RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21713, PeliKlaani - osallisuutta luovilla ja pelillisillä menetelmillä

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Miehet ja naiset työskentelevät usein työelämän eri alueilla. Työelämän segregaatioon johtava ajattelu alkaa usein jo päiväkodissa ja peruskoulussa. PeliKlaani - osallisuutta luovilla ja pelillisillä menetelmillä -hankkeen tavoitteena on koulutus- ja työurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen vahvistamalla miesten kouluttautumista ja työllistymistä naisvaltaisille aloille ja naisten kouluttautumista ja työllistymistä miesvaltaisille aloille sekä muuttaa yleistä asenneilmapiiriä avoimempaan suuntaan pois ajattelusta naisten ja miesten töistä ja ammatteista.
Hankkeen toimenpiteiden ja sovellettavien luovien menetelmien avulla kokeillaan, testataan ja tunnustellaan miten perinteiset, sukupuoliroolien mukaiset työtehtävät ja ajattelumallit taipuvat uusiksi, hakijan taipumusten mukaisiksi mahdollisuuksiksi ja miten saada työvoimapulasta kärsiville aloille hakeutumaan lisää alalle sopivia hakijoita.

PeliKlaani - osallisuutta luovilla ja pelillisillä menetelmillä -hanke:
1. vaikuttaa lieventävästi työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaiseen eriytymiseen ja asenteisiin,
a. lisäämällä työttömien, työelämän ulkopuolella olevien ja osatyökykyisen miesten voimaantumista ja elämänhallintaa.
b. edistämällä erityyppisten mies- ja naistyönhakijaryhmien henkisiä ja fyysisiä valmiuksia työelämässä toimimiseen, ammatinvaihtoon ja moderneja työnhakutaitoja ylipäätään.
c. vaikuttamalla siihen, että käytettävissä oleva työvoima vastaisi paremmin paikallisiin työvoimatarpeisiin.

2. kehittää, kokeilee ja juurruttaa uusia kohtaamisen luovia toimintamalleja, kuten matalan kynnyksen pelisuunnittelu, kokemussparraus, simulaatiopajat ja kohtaamis- ja soveltava taide, joiden tavoitteena on työelämän perinteisen sukupuolittuneisuuden lieventäminen rohkaisemalla muutokseen, vaikuttamalla ilmapiiriin ja asenteisiin sekä osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksen lisääminen eri väestöryhmissä:
a. luomalla uusi ja innovatiivinen menetelmä, joka kohtauttaa perinteisesti miesten kiinnostuksen kohteet, pelaamisen ja tekniikan sekä naisvaltaiset alat kuten hoiva-alan ja näiden alojen asiakaskunnan.
b. lisäämällä työurien segregaatiota ja tasa-arvoa koskevaa tietoisuutta kohderyhmässä, heidän lähipiirissään ja yhteiskunnassa yleensä.
c. parantamalla yhdenvertaisuutta eri kansalaisryhmien välillä edistämällä kohderyhmän keskinäistä kokemussparrausta ja mentorointia hankkeessa, kohtauttamalla työttömät ja ammatinvaihtajat haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten vammaiset ja ikäihmiset, kanssa ja edistämällä näin positiivista, aitoa ja arvokasta kohtaamista ja merkityksellisyyden tunnetta eri kansalaisryhmien välille.

3. luo uuden kohtauttamisen sosiokulttuurisen innovaatiomenetelmän ja mallin, joka perustuu luoviin menetelmiin, kokemussparraukseen ja kohtauttamiseen.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat miehet ja naiset ikään sitomatta, kuitenkin painotus miehissä, kuten
1) työttömät, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat miehet ja naiset, alanvaihtajat sekä osatyökykyiset ja vammaiset miehet ja naiset, maahanmuuttajataustaiset miehet ja naiset, sekä romanit ja muut etniset vähemmistöt sukupuoleen katsomatta, sekä
2) sosiaalista vahvistamista tarvitsevat miehet, jotka ovat syrjäytymisvaarassa tai heikossa työllisyys- ja työmarkkina-asemassa ja joiden työllistymisedellytysten parantamiseksi tarvitaan osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia, osaamista ja työmarkkinavalmiuksia vahvistavia psykososiaalisia toimenpiteitä, rohkaisua ja kannustusta terveellisiin elämäntapohin.

