitaan räätälöityjä lähestymistapoja. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä on löydettävä pysyvämpiä ratkaisuja erityisesti työelämän ulkopuolella oleville miehille. Koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheita ja palveluja tulee kehittää ja tarjota joustavasti koulutusta. Näin voidaan löytää yksilöllisiä koulutuspolkuja työelämän tarpeisiin. (Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Karjalaan.)

Työllisyysastetta tulee nostaa ja edistää nuorten sekä muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille (Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelma Pohjois-Karjalan rahoitussuunnitelman linjaukset 2019–2020. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä MYR 31.10.2018). Avoimilla työmarkkinoilla on lähivuosina tarve rekrytoida osaavaa työvoimaa. On arvioitu, että Lieksan kaupungin henkilöstöstä 10 % eläköityy neljän vuoden kuluessa ja vastaavantyyppinen tilanne on myös muissa kunnissa ja muilla työnantajilla.

Lieksa ja Juuka kuuluvat maakunnan reuna-alueisiin ja niitä koskettavat em. haasteet. Hankkeen avulla kehitetään työllisyyspolun alkuvaihetta ja estetään valumaa työttömyyteen ja työttömyyden pitkittymiseksi. Interventioita tarjotaan työttömille mahdollisimman reaaliaikaisesti. Työ- ja koulutuspolkujen alkuvaiheeseen tarvitaan osuvia toimintamalleja. Myös muualla käytössä olevia malleja peilataan. Taustalla on aiempi kehittämistyö TYP kartoitusjakso työllisyyspalveluissa –hankkeessa v. 2017. Työhön ja koulutukseen liittyvät siirtymät tulee tehdä palvelut yhteensovittavasti. Hankkeen suuntana ovat polut askel kerrallaan työmarkkinoille. On tarve tehdä yksilöllistä ja verkostoituvaa asiakastyötä räätälöidyllä tavoitteellisella otteella sekä kehittää osaamista ja työvoiman sekä työpaikkojen kohtaamista.

Kehittämisen tarve on juuri työllistymisen alkuvaiheessa, mihin hanke painottuu. Aktivointiaste on ollut hyvä ja työttömyysprosentti on alentunut aiemmasta. Työttömiä ja nimenomaan pitkään työttömänä olleita henkilöitä on paljon samoin kuin nuoria työttömänä olevia henkilöitä. Nuorten työttömien tilanne vaatii toiminta-alueella uusia lähestymistapoja, välineitä ja toimenpiteitä. Sekä nuorten että aikuisten työttömien asioissa tarvitaan polutusta ja palvelujen yhteensovittamista sekä Vauhdittamoa eli ohjaamotyyppistä mallia, joka toimii käytännön tasolla arjessa.

Alueella on tilastotietojen perusteella paljon työttömiä. He eivät ohjaudu oikeisiin palveluihin ja asiakkaiden prosessit voivat keskeytyä eivätkä ole riittävän suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä. Työttömät henkilöt eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. On tarve tehdä osuvaa palveluohjausta sekä ohjata terveys- ja eläkeselvittelyä tarvitsevat asiaankuuluviin palveluihin. Erityisesti pitkään työttömänä olleiden työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät lääkäri- ym. asiantuntijakäynnit ja lausunnot eivät ole mahdollistuneet. Asiakasohjauksen tulisi toimia sujuvasti eri organisaatioden välillä niin, että työttömänä olevat tavoitetaan ja he pääsevät eteenpäin asioissaan ja polullaan. Perustana tulee olla riittävä tilannekartoitus. Tarvitaan osuvaa ohjausta ja moniammatillista yhteistyötä työllisyyspalvelujen, TE-toimiston, sotepalvelujen sekä muiden tarvittavien tahojen kesken.