PeliKlaani -hankkeen tuloksena syntyy:

- työurien sukupuolenmukaista lieventämistä tukeva kohtauttamisen ja osallisuuden monialainen ja luova toimintamalli ja menetelmä (1 kpl).
- työllistymistä ja koulutukseen hakeutumista (35 kpl)
- yrittäjyyttä (4 kpl)
- ilmapiiri- ja asennemuutosta
- koetun ja mitatun voimaantumisen, terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymistä
- valtakunnallinen seminaari

Hanke toteutetaan yhteistyössä päätoteuttaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja kumppanien Vaalijalan kuntayhtymä ja Mikkelin nuorten työpajat kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat miehet ja naiset ikään sitomatta, kuten
1) työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat miehet ja naiset, alanvaihtajat sekä osatyökykyiset ja vammaiset miehet ja naiset, maahanmuuttajataustaiset miehet ja naiset, sekä romanit ja muut etniset vähemmistöt sukupuoleen katsomatta, sekä
2) sosiaalista vahvistamista tarvitsevat miehet, jotka ovat syrjäytymisvaarassa tai heikossa työllisyys- ja työmarkkina-asemassa ja joiden työllistymisedellytysten parantamiseksi tarvitaan osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia, osaamista ja työmarkkinavalmiuksia vahvistavia psykososiaalisia toimenpiteitä sekä rohkaisua ja kannustusta terveellisiin elämäntapohin.

Hankkeen toimenpiteet tähtäävät sukupuolten välisiä osaamis- ja työllistymiseroja vähentäviin toimenpiteisiin ja varsinkin miehiä voimauttaviin toimenpiteisiin, mentorointiin ja ohjaukseen. Kohderyhmää voidaan verrata laajasti ajateltuna alanvaihtajiin, sillä vaikka kaikki hankkeeseen osallistuvat eivät olisi kaikkein heikoimmassa asemassa, niin hankkeessa näkökulma on työnvaihtajan ja jopa elämäntapavaihtajan. Tilanne edellyttää samantyyppistä ja vielä monialaisempaa ja näköalaltaan laajempaa ohjausta, kuin mitä työvoimaviranomaiset antavat heille, jotka täyttävät virallisen ammatinvaihtajan kriteeristön, joka on kuitenkin huomattavan paljon suppeampi, kuin tämän hankkeen kohderyhmä.

Sukupuolikysymyksen huomioiminen ei tarkoita sitä, että samalla muiden ryhmien (esim. etniset ryhmät, ikäryhmät, vähemmistöt) tasa-arvoisen aseman edistäminen kärsisi. Päinvastoin sukupuolten tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla lisää yleistä valmiutta edistää myös muuta tasa-arvoa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat:
1) Erityisryhmiin kuuluvat ihmiset, kuten vammaiset, ikäihmiset, mielenterveyskuntoutujat, joiden parissa kohderyhmä työskentelee ja toimii hankkeessa.
2) Työpaikat, jotka ovat nais- tai miesvaltaisia.
3) Kohderyhmän miesten ja naisten lähipiiri kuten perhe ja ystävät, työvoima- ynnä muut viranomaiset, oppilaitokset ja työnantajat, kuten hoivalaitokset sekä ammatinvalintaa ohjaavat henkilöt, kuten opettajat, opinto-ohjaajat, uravalmentajat, ohjaamojen ja työpajojen työntekijät.
4) Työvoimapalvelut, työpajatoiminnan ja työhönvalmennuksen/työvalmennuksen ohjaushenkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 216 768