1.2 Tavoitteet ja toimenpiteet

Lieksassa ja Juuassa on tarve kehittää työllisyyspolun alkuvaihetta sekä aikuisten että nuorten Vauhdittamon eli ohjaamo-tyyppisen mallin jalkauttamisen ja juurruttamisen avulla. Toimijat tarvitsevat yhteisiä työvälineitä osuvaan ohjaukseen ja siihen, että siirtymävaiheet tehdään ”saattaen vaihtaen”-otteella eri toimijoiden yhteisellä palvelualustalla. Työskentely etenee yhteiseen päämäärään: asiakas saa osuvat palvelut oikeaan aikaan ja etenee polullaan. Hankkeessa perustetaan ja jalkautetaan Vauhdittamo, moniammatillinen ohjaamo-tyyppinen toimintamalli eli eri toimijoiden yhteinen palvelualusta sekä aikuisten että nuorten palvelumallina, jotta ohjaus ja palveluketjut toimivat asiakaslähtöisesti. Hankkeessa koulutetaan ja jalkautetaan asiakastyön arviointia ja vaikuttavuutta edistävä tahojen yhteinen työväline (vaihtoehtoina useita asiakastyöhön liittyviä malleja) Koulutus työvälineeseen hankitaan ostopalveluna ja malli jalkautetaan Lieksassa ja Juuassa. Koulutusosiota tarjotaan Pohjois-Karjalassa muillekin työllisyystoimijoille.

Hankkeessa juurrutetaan oma valmentaja –malli ja kokeillaan asiakkaille räätälöidysti hankittavien lääkäri- ja muiden työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyvien palvelujen hankkimista ostopalveluna asiakkaiden palvelu- ja tuentarpeiden pohjalta joko ostopalveluna tai mahdollisesti kehittämiskumppanuutena toteutettuna. Toiminnalliselle työ- ja toimintakyvyn arvioinnillekin on todettu olevan tarvetta. Tavoitteena on, että työttömät, joilla ei työkykyä ole, pääsevät terveys- ja eläkeselvittelyyn sekä saavat asianmukaiset eteenpäin vievät lausunnot prosessissa.

Yksi kehittämisen paikka työllisyyspolun alkuvaiheessa hankkeen toiminta-alueella on opinnollistaminen. Oppiminen ja osaamisen dokumentointi kytketään siinä työelämäyhteyteen ja työllisyyspolun alkuvaiheeseen. Osallistujat kerryttävät ja näyttävät osaamistaan ja valmiuksiaan työelämäosallisuuden kautta ja etenevät seuraaviin työ- ja koulutuspolun vaiheisiin. Kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun ja palkkatukityöhön pilotoidaan osaamistodistusten käyttö ja koulutuspolutus eteenpäin työelämävaltaisesti. Hankkeessa pilotoidaan myös työelämävaltaista osatutkintojen suorittamista. Tällä vaikutetaan pitkällä jänteellä työnhakijoita ja työnantajia koskevaan kohtaanto-ongelmaan. Opinnollistamista pilotoidaan työmarkkinatilanne huomioiden tulevaisuudessa työllistäville aloille sekä työllisyyspalveluissa mahdollisille aloille.

Opinnollistamisen kouluttamisessa ja käytäntöön soveltamisessa käytetään Lieksan solmimia kumppanuussopimuksia sekä tarvittaessa ostopalveluja. Osallistujille hankitaan tarvittavia lyhytkoulutuksia eli käytännössä esim. erilaisia ammatti- tai passikoulutuksia sekä osatutkintoihin liittyviä koulutuksia. Työllisyyden alkuvaiheen palveluissa on tarve kehittää myös osallisuutta edistäviä alueita ja työnhakuvalmiuksia. Osallistujien osaamisen kehittämiseen liittyy myös toisen työnantajan työhön siirtäminen, jota käytetään palkkatukityön yhteydessä hankkeessa. Lieksan ja Juuan ym. työpaikkojen henkilöstön osaamista ja valmiuksia ohjata työelämään eri tavoin tulevia henkilöitä tulee vahvistaa. Jotta työ- ja koulutuspolkujen eteneminen on mahdollista, täytyy työelämäosallisuuteen tulevien saada laadukasta ohjausta työelämän edustajilta.

Tulevaisuuteen päin on tarve selvittää palveluja ja rakennetta sekä juurruttaa malleja. Juuan kanssa pilotoidaan yhteisiä teemoja ja Juuka on mukana koko hankkeessa. Juuan ja Lieksan raja-alueella järjestetään kyläpilotti, jossa käydään läpi Kolin, Ahmovaaran ja Nunnanlahden alueiden työttömät ja tehdään polutusta yhteistyössä kummankin tahon toimijoiden kanssa. Alueen kylien ja eri toimijoiden kanssa käydään läpi työ- ja koulutuspolkuihin sekä elinvoimaan liittyviä asioita ja kokeillaan uusia toimintamalleja.

Laajoja toimintaympäristön muutokseen liittyviä asioita on useita. Näihin liittyvän osaamisen kehittäminen on ajankohtaista, kunhan muutoksien eteneminen on tiedossa. Työttömyyteen liittyvät asioita on perinteisesti lähestytty resurssinäkökulmasta ja sen sijaan on tarve muuttaa näkökulma investointipainotteiseksi. Työ- ja koulutusasioihin vaikuttaminen on kokonaisuudessaan investointi tulevaisuuteen ja siihen, että tekijät ja tehtävät kohtaavat toisensa. Hankkeessa selvitetään tulevaisuuden rakenteellisiin muutoksiin liittyviä toimintamalleja.

Kohti työtä ja koulutusta -hankkeessa kehitetään työllisyys- ja koulutuspolun alkuvaihetta kohti työmarkkinoita ja koulutusta monitoimijaisen asiakastyön, toimintamallien, työvälineiden sekä rakenteiden kehittämisen kautta. Hanke koostuu seuraavista työpaketeista:

1. Vauhdittamo: ohjaamo –tyyppisen nuorten ja aikuisten toimintamallin ja monitoimijaisen palvelualustan jalkautus ja juurrutus Lieksassa ja Juuassa: nuorten ja aikuisten työllistymistä edistävien palvelujen koordinointi. Asiakkaiden ohjaus- ja arviointityövälineen kouluttaminen työllisyysverkostolle ja jalkautus Lieksassa ja Juuassa, asiakasohjausprosessin ja oma valmentaja –mallin kehittäminen ja juurruttaminen. Hankkeessa tehdään mittavaa asiakaspolutusta kohti työtä ja koulutusta. Hankkeen osallistujamäärä on suuri eli 530 henkilöä. Osana Vauhdittamoa perustetaan non stoppina toimiva Vauhdittamo-pajatoiminta. Eri tahojen työpanos nivoutuu yhteiselle palvelualustalle: TE-, sosiaali-, terveys-, työllisyys-, nuorten palvelut jne. Kilpailutettavana ostopalveluna hankitaan sosiaaliohjauksen kautta tapahtuva palveluohjaus
2. Työ- ja toimintakyvyn (lääkäripalvelut ja muut tarvittavat asiantuntijapalvelut) selvittämiseen liittyvä kehittäminen, jalkautus ja juurrutus, palvelujen hankkiminen asiakkaille kilpailutettuna ostopalveluna ja mahdollisesti kehittämiskumppanuudessa toteutettuna
3. Opinnollistamisen kehittäminen ja juurruttaminen työllisyyspolun alkuvaiheeseen tulevaisuudessa työllistävät alat huomioiden. Opinnot kytketään työelämässä toimimiseen siten, että hankkeen osallistujat voivat kartuttaa osaamistaan pienin askelin yksittäisten osaamisalueiden osaamistodistuksista osatutkintoihin saakka. Opinnollistamista tehdään työllisyyspalveluissa mahdollisilla ammattialoilla ja työmarkkinoiden tilanne huomioiden työaloilla, joilla tarvitaan tulevaisuudessa työvoimaa
4. Kokonaisuudessaan työllisyydenhoidon mallien kehittäminen ja pilotointi tulevaisuuteen päin Lieksassa ja Juuassa. Kuntien raja-alueilla järjestetään kyläpilotti, jossa käydään läpi Kolin, Ahmovaaran ja Nunnanlahden alueiden työttömät ja tehdään polutusta yhteistyössä kummankin tahon toimijoiden kanssa.

1.3 Tulokset

Hankkeen tuloksena on perustettu ja juurrutettu Vauhdittamo eli moniammatillinen ohjaamo-tyyppinen käytännössä toimiva toimintamalli ja eri toimijoiden yhteinen palvelualusta nuorille ja aikuisille ja on koulutettu sekä jalkautettu toimijoiden yhteinen työväline asiakastyöhön ja sen arviointiin. Toimijat ovat saaneet yhteisiä työvälineitä asiakaslähtöiseen ohjaukseen. Palvelut sovitetaan yhteen ja erityisesti siirtymävaiheet tehdään ”saattaen vaihtaen”-otteella. Vauhdittamo-verkosto toimii yhteisen työvälineen avulla paremmin yhteen. Hankkeen tuloksena on juurrutettu oma valmentaja –malli ja hankittu asiakkaille ostopalveluna asiantuntijapalveluja työ- ja toimintakyvyn arvioimisessa (lääkäripalvelut ja muut asiantuntijapalvelut). Asiakkaat on tavoitettu aiemmin ja heidät on kohdattu sekä käyty systemaattisesti läpi työttömänä olevat ja selvitetty myös heidän työ- ja toimintakykyään. Asiakkaat ovat saaneet osuvaa ohjausta, heille on löytynyt sopivat ratkaisut ja he ovat edenneet kohti työtä ja koulutusta tai jos ne eivät ole realistisia niin kohti kuntoutusta tai eläkettä. Asiakkaiden palveluihin ohjautumisessa on pilotoitu sosiaaliohjauksen kautta tapahtuvaa palveluohjausta kilpailutettuna ostopalveluna.