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 203 570

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 270 960

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 254 462

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

THL:n selvityksen (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/koulutus/koulutuksen-segregaatio/koulutusvalinnat) mukaan koulutus on Suomessa eriytynyt siten, että tytöt ja pojat hakeutuvat opiskelemaan eri aloille. Stereotyyppiset käsitykset eri sukupuolille sopivista aloista rajoittavat koulutus- ja ammatinvalintojen tekemistä. Sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy jo peruskoulun ainevalinnoissa ja jatkuu läpi toisen asteen aina korkea-asteelle saakka. THL:n selvityksen (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tyo/tyoelaman-segregaatio, päivitetty 10.12.2018)) mukaan sukupuolen mukainen segregaatio työelämässä eli työmarkkinoiden jako naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Segregaation on katsottu rajoittavan yksilöiden valintoja, jäykistävän työmarkkinoita ja estävän kykyjen tehokkaan käytön muun muassa rekrytoinnissa. Naisenemmistöisin toimiala vuonna 2017 oli terveys- ja sosiaalipalvelut, jossa naisten osuus oli 86,4 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla naisten osuus oli 69,4 prosenttia ja koulutuksen toimialalla 66,9 prosenttia. Miesenemmistöisin toimiala vuonna 2017 oli rakentaminen, jossa miesten osuus oli noin 92 prosenttia. Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla miesten osuus oli 81,4 prosenttia ja teollisuudessa (sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto) 75,7 prosenttia. Työllisten naisten yleisimmät ammatit vuonna 2016 olivat hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät, myyjät, kauppiaat ym. sekä opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat. Työllisten miesten yleisimpiä ammatteja vuonna 2016 puolestaan olivat luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat, kuljetustyöntekijät sekä rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat). Muutosta segregaatiossa on viime vuosikymmeninä tapahtunut lähinnä naisten kouluttauduttua nk. perinteisiin miesten ammatteihin, kuten lääkäreiksi ja juristeiksi. Työmarkkinoiden kokonaistarkastelussa, muun muassa tarkasteltaessa tasa-ammattien (kumpaakin sukupuolta vähintään 40 % ammattiryhmästä) määrää, segregaatio ei ole kuitenkaan olennaisesti muuttunut. Erityisen vähäistä on ollut miesten siirtyminen naisenemmistöisille aloille. Vuonna 2016 tasa-ammateissa työskentelevien palkansaajien osuus oli vain 9,3 prosenttia. Yleisimmät tasa-ammatit olivat ammatillisen koulutuksen opettajat, elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät sekä mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanke vahvistaa miesten osallisuutta, muuttaa heidän ja heitä ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan asenteita ja edistää näin miesten hakeutumista naisvaltaisille koulutus- ja työurille. Hanke rohkaisee naisia hakeutumaan miesvaltaisille aloille kuten teknologian ja pelillisyyden pariin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Kannustamalla miehiä naisvaltaisille koulutus-ja työurille ja naisia miesvaltaisille aloille sekä kehittämällä tätä tavoitetta tukemaan sosiokulttuurinen ja sukupuolisensitiivinen innovaation malli.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	5
Hankkeen tavoitteena on luoda konkreettiaä välineitä työmarkkinoiden segregaation vähentämiseksi. Jyrkkä sukupuolen mukainen työnjako heikentää työmarkkinoiden dynamiikkaa ja vaikeuttaa elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Tietyn alan työvoimapula voi muodostua talouskasvun esteeksi tai hidasteeksi. Segregaatiota on ongelmallista paitsi työmarkkinoiden toimivuuden kannalta myös siksi, että siihen liittyy useita epätasa-arvon piirteitä. Lisäksi voidaan joutua, joissa jonkun ammatin edustajat ovat pelkästään naisia tai miehiä. Asiakas voi kokea tämän ongelmallisena ja valinnan mahdollisuuksia rajoittavana. Voimakas segregaatio yhteiskunnassa rajoittaa yksilön ammatinvalintaa, koska ammattiaan tai työtään valitseva ei useinkaan ota edes harkintaansa niitä ammatteja, joissa oman sukupuolen edustajat ovat vähemmistönä, vaikka hänellä saattaisi olla alan osaamista tai ammatin edellyttämää lahjakkuutta. Tällöin yhteiskunnassa tuhlaantuu ja jää käyttämättä lahjakkuuspotentiaalia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	5
Hankkeessa tuotettava malli voidaan skaalata ja tuotteistaa valtakunnallisesti.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hankkeessa edistetään erityisesti miesten hyvinvointia lisäämällä terveyteen liittyvää vastuuta, vahvistamalla ja laajentamalla siihen liittyvää tietoutta yhdessä hankkeeseen osallistuvien naisten kanssa. Pelikulttuuria harrastavien ja netissä roikkuvien miesten terveys ja arjenhallinta paranee. Miesten voimautuminen rohkaisee heitä siirtymään heille epätyypillisille naisvaltaisille aloille koulutukseen ja töihin. Välilliset vaikutukset voivat ulottua miesten lähipiiriin ja heidän yhteisöönsä sekä yhteiskuntaan laajemmin. Hyvinvoinnin edistämisessä yhteisön uskomukset, arvot ja normit ovat koko ajan muuttuvia ja niihin hankkeella halutaan vaikuttaa työurien sukupuolenmukaisen erityymisen lieventäminen silmällä pitäen.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Hankkeen päätavoite on työurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen. Miesten rohkaiseminen naisvaltaisille koulutus- ja työurille ja rohkaiseminen vastaavasti miesvaltaisille aloille purkaa piintyneitä sukupuolirooleja ja lisää avoimuuden ilmapiiriä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Vaikka hankkeen kohderyhmä koostuu sekä miehistä että naisista, on kohderyhmä hyvin heterogeeninen ja kirjoltaan laaja: ryhmässä voi olla hyviä osaajia, ammattitaidottomia nuoria, vajaakuntoisia, etnisiä vähemmistöryhmän edustajia ja maahanmuuttajia. Lisäksi kohderyhmä tulee toimenpiteiden aikana tekemään yhteistyötä hyvinkin erilaisesta taustasta tulevien ryhmien ja henkilöiden kanssa.
Kulttuuriympäristö	10	5
Hankkeen vaikutukset ulottuvat kohderyhmän elämänpiiriin voimauttavasti ja kulttuuriymäristön asenneilmapiiriin avartavasti ja rakentavasti sekä uutta avoimempaa ja ennakkoluulotonta ajattelumallia synnyttävästi.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei erityistä vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kehittää sukupuolen mukaiseen ammatinvalintaan liittyvään segregaatioon lieventäviä malleja urasuunnitteluun sekä luovia ja pelillisiä menetelmiä kohtaamiseen ja innostamiseen. Hankkeen kohderyhminä olivat työ- ja koulutuksen ulkopuolella olevat, osatyökykyiset ja erityisryhmät. Myöhemmin hankkeen kohderyhmiin osallistui myös toisen asteen VALMA-opetuksessa olvia nuoria ja maahanmuuttajia. Hanke tavoitti yhteensä 74 osallistujaa ja henkilötyöpäiviä kertyi hankkeessa yhteensä 509. Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin hyvinvointivalmennusta, urasuunnitteluvalmennusta ja erilaisia digitaalisuuteen pohjautuvia ohjauskokeiluja luovin ja pelillisin menetelmin.