Osallistujat ovat saaneet tarvitsemiaan palveluja koordinoidusti eri palveluntuottajien kautta ja sekä aikuisten että nuorten työllisyyspalvelujen koordinaatio on kehittynyt. Hankkeen avulla on kehitetty ja jalkautettu toimintamalli palveluja yhteensovittavaan asiakastyöhön. On käyty läpi, millaisessa tilanteessa työttömät Lieksassa ja Juuassa ovat sekä tehty osuvaa palveluohjausta. Terveys- ja eläkeselvittelyä tarvitsevat on ohjattu selvittelyihin ja muihin tarvittaviin palveluihin. Asiakasohjaus toimii Vauhdittamo-verkoston yhteistyön kautta sujuvasti, työttömät tavoitetaan ja he pääsevät eteenpäin työllisyys- ja koulutuspolulla pitkäjänteisesti ja asiakaslähtöisesti. Osallistujien työelämävalmiudet, työelämäosallisuus ja osaaminen kasvavat hankkeen avulla.

Hankkeen tuloksena on löydetty keinoja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi työttömyyden pitkittymiseen ja keinoja mahdollisimman aikaisiin interventioihin. Hankkeella on vaikutettu syrjäytymistä ehkäisevästi ja korjaavasti ja vahvistettu osallistujien otetta työ- ja koulutuselämään ja yhteiskuntaan. Hankkeen avulla on juurrutettu keinoja lisätä osaamista ja työvoiman sekä työpaikkojen kohtaamista. Hankkeessa on juurrutettu malleja työ- ja koulutuspolkujen alkuvaiheeseen ja siirtymiin sekä tehty yksilöllistä verkostoituvaa asiakastyötä räätälöidyllä otteella. Hanke on vaikuttanut pitkäaikaistyöttömien määrän vähenemiseen sekä työttömyysasteen madaltumiseen Lieksassa ja Juuassa. Palvelujen saatavuus on parantunut ja nopeutunut sekä kynnys madaltunut.Lieksassa ja Juuassa on kokeiltu raja-alueiden työttömien tavoittamista ja polutusta uudella tavalla ja kokeiluista on juurrutettu toimivat mallit jatkoon päin.

Opinnollistamiseen on hankkeen tuloksena koulutettu mallit ja toteutettu niitä käytännössä tulevaisuudessa työllistäville aloille sekä työllisyyspalveluissa mahdollisille aloille. Opinnollistamisen malli on juurrutettu työllisyyspalveluihin ja verkostoon. Hankkeen osallistujien osaaminen on kasvanut ja he ovat saaneet osaamisestaan todistuksen tai osatutkinnon. Työelämäedustajien osaaminen on kehittynyt siinä, että he voivat toimia työelämäohjaajina. Hankkeessa on selvitetty yhteistyössä verkoston kanssa tulevaisuudessa työllistäviä aloja ja tehty polutusta sekä työelämään että opinnollistamiseen liittyen.

Hankkeen työn tuloksena tulevaisuuden palvelut ja rakenteet Vauhdittamo-toimintaan on luotu sekä nuorille että aikuisille. Hankkeen avulla on vertailtu ja kehitetty toimivia kuntalaisia palvelevia malleja Lieksaan ja Juukaan. Vauhdittamo-mallia on kehitetty Joensuun OhjaamoPlus- ja Lieksan sekä Juuan Kohti työtä ja koulutusta -hankkeiden kautta, Mallia on pilotoitu Joensuussa sekä siitä rakenteellisesti selkeästi erilaisissa kunnissa Lieksassa ja Juuassa. Pilottien antia voidaan hyödyntää muualla.

Laajoja toimintaympäristön muutokseen liittyviä asioita on hankkeen hakemisen aikana useita. Niihin liittyvää osaamista on hankkeen tuloksena kehitetty ja etsitty suuntaviivoja tulevaisuuteen mm. opintokäyntien, koulutuksen ja palvelumuotoilun kautta. Ajattelumallina näkökulmaa on juurrutettu investointi-painotteiseksi eli että työ- ja koulutusasioihin vaikuttaminen on kokonaisuudessaan investointi tulevaisuuteen ja siihen, että tekijät ja tehtävät kohtaavat toisensa. Hankkeen aikana on tehty arviointia osana hankkeen sisältöä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti työttömänä oleviin lieksalaisiin ja juukalaisiin sekä heidän kanssaan toimivaan moniammatilliseen verkostoon. Työttömistä painopisteenä ovat nuoret ja pitkään työttömänä olleet tai muten heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Henkilöasiakkaana hankkeessa ovat työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ihmiset.

Hanke kohdentuu työttömien ohjaus- ja palveluketjujen tehostamisen ja sujuvien prosessien kehittämisen avulla siihen, että työttömänä olevat pääsisivät asioissaan mahdollisimman pian eteenpäin ja työttömyyttä voidaan hillitä ja ennaltaehkäistä sekä ihmiset saisivat oikeat palvelut oikeaan aikaan yhteensovitetusti.

Monitoimijaiselle verkostolle tarjotaan asiakkaiden ohjaus-/arviointityön kehittämiseen ja tekemiseen soveltuvan yhteisen työvälineen koulutus ja pilotointi. Näihin osallistuvilta pyydetään hankkeen taustalomakkeet. Tähän liittyy myös työvälineen jalkauttaminen Lieksassa ja Juuassa. Pohjois-Karjalan muillekin työllisyystoimijoille tarjotaan mahdollisuutta osallistua koulutukseen.

Monitoimijaiselle verkostolle järjestetään opintokäyntejä hankkeen osa-alueiden mukaisiin teemoihin liittyen ja opintokäynteihin liittyy myös työpajatyöskentelyä mallien kehittämiseksi hankkeen toiminta-alueella. Opintokäynneille ja työpajoihin osallistuneilta toimijoilta pyydetään taustatietolomakkeet.

Opinnollistamisen osalta hankkeen kohderyhmiä ovat työttömänä olevat sekä opinnollistamiseen liittyvään koulutukseen osallistuvat työelämäedustajat ja toimijaverkosto. Heiltä pyydetään hankkeen taustalomakkeet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat työnantajat, oppilaitokset, työelämäedustajat, Pohjois-Karjalan työllisyysverkostoon liittyvät tahot, Lieksan ja Juuan alueen eri tahot sekä perheet ja yhteisöt, joihin hankkeella on välillisesti vaikutusta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 137 380

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 126 440

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 421 725

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 158 050

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Joensuu, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Lieksassa hankkeen työpisteet Vauhdittamon ja työl.palv.lähellä, Kainuunt.96 tai mahdol.uusi osoite

Postinumero: 81700

Postitoimipaikka: Lieksa

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 530

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysia on tehty tilastojen kautta. Hankkeessa huomioidaan se, että Pohjois-Karjalassa ja Lieksassa sekä Juuassa on miehillä enemmän työttömyyttä, kouluttamattomuutta ja syrjäytymiskehitystä kuin naisilla eri tilastoindikaattoreiden mukaan. Näin ollen hankkeen kohderyhmässä on miehiä jonkin verran enemmän kuin naisia. Pohjois-Karjala on muutoin toimintaympäristönä sellainen, jossa naisten ja miesten määrä väestöstä on noin 50 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä, yksilöllisessä ja ryhmäohjauksessa huomioidaan se, että osallistujista suurempi osa on miehiä kuin naisia. Ohjaus- ja valmennustyön aiheet ja menetelmät täsmätään miehille sopiviksi ja kokonaisuudessaan asiakkaiden tuen tarpeisiin perustuviksi. Hankkeen toiminnassa rakennetaan asiakasymmärrystä, jonka kautta muodostuu käsitys myös sukupuolen vaikutuksesta kunkin yksilön kohdalla juuri hänen tekemisissään. Huomiota kiinnitetään siihen, että toiminta lähtee aidosti asiakkaan tarpeista ja tavoitteista. Hanke tarjoaa eri sukupuolta edustaville yhtä hyvät mahdollisuudet ja palvelut, ja hankkeessa työskennellään räätälöidyllä otteella: palvelut riippuvat yksilöllisesti asiakkaan tilanteesta. Hankkeen ja sidosryhmien tarjoamat palvelut ovat käytettävissä sukupuolesta riippumatta. Hankkeen työtä tehdään sukupuolisensitiivisesti ja huomioidaan eri sukupuolten tilanne- ja olosuhdetekijät.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke palvelee kaikkia asiakkaita tasapuolisesti ja tähtää siihen, että he etenevät omalla työllisyys- ja koulutuspolullaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä. Hankkeen yritysyhteistyöverkostossa on yrityksiä jotka huomioivat toiminnassaan luonnonvarojen käytön kestävyyden ja edistävät sitä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hanke voi avata osallistujien ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja arvostusta luontoa kohtaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevantti hankkeen kohdetoimintaympäristön kannalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevantti hankkeen kohdetoimintaympäristön kannalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Hanke vaikuttaa välillisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehitykseen. Hankkeen osallistujien työ- ja toimintakyky paranevat ja heillä on parempi mahdollisuus sijoittua elinkeinoelämän palvelukseen tulevaisuudessa. Hanke toimii Lieksan ja Juuan alueella ja parantaa ihmisten elinmahdollisuuksia. Hanke kehittää ja edistää työ- ja koulutuspolkuja sekä työelämätahojen osaamista ja valmiuksia esim. opinnollistamisessa. Hanke edistää työpaikkojen ja tekijöiden kohtaamista ja osaajien rekrytointia tulevaisuudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hanke kehittää työllisyys- ja osaamisen kehittämiseen liittyviä työvaltaisia palveluja, joissa nykyisin on sekä puute palvelujen olemassaolosta että osaamisesta. Hanke kehittää tarvittavia palveluja, asiakasohjautuvuutta ja osaamista. Hanke vaikuttaa suoraan mm. työllisyyspalveluihin ja asiakasohjausta tekevään moniammatilliseen verkostoon ja sen tarjoamiin palveluihin. Hanke parantaa osallistujien valmiuksia edetä työ- ja koulutuspolulla. Hanke edistää työllisyyttä pitkällä jänteellä ja ennakoi tulevaisuuden osaajien rekrytointia. Hanke pilotoi uusia toimintamalleja ja myös soveltaa toimintamalleja uudella tavalla.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen toiminta vaikuttaa osaltaan työvoiman liikkuvuuteen, työ- ja koulutuspolkujen syntymiseen sekä työn ja tekijöiden kohtaamiseen. Hanke edistää ihmisten mahdollisuuksia paikkakunnalla sekä toisaalta valmiuksia myös työskennellä tai opiskella muualla kuin Lieksassa tai Juuassa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää osallistujien sekä heidän läheisten sekä yhteisöjen ja paikkakunnan sekä alueen hyvinvointia. Hyvinvointivaikutukset näkyvät sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla. Hanke ehkäisee ja korjaa sosioekonomisia terveyseroja osaltaan. Hanke vähentää työttömyyttä ja työttömyydestä sekä syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia. Hanke edistää työ- ja koulutuspolkuja asiakas- ja toimintamallien sekä rakenteiden tasolla. Hanke toimii laajoissa verkostoissa, joiden kaikkien toiminnalla on merkittävä vaikutus hyvinvoinnin edistämisessä.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hanke edistää ihmisten tasa-arvoista mahdollisuutta osallistua ja edetä työhön sekä koulutukseen, omaan ja yhteiskunnan elämään. Hanke edistää nimenomaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia ja tasa-arvoa tätä kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 9
Hanke edistää osallistujien yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen osallistujat ovat erilaisista tilanteista ja taustoista. Hanke edistää nimenomaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia ja tätä kautta yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hanke avaa uusia toimintamahdollisuuksia ja elin- ja kulttuuriympäristöjä. Hanke rikastaa osallistujien elämänpiiriä.
Ympäristöosaaminen 4 2
Hanke avaa osaltaan osallistujan ymmärrystä ympäristöä kohtaan. Hankkeen pilotoimiin malleihin sisältyy ympäristöalaan liittyviä pilotointeja ja niihin osallistuvien ympäristöosaaminen lisääntyy. Hankkeessa käytetään soveltuvin osin etäyhteyksiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-