Hankkeessa hyödynnettiin palvelumuotoilua valmennusten suunnittelussa. Palvelumuotoilun aikana kiinnitettiin erityistä huomiota segregaation purkamiseen sukupuolisensitiivisellä työotteella sekä luovien ja pelillisten menetelmien käyttämiseen. Hankkeen toteutukset pohjautuivat palvelumuotoilukyselyjen aikana satuihin havaintoihin.

Hankkeen kehittämiskokeilujen tuloksena voidaan todeta, että nuoret ovat tasa-arvotietoisia ja suhtautuvat segregoituneisiin ammattiuriin ammattiuriin rohkeasti eivätkä pidä sukupuolta esteenä omissa uravalinnoissaan tiedon tasolla. Uravalintojen esteenä on pikemmin kokonaisvaltainen hyvinvointi, johon tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi työpajoilla tai muissa ryhmätoiminnoissa. Luovat ja pelilliset menetelmät auttoivat valmennuksissa irrottautumaan rationaalisista uravalinnoista ja herätteli erilaisen mielenkiinnon, unelmien ja taitojen kautta ajattelemaan vaihtoehtoja rohkeammin. Pelillisyyden kautta pystyttiin avaamaan pelaamisesta kiinnostuneille nuorille muun muassa sote-alaa pelillisten menetelmien kautta. Hankkeessa todettiin myös se, että ohjaushenkilöstöä tulisi kannustaa enemmän ottamaan esille sukupuolelle ei tyypilliset uravaihtoehdot, hyödyntämällä yksilön vahvuuksia, vahvistamalla yksilön itsetuntemusta ja nostamalla rohkeasti esille sukupuolelle ei tyypillisiä uravalintoja luovasti ja pelillisesti. Pelillisyyden ja nuorten pelaamisen merkitystä tulisi tutkia enemmän positiivisten vaikutusten kautta eikä pelaamista pelkästään ongelmalähtöisesti.

Hankkeen toiminta korona-aikana siirtyi digitaalisille alustoille, joista Discord tavoitti nuoria hyvin. Vammaisten osallisuus digitaalisesta ohjauksesta ja pelillisyydestä nousi esille tärkeänä osana yhdenvertaista yhteiskuntaa ja vammaisille kohdennettuina palveluina. Vammaiset ovat kiinnostuneita pelikulttuurista, mutta selvitäkseen digitaalisesta ympäristöstä he tarvitsevat myös jatkuvaa mediakasvatusta ja ohjaajan läsnäoloa verkossa. Hankkeessa tuotettiin kaksi julkaisua. Ensimmäiseen artikkelikokoelmaan koottiin hankkeen yhteistyökumppaneiden näkemyksiä ja harjoitteita digitaalisessa ympäristössä, Discordissa sekä määriteltiin Discordin pedagogista luonnetta. Toiseen julkaisuun koottiin hankkeessa kehitetyt valmennuskokonaisuudet.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot